Hurskas Anna, Novgorodin ruhtinatar

Anna Novgorodilainen oli Ruotsin kuninkaan Olavi Sylikuninkaan (k. n. 1022) tytär, ruotsalaiselta nimeltään Ingegärd. Venäjällä hänet tunnettiin ortodoksisella nimellä Irina. Nimen Anna hän otti ennen kuolemaansa vihkiytyessään suureen skeemaan.

Annan isä Olavi oli Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas. Otettuaan ennen vuotta 1000 kasteen Länsi-Götanmaalla englantilaiselta piispa Sigfridilta (15.2.) Olavi pyrki monin tavoin levittämään kristinuskoa Ruotsissa. Anna varttui isänsä hovissa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Sigtunassa ja Skarassa. Naisen asema oli Ruotsissa hyvin vapaa. Anna oppi lukemaan ja kirjoittamaan, sai uskonnonopetusta ja perehtyi kansanrunouteen. Hän osallistui hovin juhliin, otti omassa talossaan vastaan vieraita, hoiti maatilansa asioita ja teki matkoja eri puolille maata. Ruotsalainen kansanperinne muistaa hänet hyväsydämisenä, viisaana, rohkeana ja aloitteellisina naisena. Näiden ominaisuuksien ansiosta hänestä tuli rauhanrakentaja konfliktien aikana. Ensimmäisen kerran hän toimi sovittelijana Ruotsin ja Norjan välillä pitkään jatkuneissa sotaisuuksissa.

Anna annettiin puolisoksi Novgorodin ruhtinaalle Jaroslav Viisaalle. Avioliittosopimuksen mukaan Anna sai hallintaansa Ladogan kaupungin ja siihen kuuluvan laajan maa-alueen, joka vastaa suunnilleen nykyistä Inkerinmaata. Näin ollen Inkerinmaa on todennäköisesti saanut nimensä Annan (Ingegärd-Irina) mukaan.

Venäläisten kronikoiden mukaan Anna saapui Novgorodiin vuonna 1016. Hän asui vuoroin Novgorodissa ja Kiovassa sen mukaan, missä ruhtinashovi milloinkin sijaitsi. Hänelle syntyi ainakin kuusi poikaa ja neljä tytärtä, jotka saivat hurskaan kotikasvatuksen. Kiovan metropoliitta pyhä Ilarion ylisti Annan perheen kirkollista elämää. Anna otti suojiinsa myös muiden maiden kuninkaallisten perheiden epäsuosioon joutuneita tai orvoiksi jääneitä lapsia.

Vuonna 1037 Kiovaan perustettiin ruhtinattaren taivaallisen suojelijan Pyhän Irenen luostari, johon Annalla lienee ollut läheiset suhteet. Novgorodissa hän osallistui vuonna 1045 Pyhän Sofian katedraalin peruskiven muuraukseen.

Pyhä Anna nukkui rauhassa kuolonuneen Novgorodissa helmikuun 10. päivänä vuonna 1050. Kuolemansa edellä hän vihkiytyi suureen skeemaan. Hän oli ensimmäinen ruhtinatar, joka kuolemansa edellä nöyrtyi vaihtamaan ruhtinaallisen asunsa vaatimattomaan nunnan pukuun. Hänen jälkeensä monet ruhtinaat ja ruhtinattaret seurasivat tätä tapaa aina Venäjän vallankumoukseen asti. Pyhän Annan reliikit ovat Novgorodissa Pyhän Sofian katedraalissa, joka palautettiin kirkolliseen käyttöön Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

10
2