Viis. 6:13 Viisaus ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat, ja ilmaisee itsensä heille.   12 Viisaus loistaa valoaan eikä katoa koskaan. Niinpä ne, jotka viisautta rakastavat, voivat sen helposti nähdä, ne, jotka sitä tavoittelevat, löytävät sen. 14 Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä, ei hätää: se istuu jo ovensuussa. 15 Viisauden tavoittelu on ylintä ymmärrystä. Se, jota viisaus valvottaa, saa kohta levollisen mielen. 16 Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä, jotka se voi katsoa arvoisikseen. Mielellään se näyttäytyy heidän teillään, ja milloin he sitä ajattelevatkin, se tulee heitä vastaan. 7:30 sillä valo tekee aina tilaa yölle mutta viisautta ei paha saa valtaansa. 8:2 Viisauteen minä rakastuin, sitä minä tavoittelin nuoruudestani asti, sen pyrin kihlaamaan morsiamekseni. Minä rakastuin sen kauneuteen. 3 Viisaus on jaloa, ylivertaista syntyperää, sillä se elää Jumalan luona ja kaikkeuden valtias rakastaa sitä. 4 Jumala on vihkinyt sen salaiseen tietoonsa, ja se ottaa osaa Jumalan suuriin tekoihin. 7 Jos joku rakastaa oikeudenmukaisuutta, se vaatii vaivaa ja ponnistelua, hyveitä, joita juuri viisaus opettaa: kohtuutta ja ymmärrystä, oikeamielisyyttä ja rohkeutta − mitään niitä hyödyllisempää ei elämässä ole. 8 Jos joku haluaa laajentaa tietämystään, niin viisaus tuntee menneet ja niistä päättelee, mitä tulevaisuus tuo. Se avaa mietelmien salaisuudet ja löytää arvoitusten ratkaisut. Merkit ja ihmeet se tietää etukäteen, se tietää, mitä tuovat mukanaan aikakaudet ja kaikki niiden vaiheet. 17 Tuota kaikkea minä ajattelin ja tulin siihen tulokseen, että kuolemattomuus syntyy liitosta viisauden kanssa, 18 puhdas ilo sen rakkaudesta, loputon rikkaus sen uutterasta työstä, ymmärrys yhteiselosta sen kanssa ja hyvä maine sen sanojen kuuntelemisesta. Niinpä lähdin matkaan, kiersin ja etsin saadakseni viisauden vierelleni. 21 Tiesin kuitenkin, etten saisi viisautta ellei Jumala sitä minulle soisi − ja ymmärrystä osoitti jo sekin, että tiesin, keneltä tämä lahja tulee. 9:1 −Isiemme Jumala, armelias Herra! Sinä olet sanallasi luonut kaiken 2 ja viisaudellasi muovannut ihmisen, jotta hän hallitsisi luomakuntaasi, 3 johtaisi maailmaa pyhästi ja vanhurskaasti ja olisi tuomioissaan oikeamielinen. 4 Anna minulle viisaus, joka on valtaistuimella vierelläsi, älä sulje minua lastesi joukosta − 5 olenhan palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika! Minä olen vain heikko ihminen ja elän lyhyen aikaa. Lakia ja oikeutta en ymmärrä kaikin puolin. 10 Lähetä se matkaan, alas pyhistä taivaistasi, lähetä se kirkkautesi valtaistuimelta tänne luokseni, uurastamaan vierelläni, jotta oppisin, mikä sinua miellyttää. 11 Se tietää kaiken, se käsittää kaiken, se ohjaa taitavasti toimiani ja varjelee minua kirkkaudellaan. 14 Kuolevaisten järkeily on perin vaivaista, perin pettävää on meidän pohdintamme.

7 Mutta oikeamielinen pääsee lepoon, vaikka kuolisikin ennen aikojaan. 8 Ei vanhuuden arvo ole pitkässä iässä, ei sitä mitata vuosien mukaan. 9 Ymmärrys on harmaiden hapsien vertaista, nuhteettomuus vastaa korkeaa ikää. 10 Jumala mieltyi oikeamieliseen ja rakkaudessaan otti hänet luokseen syntisten keskeltä. 11 Jumala otti hänet pois, ettei pahuus olisi pilannut hänen ymmärrystään eikä vilppi vietellyt hänen sieluaan, 12 sillä synnin houkutus hämärtää hyvyyden ja himon pyörrytys horjuttaa vilpitöntä mieltä. 13 Hänen elämänsä täyttyi jo varhain − hän eli pitkän elämän. 14 Herra oli häneen mieltynyt ja joudutti hänen pääsyään pahan keskeltä. Ihmiset näkivät sen mutta eivät ymmärtäneet, he eivät osanneet ajatella niin. 15 Herran pyhien osaksi tulee armo ja laupeus, hän pitää valituistaan huolen.

Sananl. 10:31–32, 11:2, 10:2, 11:7, 19, 13:2, 9, 15:2, 14:33, 22:11

31 Vanhurskaan suusta viisaus versoo, mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki. 32 Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja, jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa. 11:2 Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus. 10:2 Väärintekijää eivät hänen aarteensa auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta. 11:7 Kuolemaan katkeaa jumalattoman toivo, pahantekijän odotus raukeaa tyhjiin. 19 Oikeamielinen tavoittaa elämän. Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa. 13:2 Hyvä sana ravitsee puhujansa, mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa. 9 Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa, mutta jumalattomien lamppu sammuu. 15:2 Viisaiden sanat ovat tiedon mauste, tyhmän suu syytää tyhmyyksiä. 14:33 Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa. 22:11 Puhdassydämistä Jumala rakastaa, puheissaan taitavaa kuningas suosii.

Vanhurskaan muistoa siunataan, jumalattoman nimikin maatuu. 6 Hurskaalla on päänsä päällä siunaus, jumalattoman suussa piilee väkivalta. 3:13 Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, 14 sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta. 15 Se voittaa korallit kalleudessa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa. 16 Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. 8:6 Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja, puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan. 34 Hyvin käy sen, joka minua kuulee, päivästä päivään valvoo ovellani, valppaana odottaa sen kynnyksellä. 35 Joka minut löytää, löytää elämän, hänet Herra ottaa suosioonsa. 4 ”Teitä minä kutsun, ihmiset, teille kaikille osoitan sanani. 12 ”Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini. 14 Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus, minä olen ymmärrys, minun on voima. 17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ne, jotka etsivät, löytävät minut. 5 Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät, hankkikaa tietoa, te houkat! 6 Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja, puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan. 7 Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta, huuleni kauhistuvat jumalattomuutta. 8 Minkä puhun, se pitää paikkansa, puheeni ei ole kieroa eikä väärää. 9 Se on selkeää sille, joka ymmärtää, helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon. 22:21 Jotta oppisit totuutta, oikeita sanoja, ja voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi. 19 Turvaa Herraan — siksi minä sinulle puhun, siksi saatan tietoosi kaiken tämän.

Herra sanoi: 9 Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. 10 Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. 11 ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. 12 Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, 13 koska palkkapaimen ei välitä lampaista. 14 ”Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, 15 niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. 16 Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

2 Midianilaiset ahdistivat Israelia ankarasti, ja siksi israelilaiset joutuivat tekemään vuorille turvapaikoikseen onkaloita, luolia ja varustuksia.

₇Kun israelilaiset midianilaisten ahdistamina huusivat Herraa avukseen,

₁₁Herran enkeli tuli Ofraan ja asettui suuren puun alle, joka kasvoi Abieserin sukuun kuuluvan Joasin maalla. Joasin poika Gideon oli juuri puimassa vehnää viinikuurnassa pitääkseen viljan piilossa midianilaisilta. ₁₂Herran enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi: »Herra on kanssasi, sinä urhea soturi!» ₁₃Gideon vastasi: »Voi, herrani, jos Herra todella on meidän kanssamme, niin miksi kaikki nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä? Missä ovat kaikki hänen ihmetyönsä, joista isämme aina puhuivat kertoessaan, kuinka Herra toi meidät pois Egyptistä? Herra on nyt hylännyt meidät ja jättänyt meidät midianilaisten armoille.» ₁₄Silloin Herra katsoi häneen ja sanoi: »Käytä sitä voimaa, joka sinussa on. Mene ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. Minä lähetän sinut!» ₁₅Mutta Gideon vastasi hänelle: »Herrani, kuinka minä voisin pelastaa Israelin? Minähän olen Manassen heimon vähäpätöisintä sukua ja olen perheemme nuorin.» ₁₆Herra sanoi hänelle: »Kun minä olen sinun kanssasi, sinä kukistat midianilaiset, aivan kuin vastassasi olisi yksi ainoa mies.» ₁₇Gideon sanoi hänelle: »Jos olen saanut osakseni sinun suosiosi, niin anna minulle jokin merkki siitä, että sinä todella itse puhut minun kanssani. ₁₈Pysythän täällä, kunnes tulen takaisin ja tuon eteesi ruokauhrin.» Herra sanoi: »Minä jään odottamaan sinua.»

₁₉Gideon meni ja valmisti uhriksi nuoren pukin, leipoi happamattomia leipiä eefa-mitallisesta jauhoja ja pani lihan koriin ja liemen ruukkuun. Sitten hän palasi suuren puun juurelle Jumalan enkelin luo ja asetti ruoat tarjolle hänen eteensä. ₂₀Mutta enkeli sanoi hänelle: »Pane liha ja leivät tuohon kalliolle ja kaada liemi niiden päälle.» Gideon teki niin. ₂₁Silloin Herran enkeli ojensi sauvan, joka hänellä oli kädessään, ja kosketti sen kärjellä lihaa ja leipiä, ja kalliosta kohosi tuli, jonka liekit söivät lihan ja leivät. Sitten Herran enkeli katosi näkyvistä. ₂₂Gideon ymmärsi nyt, että hän oli nähnyt Herran enkelin, ja hän sanoi pelästyneenä: »Herra, minun Jumalani! Minä olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin!» ₂₃Mutta Herra sanoi hänelle: »Ole rauhassa, älä pelkää. Sinä et kuole.» ₂₄Gideon rakensi sinne Herralle alttarin ja antoi sille nimen »Herra on rauha». Alttari on vielä tänäkin päivänä Ofrassa, Abieserin suvun maalla.