Päivän evankeliumi

Herra sanoi opetuslapsilleen: 16 ”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. 17 ”Pitäkää varanne, sillä ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan. 18 Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille. 19 Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. 20 Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki. 21 ”Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. 22 Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.

10Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. ₁₁Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.

₁₂»Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ₁₃ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. ₁₄Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.

₁₅»Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. ₁₆Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. ₁₇Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.

₁₈»En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. ₁₉Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. ₂₀Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. ₂₁Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.»

₁₉Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: »Rauha teille!» ₂₀Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. ₂₁Jeesus sanoi uudelleen: »Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.» ₂₂Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: »Ottakaa Pyhä Henki. ₂₃Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.»

₂₄Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. ₂₅Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: »Me näimme Herran.» Mutta Tuomas sanoi: »En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.»

Pyhittäjä

25 Hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. Heitä oli lähtenyt Galileasta ja Dekapoliin alueelta, Jerusalemista ja Juudeasta sekä Jordanin toiselta puolen. 5:1 Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. 2 Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: 3 ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 4 Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. 5 Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. 6 Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. 7 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. 8 Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. 9 Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. 10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. 11 ”Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. 12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

₄₇Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta. ₄₈Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. ₄₉Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi.

₅₀Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. ₅₁Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, ₅₂yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. ₅₃Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. ₅₄Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana:

– Kuolema on nielty ja voitto saatu.

₅₅Missä on voittosi, kuolema?

Missä on pistimesi, kuolema?

₅₆Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. ₅₇Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!

Ehtoopalveluksessa (1933/38):

₁₂ Lähtekööt liikkeelle, hyökätkööt kansakunnat

Joosafatin laaksoon;

sillä siellä hän istuu tuomitsemassa

kaikkia pakanakansoja, joka taholta tulleita.

₁₃ Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt.

Tulkaa polkemaan,

sillä kuurna on täynnä

ja kuurna-altaat pursuvat ylitse;

sillä heidän pahuutensa on suuri.

₁₄ Meluavia joukkoja,

meluavia joukkoja ratkaisulaaksossa!

Sillä lähellä on Herran päivä ratkaisulaaksossa.

₁₅ Aurinko ja kuu käyvät mustiksi,

ja tähdet kadottavat valonsa.

₁₆ Herra ärjyy Siionista

ja antaa äänensä kuulua Jerusalemista,

ja taivaat ja maa järkkyvät;

mutta Herra on kansansa suoja,

Israelin lasten turva.

₁₇ Ja te tulette tietämään,

että minä olen Herra, teidän Jumalanne,

joka asun Siionissa, pyhällä vuorellani.

Ja Jerusalem on oleva pyhä,

ja vieraat eivät enää kulje sen läpi.

₁₈ Sinä päivänä vuoret tiukkuvat rypälemehua,

ja kukkulat vuotavat maitoa;

kaikissa Juudan puronotkoissa virtaa vettä,

ja Herran huoneesta juoksee lähde,

ja se kastelee Akasialaakson.

₁₉ Egypti tulee autioksi,

ja Edom tulee autioksi erämaaksi

väkivallan tähden,

jota ne ovat tehneet Juudan lapsille,

kun ovat vuodattaneet viatonta verta heidän maassansa.

₂₀ Mutta Juuda on oleva asuttu iankaikkisesti

ja Jerusalem polvesta polveen.

₂₁ Ja minä julistan heidät puhtaiksi verivelasta,

josta en ole heitä puhtaiksi julistanut.

Ja Herra on asuva Siionissa.

₄₃Jeesuksen vielä puhuessa sinne saapui Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta, ja hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut miesjoukko, jonka ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat olivat lähettäneet. ₄₄Jeesuksen kavaltaja oli sopinut miesten kanssa merkistä: »Se on se mies, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni ja viekää vartioituna pois.» ₄₅Tultuaan hän meni suoraa päätä Jeesuksen luo, sanoi: »Rabbi!», ja suuteli häntä. ₄₆Miehet kävivät heti käsiksi Jeesukseen ja vangitsivat hänet. ₄₇Silloin yksi paikalla olevista veti miekkansa esiin ja iski ylipapin palvelijaa niin että tältä irtosi korva.

₄₈Jeesus kääntyi miesjoukon puoleen ja sanoi: »Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun! Miekat ja seipäät käsissä te tulette minua vangitsemaan. ₄₉Minä olen joka päivä teidän nähtenne opettanut temppelissä, ettekä te ole ottaneet minua kiinni. Mutta kirjoitusten oli käytävä toteen.» ₅₀Silloin ne, jotka olivat Jeesuksen kanssa, jättivät hänet ja pakenivat.

₅₁Jeesuksen mukaan oli lähtenyt nuori mies, jolla ei ollut yllään muuta kuin pellavainen vaate. Hänet otettiin kiinni, ₅₂mutta hän riistäytyi vaatteestaan ja pakeni alasti.

₅₃Jeesus vietiin ylipapin luo, ja koko ylin papisto sekä vanhimmat ja lainopettajat kokoontuivat sinne. ₅₄Pietari seurasi Jeesusta jonkin matkan päässä ylipapin palatsin pihaan saakka. Hän istuutui palvelusväen joukkoon ja lämmitteli tulen ääressä.

₅₅Ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan saadakseen hänet surmatuksi. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt. ₅₆Monet kyllä todistivat valheellisesti häntä vastaan, mutta todistukset olivat ristiriitaisia. ₅₇Silloin astui esiin muutamia, jotka esittivät häntä vastaan väärän todistuksen: ₅₈»Me olemme kuulleet hänen sanovan: ’Minä hajotan tämän ihmiskäsin tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä uuden, joka ei ole ihmisten tekemä.’» ₅₉Mutta tässäkään asiassa todistukset eivät pitäneet yhtä.

₆₀Silloin ylipappi nousi paikaltaan, astui esiin ja kysyi Jeesukselta: »Etkö lainkaan vastaa heidän syytöksiinsä?» ₆₁Mutta Jeesus pysyi vaiti, hän ei vastannut mitään. Silloin ylipappi teki hänelle uuden kysymyksen: »Oletko Messias, ylistetyn Jumalan poika?» ₆₂»Olen», vastasi Jeesus, »ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien keskellä.» ₆₃Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: »Mitä me enää todistajia tarvitsemme! ₆₄Kuulittehan, miten hän herjasi Jumalaa. Mitä ehdotatte?» Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hän oli syyllinen ja ansaitsi kuoleman.

₆₅Muutamat alkoivat nyt sylkeä hänen päälleen. He peittivät hänen kasvonsa, iskivät häntä nyrkillä ja sanoivat: »Profetoi nyt!» Vartijatkin löivät häntä.

_14:66Pietari oli alhaalla pihassa. Muuan ylipapin palvelustytöistä tuli sinne, ₆₇ja nähdessään Pietarin lämmittelemässä hän katsoi tätä ja sanoi: »Sinäkin olit tuon nasaretilaisen kanssa, tuon Jeesuksen.» ₆₈Mutta Pietari kielsi sen. »En ollenkaan ymmärrä mistä puhut», hän sanoi ja siirtyi ulos etupihalle. ₆₉Tyttö näki hänet uudelleen ja sanoi siellä oleville: »Tämä mies on samaa joukkoa.» ₇₀Taas Pietari kielsi. Mutta hetken kuluttua muutkin siellä olevat sanoivat hänelle: »Sinä olet varmasti samaa joukkoa, olethan sinäkin galilealainen.» ₇₁Pietari alkoi sadatella ja vannoi: »Minä en tunne sitä miestä, josta te puhutte.» ₇₂Samassa kukko lauloi, toisen kerran. Pietari muisti, mitä Jeesus oli hänelle sanonut: »Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.» Hän puhkesi itkuun.

_15:1Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhimpien ja lainopettajien kanssa, ja sitten neuvosto teki päätöksen: Jeesus pantiin köysiin, vietiin pois ja luovutettiin Pilatukselle.

21 Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei meitä syytä, me voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa. 22 Ja mitä pyydämmekin, sen me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme sitä, mikä on hänen mielensä mukaista. 23 Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt. 24 Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut. 4:1 Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. 2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. 3 Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa. 4 Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. 5 He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. 6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Herran temppeelintuominen:

Siihen aikaan 22 Jeesuksen vanhemmat menivät Jerusale­miin viedäkseen lapsen Herran eteen, 23 sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poika­lapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdus­ta, on pyhitettävä Herralle.” 24 Samalla heidän piti tuoda Her­ran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsä­kyyhkyä tai kyyhkysenpoi­kaa”. 25 Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. 26 Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. 27 Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, 28 hän otti lapsen käsi­varsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: 29 – Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. 30 Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, 31 jonka olet kaikille kansoille valmistanut: 32 valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. 33 Joosef ja Jeesuksen äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänes­tä sanottiin. 34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetuk­seksi: monet israeli­laiset kompastuvat ja monet nouse­vat. Hänet on pantu merkik­si, jota ei tunnusteta, 35 ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.” 36 Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuulu­van Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, 37 mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. 38 Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. 39 Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasare­tiin. 40 Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudel­la, ja Jumalan armo seurasi häntä.