Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon korkein päättävä elin. Asia tulee vireille kirkolliskokouksessa kirkollishallituksen esityksellä tai piispan, kirkolliskokouksen jäsenen, seurakunnan tai luostarin aloitteella.

Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon korkein päättävä elin. Sen jäseniä ovat hiippakuntien piispat ja apulaispiispat, yksitoista papiston vaalilla keskuudestaan valitsemaa papiston edustajaa, kolme kanttorien vaalilla keskuudestaan valitsemaa kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista valitsijamiesvaalilla valittua maallikkojen edustajaa.

Kirkolliskokous hoitaa kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevia asioita sekä kirkon hengellisiä asioita ortodoksisesta kirkosta annetun lain 1 §:ssä säädetyissä rajoissa.

Kirkolliskokouksen tehtävänä on:

  • käsitellä kanonisia suhteita koskevat asiat
  • päättää tämän lain muuttamista ja kirkkoa koskevan muun lainsäädännön muuttamista koskevien ehdotusten antamisesta
  • hyväksyä kirkkojärjestys ja muuttaa sitä
  • päättää kahdessa edellisessä kohdassa tarkoitettuja asioita valmistelevien työryhmien ja toimikuntien perustamisesta
  • antaa kirkon lausunto kirkon kannalta periaatteellisesti tärkeissä asioissa
  • päättää hiippakunnan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä hiippakunnan rajojen muuttamisesta
  • valita piispat
  • hyväksyä kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
  • määrätä kirkon keskusrahastoon suoritettavista maksuista
  • vahvistaa kirkon toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio
  • päättää seurakuntien, luostareiden ja kirkon tehtävää edistävien yhteisöjen avustamisesta
  • valita kirkollishallituksen jäsenet ja varajäsenet
  • valvoa kirkon toimintaa, hallintoa ja taloutta yleisesti
  • valita kirkon tilintarkastajat
  • päättää muista kirkolliskokouksen päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Asia tulee kirkolliskokouksessa vireille kirkollishallituksen esityksellä tai piispan, kirkolliskokouksen jäsenen, seurakunnan tai luostarin aloitteella. Aloitteiden jättöaika on kesäkuussa.

Kirkolliskokouksen asialistalla olevat asiat käsitellään ensin lähetekeskustelussa. Sen jälkeen ne siirretään valiokuntien valmisteltavaksi. Valiokunnat valmistelevat asioista mietinnöt, jotka tuodaan täysistuntoon kahdesti. Ensimmäisessä käsittelyssä asia laitetaan pöydälle, toisessa käsittelyssä kirkolliskokous tekee asiasta päätöksen. Asia voidaan poikkeustapauksessa lähettää myös uuteen valmisteluun valiokuntaan.

Kirkolliskokous asettaa valiokunnat koko toimikaudekseen. Kirkolliskokouksen pysyvät valiokunnat ovat lakivaliokunta, sivistysvaliokunta, hallintovaliokunta, talousvaliokunta ja tarkastusvaliokunta.

Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain marraskuun lopulla. Täysistunnot ovat erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kaikille avoimia, mutta valiokunnat työskentelevät suljetuin ovin. 

Kirkolliskokouksen päätökset uutisoidaan kirkon sivuilla jo kokouksen aikana ja valmis pöytäkirja on luettavissa kirkon sivuilta heti kun se on tarkistettu. Kirkon sivuilla ovat luettavissa myös kirkolliskokouksen aiemmat pöytäkirjat edellisen toimikauden alkuun saakka.

Vaaleilla valittujen kirkolliskokousedustajien toimikausi on toimikauden 2019 alusta alkaen nelivuotinen.

Kirkolliskokouksen jäsenet toimikaudella 2019–2023

  • Arkkipiispa Leo
  • Metropoliitta Arseni
  • Metropoliitta Elia
  • Mikael Sundkvist
  • Teo Merras
  • Heikki Huttunen
  • Markku Salminen
  • Timo Tynkkynen
  • Jonas Bergenstad
  • Arkkimandriitta Sergei
  • Aleksander Roszczenko
  • Mikko Sidoroff
  • Ioannis Lampropoulos
  • Marko Patronen
  • Varvara Merras-Häyrynen
  • Sofia Laukkanen
  • Juhani Matsi
  • Ritva Bly
  • Ulla Saarinen
  • Elina Palola
  • Nunna Elisabet
  • Risto Nordell
  • Tuovi Haikala
  • Dmytro Lang
  • Anna Kasdaglis
  • Jaana Tanhuanpää
  • Mari Mattila
  • Anna-Katriina Salmikangas
  • Esko Huovinen
  • Jarmo Ihalainen
  • Matti Tolvanen
  • Juha Riikonen
  • Lea Oravalahti-Pehkonen
  • Armas Hakkola
  • Hannele Meskus