Hurskas ruhtinas Vasili (Vasilko) Rostovilainen

Ruhtinas Vasili syntyi Rostovissa vuonna 1209. Kaikki kutsuivat häntä lempinimellä Vasilko. Hän ei ollut täyttänyt vielä kymmentä vuotta, kun hänen isänsä suuriruhtinas Konstantin kuoli. Ennen kuolemaansa hän jakoi ruhtinaskunnan pojilleen määräten Rostovin Vasilille.

Tataarit hyökkäsivät 1230-luvun lopulla Pohjois-Venäjälle Vladimirin suuriruhtinaskuntaan valloittaen Moskovan ja Kolomnan. Vasili taisteli suuriruhtinaan rinnalla vihollisia vastaan. Hän joutui vangiksi ja tataarit veivät hänet leiriinsä. Nähdessään miten urhea, komea ja miehuullinen Vasili oli, he ryhtyivät taivuttamaan häntä puolelleen houkutellen ja uhkaillen. Vasili oli kuitenkin taipumaton. Hän kieltäytyi koskemasta pakanallisten menojen saastuttamaan ruokaan ja juomaan ja vakuutti, että Jumala rakastaa aina niitä, jotka uskovat Häneen. ”Tänä murheen päivänä Hän on nähnyt hyväksi puhdistaa meidät synneistämme tämän koettelemuksen kautta antaakseen meille tulevassa ajassa ikuisen elämän. Kukaan ei saa minua luopumaan uskostani Kristukseen, vaikka nyt joudunkin kärsimään syntieni tähden. Te taas joudutte vastaamaan Herran edessä kristittyjen surmaamisesta”, hän sanoi. Raivostuneet tataarit päättivät kiduttaa Vasilia.

Nähdessään, mitä oli tapahtumassa, Vasili alkoi valmistautua kuolemaan. Nuoret kasvot nälän ja kärsimysten näännyttäminä hän tunnusti Herralle kaikki syntinsä ja rukoili anteeksiantoa. Hän rukoili kaikkien kristittyjen, rippi-isänsä piispa Kirilin, vaimonsa ja kahden poikansa puolesta. ”Nyt kun ruumiini voima kuihtuu ja sydämeni ajatukset katoavat, kannan Sinulle viimeisen kiitokseni. Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Sinun käsiisi minä annan henkeni, anna minulle sija kunniassasi.”

Tataarit kiduttivat kauan pyhää ruhtinasta. Lopulta he surmasivat hänet maaliskuun 4. päivänä vuonna 1238 ja heittivät ruumiin metsään. Hurskas Maria-niminen kristitty löysi ruumiin. Yhdessä miehensä Adrianin kanssa hän kääri sen liinavaatteeseen ja piilotti sopivaan paikkaan. Kun sana Vasilin ruumiin löytymisestä kiiri Rostoviin, piispa Kiril ja Vasilin vaimo Maria lähettivät miehiä hakemaan ruumiin. Pyhän Vasilin reliikit haudattiin Rostoviin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraaliin.

4
3