Autuas Maksim Moskovalainen, Kristuksen tähden houkka

Autuas Maksim eli Moskovassa 1400-luvun alussa. Aika oli venäläisille vaikeaa. Mongolien hyökkäykset, kuivuus, nälkä ja kulkutaudit surmasivat ihmisiä. Pyhä Maksim kulki kaduilla puolialastomana vuodenajasta riippumatta ja kehotti ihmisiä kestämään kärsivällisesti maalliset vastoinkäymiset. Venäläiset arvostivat houkkien nöyryyttä ja kuuntelivat tarkkaan heidän helppotajuisia, sananparren tapaisia opetuksiaan. Kovia kokeneille pyhä Maksim sanoi: ”Ei aina silitetä myötäkarvaan vaan välillä vastakarvaankin. Jos lyödään aiheellisesti, tunnusta syyllisyytesi ja kumarra syvempään. Kärsivällisyyden palkaksi Jumala antaa pelastuksen.” Rikkaita kauppiaita ja Moskovan ylimystöä hän suomi pelkäämättä: ”Kotona on rukouspaikka mutta omatunto on myyty. Kaikki tekevät ristinmerkkiä mutta eivät kaikki rukoile. Jumala näkee kaiken vääryyden. Hän ei petkuta sinua mutta et sinäkään Häntä.”

Autuas Maksim nukkui kuolonuneen vuonna 1434, ja hänen haudallaan alkoi pian tapahtua ihmeitä. Hänen pyhäinjäännöksensä löydettiin maatumattomina vuonna 1568.