Ehtoopalveluksessa:

16 Heidät on kaikki luovutettu minulle. Minä otan heidät omikseni kaikkien Israelin esikoisten sijasta, kaikkien äitinsä kohdusta ensimmäisenä tulleiden sijasta. 17 Kaikki Israelin esikoiset, niin ihmisten kuin karjankin, kuuluvat minulle. Minä pyhitin Israelin esikoiset itselleni sinä päivänä, jona surmasin egyptiläisten esikoiset.

Ehtoopalveluksessa:

1 Herra sanoi Moosekselle: 2 ”Sano israelilaisille: Kun nainen on synnyttänyt pojan, hän on sen jälkeen seitsemän päivää epäpuhdas, samalla tavoin kuin kuukautisvuodon aikana. 3 Kahdeksantena päivänä pojan esinahka on leikattava. 4 Nainen pysyköön kotonaan vielä kolmekymmentäkolme päivää puhdistuakseen verenvuodosta. Hän ei saa koskea mihinkään, mikä on pyhää, eikä tulla pyhäkköön, ennen kuin hänen puhdistumisaikansa on kulunut umpeen. 6 ”Kun pojan tai tytön synnyttämisestä määrätty puhdistumisaika on kulunut umpeen, naisen on tuotava papille pyhäkköteltan oven eteen vuoden vanha karitsa polttouhriksi ja metsäkyyhky tai muu kyyhkynen syntiuhriksi. 8 ”Jos naisella ei ole varaa lampaaseen, hän tuokoon kaksi metsäkyyhkyä tai kaksi muuta kyyhkystä, toisen polttouhriksi ja toisen syntiuhriksi, ja pappi toimittakoon sovitusmenot. Tämän jälkeen nainen on puhdas.”

23 Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä. 24 Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi. 25 Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa. 26 Hurskas pysyy kaukana pahasta, jumalattomien tie vie harhaan. 27 Veltto pyyntimies ei tavoita saalista, ahkeralle kertyy rikkauksia. 28 Vanhurskauden polku vie elämään, mutta monet kulkevat kuoleman tietä. 13:1 Viisas ottaa varteen isänsä moitteet, omahyväinen ei nuhteista piittaa. 2 Hyvä sana ravitsee puhujansa, mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa. 3 Joka hillitsee kielensä, turvaa henkensä, suupaltti kulkee turmioon. 4 Laiska toivoo mutta ei saa, ahkera syö itsensä kylläiseksi. 5 Oikeamielinen vihaa valheellisuutta, jumalaton levittää häpeän löyhkää. 6 Oikeamielinen pysyy oikealla tiellä, jumalaton syöksyy syntiin ja tuhoon. 7 Moni rikkaaksi tekeytyvä on tyhjätasku, moni köyhyyttään valittava omistaa paljon. 8 Rikkaalla on, mistä maksaa lunnaat, köyhää on turha uhkailla. 9 Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

18 Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jafet, ja Haamista tuli Kanaanin isä. 19 Nämä kolme olivat Nooan pojat, ja heidän jälkeläisiään ovat kaikki maailman ihmiset. 20 Nooa ryhtyi viljelemään maata ja istutti ensimmäisen viinitarhan. 21 Mutta kun hän joi viiniä, hän juopui ja jäi alastomana makaamaan telttaansa. 22 Haam, Kanaanin isä, näki isänsä alastomuuden ja kertoi siitä ulkona molemmille veljilleen. 23 Silloin Seem ja Jafet ottivat viitan, levittivät sen harteilleen, menivät sisään selkä edellä ja peittivät isänsä alastomuuden. Heidän kasvonsa olivat poispäin, eivätkä he nähneet isäänsä alastomana. 24 Kun Nooa selvisi juopumuksestaan ja sai kuulla, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt, 25 hän sanoi: — Kirottu olkoon Kanaan, tulkoon hänestä veljiensä orjienkin orja. 26 Ja hän sanoi vielä: — Kiitetty olkoon Herra, Seemin Jumala, ja Kanaan olkoon Seemin orja. 27 Tehköön Jumala laajaksi Jafetin suvun, ja saakoon se asua myös Seemin majoissa, ja Kanaan olkoon heidän orjansa. 28 Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen vielä 350 vuotta. 29 Kaikkiaan hän eli 950 vuotta, ja sitten hän kuoli. 10:1 Tämä on luettelo Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jafetin, jälkeläisistä. Vedenpaisumuksen jälkeen heille syntyi poikia.

6:21 Sillä itse Herra lähtee asuinpaikastaan vaatiakseen maan asukkaat tilille kaikesta pahasta, mitä he ovat tehneet. Silloin maa paljastaa kaiken siihen vuodatetun veren eikä enää peitä surmattujen ruumiita. 7:1 Sinä päivänä Herra vaatii tilille ja lyö suurella, vahvalla ja terävällä miekallaan Leviatanin, nopealiikkeisen käärmeen, Leviatanin, kiemurtavan käärmeen, iskee hengiltä syvyyden hirviön. 2 Sinä päivänä saamme kuulla: ”Ihana viinitarha! Laulakaa siitä!” 3 — Minä, Herra, olen sen vartija, yhtenään minä kastelen sitä. Minä vartioin sitä päivin ja öin, jottei sitä kukaan vahingoittaisi. 4 Vihani hehku on ohi. Mutta jos vain näen ohdakkeita ja orjantappuroita, käyn taisteluun niitä vastaan ja poltan ne kaikki, 5 jolleivät etsi minusta turvaa ja tee rauhaa kanssani, rauhaa minun kanssani. 6 Tulevina aikoina Jaakob juurtuu, Israel kukkii ja kukoistaa, ja hedelmiin peittyvät maan kasvot. 7 — Onko hän lyönyt teitä yhtä ankarasti kuin hän löi teidän lyöjiänne? Onko hän tappanut teitä yhtä säälimättömästi kuin hän tappoi teidän kansanne tappajia? 8 Vain hätistämällä pois, karkottamalla hän teitä ojensi, kiivaalla henkäyksellään hän ajoi teidät tiehenne itätuulen päivänä. 9 Näin sovitetaan Jaakobin synnit, tämä on kääntymyksen hedelmä: Jaakob murskaa kaikki väärien alttarien kivet niin kuin kalkkikivi murskataan, eikä maahan enää nouse asera-paaluja, ei suitsutusalttareita.

8 Mitä viisaampi, sitä kiitetympi, tyhmyri kerää vain halveksuntaa. 9 Parempi elää vaatimattomasti ja palvelijatta kuin leveästi mutta leivättä. 10 Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet, jumalaton ei sääliä tunne. 11 Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy, mieletön se, joka tavoittelee tyhjää. 12 Jumalaton tavoittelee pahojen saalista, vanhurskas pysyy juurillaan. 13 Joka pahoja puhuu, kaatuu omaan ansaansa, vanhurskas selviää ahdingosta. 14 Puheistaan ihminen palkitaan, teot kiertyvät tekijänsä eteen. 15 Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee. 16 Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee. 17 Oikeutta auttaa, joka totta puhuu, valehtelija on vääryyden asialla. 18 Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä. 19 Totuuden sanat kestävät iäti, valheen sanat vain tuokion. 20 Itsensä pettää, joka pahoja hautoo, iloita saa, joka hyviä neuvoja antaa. 21 Hurskas on turvassa kaikelta pahalta, jumalaton suistuu onnettomuuksiin. 22 Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen.

8 Ja Jumala sanoi Nooalle ja hänen pojilleen: 9 ”Minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa, 10 kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka ovat teidän kanssanne maan päällä, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien villieläintenkin kanssa, kaikkien niiden kanssa, jotka tulivat arkista ulos. 11 Minä teen liiton ja annan teille lupaukseni: koskaan enää ei vedenpaisumus tuhoa kaikkea elävää, se ei koskaan enää hävitä maata.” 12 Jumala sanoi vielä: ”Tämä on merkkinä liitosta, jonka minä teen teidän sekä kaikkien maan päällä elävien olentojen kanssa kaikkiin tuleviin sukupolviin asti: 13 minä asetan kaareni pilviin, ja se on oleva merkkinä minun ja maan välisestä liitosta. 14 Kun annan pilvien nousta taivaalle ja sateenkaari näkyy pilvissä, 15 muistan liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaiken elollisen kanssa: vedet eivät enää koskaan paisu tuhotulvaksi hukuttamaan kaikkea elävää. 16 Kaari näkyy pilvissä, ja kun minä sen näen, muistan ikuisen liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaikkien maan päällä elävien kanssa.” 17 Ja Jumala sanoi vielä Nooalle: ”Tämä on sen liiton merkki, jonka minä teen kaikkien maan päällä elävien kanssa.”

1 Herra, sinä olet minun Jumalani! Sinun korkeuttasi laulan, sinun nimeäsi ylistän, sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman, kaukaa harkitun, varman ja luotettavan. 2 Sinä muutit kaupungin kiviröykkiöksi, linnoitetun kaupungin rauniokasaksi. Sinä hävitit kaupungista sortajien palatsit, eikä niitä koskaan rakenneta uudelleen. 3 Sen tähden voimakas kansa kunnioittaa sinua ja julmien muukalaisten kaupungit pelkäävät sinua. 4 Sinä olit turvapaikka heikolle, pakopaikka kurjalle vaikeuksien aikana, suoja rankkasateessa, varjo helteen tullen. Sillä väkivaltaisten mieli on kuin talvinen rankkasade, 5 kuin helle autiomaassa. Vihollisten kerskailun sinä vaiennat. Niin kuin helle pilven varjostaessa, niin vaimenee väkivaltaisten voittolaulu. 6 Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä. 7 Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. 8 Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut. 9 Sinä päivänä sanotaan: ”Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.

Ehtoopalveluksessa

19 Oikeamielinen tavoittaa elämän. Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa. 20 Väärämielistä Herra kammoksuu, nuhteetonta hän rakastaa. 21 Totisesti, paha ei rankaisua vältä, mutta vanhurskaan suku pelastuu. 22 Kultarengas sian kärsässä: kaunis nainen vailla ymmärrystä. 23 Hyvien toiveista koituu hyvää, pahojen halusta versoo vihaa. 24 Antelias antaa ja rikastuu yhä, saituri kitsastelee ja köyhtyy. 25 Joka toisia ruokkii, syö itse kyllin, joka tarjoaa vettä, saa itse juoda. 26 Joka aittansa sulkee, sitä kansa kiroaa, jonka vilja on kaupan, sitä kiitetään. 27 Joka etsii hyvää, löytää onnen, joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy. 28 Tuhoon kulkee, joka rikkauteensa turvaa, mutta hurskaat ovat kuin vihannat lehvät. 29 Taivasalle jää, joka ei talostaan piittaa, viisaan orjaksi tyhmyri päätyy. 30 Hurskaudesta kasvaa elämän puu, viisaan sanat otetaan vastaan. 31 Hurskas saa palkkansa jo maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen. 12:1 Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria, tyhmä se, joka nuhteita vihaa. 2 Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee. 3 Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan. 4 Kunnon vaimo on miehensä kruunu, kunnoton on kuin hivuttava tauti. 5 Hurskaiden aikeet ovat puhtaat, jumalattomilla on vilppi mielessä. 6 Väärämielisen sanat ovat tappava loukku, oikeamielisen puhe on pelastukseksi.

Ehtoopalveluksessa:

21 Ja kun Herra tunsi uhrisavun tuoksun, hän sanoi mielessään: ”Minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden, vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat nuoruudesta saakka, enää en hävitä kaikkea elävää, niin kuin tein. 22 — Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.” 9:1 Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. 2 Kaikki villieläimet ja taivaan linnut, kaikki maan päällä liikkuvat eläimet ja meren kalat pelkäävät ja säikkyvät teitä ne on annettu teidän valtaanne. 3 Teidän ravintonanne olkoot kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit. 4 Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä. 5 Ja jokaisen, joka vuodattaa teidän verenne, teidän elämänvoimanne, minä vaadin tilille. Minä vaadin tilille jokaisen eläimenkin. Vaadin tilille jokaisen ihmisen, joka vuodattaa lähimmäisensä veren. 6 — Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen. 7 Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, lisääntykää ja levitkää yli maan.”