1 Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. 2 Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät. 3 He huusivat toinen toiselleen: — Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan. 4 Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua. 5 Ja minä sanoin: — Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin. 6 Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta. 7 Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi: — Katso, tämä on koskenut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu. 8 Minä kuulin Herran äänen sanovan: — Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi? Niin minä vastasin: — Tässä olen, lähetä minut! 9 Hän sanoi: — Mene ja sano tälle kansalle: Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö. 10 Paaduta tämän kansan sydän, sulje sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se silmillään näkisi, ei korvillaan kuulisi eikä sydämellään ymmärtäisi — ettei se kääntyisi ja tulisi terveeksi. 11 Minä kysyin: — Kuinka pitkäksi aikaa, Herra? Hän vastasi: — Siksi kunnes kaupungit ovat autioina, asukkaita vailla ja talot tyhjillään, kunnes tyhjillä pelloilla vallitsee autius. 12 Herra vie ihmiset kauas, ja tyhjänä leviää hylätty maa.

15 Juo vettä omasta ruukustasi, käytä oman kaivosi raikasta juomaa. 16 Miksi antaisit lähteittesi vuotaa kadulle, purojesi kaupungin toreille? 17 Ne pulppuavat yksin sinua varten, vain sinun hyväksesi, eivät muiden. 18 Olkoon sinun lähteesi siunattu, iloitse vaimosta, jonka nuorena sait, 19 rakkaasta peurasta, suloisesta kauriistasi. Olkoot hänen rintansa ilosi vuodesta vuoteen, hänen rakkautensa elämäsi riemu ja hurmio. 20 Miksi, poikani, viehättyisit vieraaseen naiseen, miksi hyväilisit vieraan povea? 21 Missä ihminen kulkeekin, Herra näkee hänet ja tarkkaa hänen askeleitaan. 22 Pahantekijä jää rikostensa vangiksi, takertuu syntiensä verkkoon. 23 Hillittömyyteensä hän kuolee, ajautuu perikatoon kaikessa hulluudessaan. 6:1 Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt takuuseen, lyönyt kättä vieraan kanssa, 2 jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa, lupauksesi vanginneet sinut ansaan, 3 vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin, tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit: Mene ja vetoa häneen, ahdista häntä pyynnöilläsi.

Ehtoopalveluksessa:

16 Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle. 17 Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Henokin. Kain oli ensimmäinen, joka perusti kaupungin, ja hän antoi sille nimen poikansa Henokin mukaan. 18 Henokille syntyi Irad, Iradille syntyi Mehujael, Mehujaelille syntyi Metusael, ja Metusaelille syntyi Lemek. 19 Lemek otti itselleen kaksi vaimoa toisen nimi oli Ada ja toisen Silla. 20 Ada synnytti Jabalin, josta tuli teltoissa asuvien paimentolaisten kantaisä. 21 Jabalin veli oli nimeltään Jubal, ja hänestä tuli ensimmäinen harpun- ja huilunsoittaja. 22 Myös Silla synnytti pojan, Tubal-Kainin, sepän, joka aloitti pronssin ja raudan takomisen. Tubal- Kainilla oli sisar, jonka nimi oli Naama. 23 Lemek sanoi vaimoilleen: — Ada ja Silla, kuulkaa minua, te Lemekin vaimot, ottakaa korviinne minun sanani! Jo yhdestä haavasta minä tapan miehen, jo yhdestä naarmusta nuorukaisen. 24 Jos Kainin puolesta kostetaan seitsemästi, niin Lemekin puolesta seitsemänkymmentäseitsemän kertaa. 25 Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan. Eeva antoi hänelle nimen Set ja sanoi: ”Jumala on suonut minulle uuden jälkeläisen Abelin sijaan, jonka Kain tappoi.” 26 Setillekin syntyi poika, ja Set antoi hänelle nimen Enos. Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa.

16 Mutta Herra Sebaot on ylhäinen, hän jakaa oikeutta, pyhän Jumalan pyhyys näkyy hänen oikeista tuomioistaan. 17 Silloin karitsat kulkevat raunioilla kuin laitumillaan ja teuraslampaat kiertelevät ruokaansa hakien. 18 Voi niitä, jotka turhuuksien orjina raahaavat syntiä mukanaan, jotka kiskovat syyllisyyttä perässään kuin juhdat vankkureita. 19 He sanovat: ”Pian nyt! Pankoon Herra heti toimeksi mitä aikoo, niin saamme sen nähdä! Käyköön nyt tässä toteen Israelin Pyhän suunnitelma, niin saamme sen kokea!” 20 Voi niitä, jotka sanovat pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi! Pimeyden he kääntävät valoksi ja valon pimeydeksi, karvaan makeaksi ja makean karvaaksi. 21 Voi niitä, jotka ihailevat omaa älyään ja omasta mielestään ovat perin viisaita! 22 Voi niitä, jotka ovat sankareita viiniruukun ääressä, niitä, jotka ovat väkeviä juomien sekoittajina! 23 Lahjuksesta he julistavat syyllisen syyttömäksi. Siltä, joka on oikeassa, he ottavat oikeuden. 24 Sen tähden: niin kuin tulen kieli syö sängen, niin kuin kuiva ruoho häipyy liekkiin, niin lahoavat heidän juurensa ja heidän kukkansa hajoavat tomuna ilmaan. He ovat hylänneet Herran Sebaotin käskyt ja halveksineet Israelin Pyhän sanaa. 25 Niin Herra antaa vihansa leimahtaa kansansa yllä, hän kohottaa kätensä ja lyö. Vuoret järähtelevät, ja kaduilla viruu ruumiita kuin jätteitä tunkiolla. Vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.

Ehtoopalveluksessa:

1 Kuuntele, poikani, viisauden sanoja, seuraa valppaasti hyviä neuvojani, 2 jotta säilyttäisit harkintasi ja puhuisit niin kuin puhua tulee. 3 Hunajaa tiukkuvat vieraan naisen huulet, hänen kielensä on öljyä liukkaampi, 4 mutta lopulta hän käy karvaaksi kuin koiruoho, viiltää kuin kaksiteräinen miekka. 5 Hänen jalkansa kulkevat kuolemaan, alas tuonelaan vievät hänen askeleensa. 6 Ei hän välitä elämän tiestä, ei tiedä, minne päin milloinkin horjahtaa. 7 Siispä, poikani, kuule minua, älä lyö laimin minun opetustani. 8 Pysy kaukana vieraasta naisesta, älä mene lähellekään hänen talonsa ovea, 9 ettet haaskaisi voimaasi vieraille etkä parhaita vuosiasi armottomalle, 10 etteivät oudot hyötyisi miehuudestasi, tuntemattomat raadantasi tuloksista 11 etkä sinä viimein, loppuun ajettuna päätyisi huokaamaan: 12 ”Miksi minä vihasin opetusta, miksi halveksin hyviä neuvoja, 13 en kuunnellut opettajiani vaan suljin korvani kasvattajieni ohjeilta! 14 Minä olin joutua tuhon omaksi, kaiken kansan pilkattavaksi.” 15 Juo vettä omasta ruukustasi, käytä oman kaivosi raikasta juomaa.

Ehtoopalveluksessa:

8 Kain sanoi veljelleen Abelille: ”Lähde mukaani.” Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet. 9 Silloin Herra kysyi Kainilta: ”Missä on veljesi Abel?” Kain vastasi: ”En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?” 10 Herra sanoi: ”Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta? 11 Nyt olet kirottu etkä voi jäädä tänne, sillä tämän maan oli avattava suunsa ja otettava vastaan veljesi veri, jonka sinä vuodatit. 12 Kun koetat viljellä maata, se ei enää ruoki sinua, vaan sinun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maan päällä.” 13 Kain sanoi Herralle: ”Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. 14 Kun sinä nyt karkotat minut tältä seudulta, minä joudun pois kasvojesi edestä. Minun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maailmalla, ja silloin kuka hyvänsä, joka minut kohtaa, voi tappaa minut.” 15 Mutta Herra sanoi hänelle: ”Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin.” Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä.

7 Herran Sebaotin viinitarha on Israelin kansa ja Juudan heimo se köynnös, josta hän iloitsi. Hän odotti oikeuden valtaa, mutta kaikki oli mielivaltaa, hän tahtoi vanhurskasta hallitusta, mutta kuuli vain katkeraa valitusta. 8 Voi niitä, jotka liittävät talon taloon ja yhdistävät pellon peltoon, kunnes koko maa on yksin heidän eikä kukaan muu mahdu elämään siellä. 9 Omin korvin olen kuullut Herran Sebaotin sanan: — Näette vielä, että autius saapuu moneen taloon, suuret ja kauniit tilat jäävät asujaa vaille. 10 Kymmenen auranalan tarha tuottaa vain yhden tynnyrin viiniä, ja kymmenen mittaa siementä antaa vain yhden mitan satoa. 11 Voi niitä, jotka jo ani varhain lähtevät etsimään päihdyttävää juomaa, niitä, jotka viinistä hehkuvina valvovat yömyöhään! 12 Heidän ilonaan ovat harput ja lyyrat, rummut ja huilut, viini virtaa heidän pidoissaan. Herran tekoja he eivät huomaa, eivät näe hänen kättensä töitä. 13 Sen tähden minun kansani viedään pois maastaan, ennen kuin kukaan arvaakaan. Sen ylhäiset kuolevat nälkään ja köyhä kansa nääntyy janoon. 14 Ja niin tuoni on levittänyt kitansa ja avannut kurkkunsa ammolleen. Sinne uppoavat niin ylhäiset kuin alhaiset, remuava joukko ja juhlien humu. 15 Ihminen joutuu nöyrtymään, miehen on pakko kumartua, ja ylpeät silmät painuvat maahan. 16 Mutta Herra Sebaot on ylhäinen, hän jakaa oikeutta, pyhän Jumalan pyhyys näkyy hänen oikeista tuomioistaan.

Rukouspalveluksessa Basileios Suuren liturgian jälkeen:

Herra sanoi: 10 ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja. 11 Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan. 12 ”Mitä arvelette: jos jollakulla on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, niin eikö hän jätä ne yhdeksänkymmentäyhdeksän vuorille ja lähde etsimään sitä eksynyttä? 13 Ja jos hän sen löytää — totisesti: hän iloitsee siitä enemmän kuin niistä yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä, jotka eivät olleet eksyksissä. 14 Samoin ei teidän taivaallinen Isänne tahdo, että yksikään näistä vähäisistä joutuisi hukkaan. 15 ”Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 16 Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. 17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. 18 Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.

Rukouspalveluksessa Basileios Suuren liturgian jälkeen:

17 Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa. 18 Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet. 19 Teidän kuuliaisuutenne on tullut kaikkien tietoon. Siksi olen teistä iloinen ja toivon, että olisitte taitavia hyvässä mutta taitamattomia pahassa. 20 Rauhan Jumala on pian murskaava Saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne.

Ehtoopalveluksessa:

34 Säälimätöntä ei Herra sääli, mutta nöyrille hän antaa armonsa. 35 Viisaalle karttuu kunniaa, houkka kantaa häpeäänsä. 1 Kuulkaa, lapset, isän neuvoja, olkaa tarkkana, jotta oppisitte. 2 Minä jaan teille hyvää tietoa, älkää siis väheksykö ohjeitani. 3 Itsekin olen ollut isäni opissa ja äitini hoivassa, hänen silmäteränsä. 4 Isä opetti minua näin: ”Pidä mielessäsi minun sanani, muista ohjeeni, niin menestyt. 5 Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä unohda sitä, mitä sinulle sanon, älä käännä sille selkääsi. 6 Älä hylkää sitä, niin se suojelee sinua, rakasta sitä, niin se on sinun turvanasi. 7 Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen. 8 Vaali sitä, niin se tuo sinulle arvostusta, se vie sinut kunniaan, jos otat sen vierellesi. 9 Se painaa päähäsi ihanan seppeleen, ojentaa sinulle kimaltavan kruunun.” 10 Kuuntele, poikani, ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet ovat monet. 11 Minä opetan sinulle viisauden polun, opastan sinut oikealle tielle. 12 Kun sitä kuljet, et kohtaa esteitä, ja vaikka juoksisit, et kompastu. 13 Tartu opetukseeni, älä hellitä, pidä kiinni siitä, se on elämäsi. 14 Jumalattomien polulle älä lähde, älä kulje pahojen tietä. 15 Pysy siltä poissa, älä poikkea sille, käänny etäämmäksi ja kulje sen ohi. 16 Pahat eivät saa unta, elleivät ole tehneet pahaa, he valvovat yönsä, elleivät ole ketään kaataneet. 17 Vääryys on heidän leipänsä, väkivalta heidän viininsä. 18 Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka. 19 Jumalattomien tie on synkin yö, he kompastuvat, tietämättä mihin. 20 Kuuntele tarkkaan, poikani, mitä sinulle sanon, pidä korvasi auki! 21 Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, 22 sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa.