Apostolienvertainen Rostislav, Suur-Määrin ruhtinas

Pyhä Rostislav (Rastislav) oli Suur-Määrin hallitsija vuosina 846−870. Hänen aikanaan frankkilainen papisto levitti Määriin kristinuskoa latinan kielellä. Rostislav halusi kuitenkin rajoittaa frankkien poliittista valtaa maassaan. Niinpä hän kääntyi vuonna 863 Bysantin keisari Mikael III:n puoleen pyytäen tätä lähettämään Määriin opettajia, jotka pystyisivät julistamaan kansalle evankeliumia sen omalla kielellä. Keisari uskoi tehtävän oppineille ja kielitaitoisille veljeksille Konstantinokselle ja Methodiokselle (ks. ed.). Nämä kehittivät ensimmäisen slaavilaisen kirjaimiston (ns. glagolitsa) ja käänsivät slaaviksi evankeliumit ja keskeiset liturgiset tekstit. Kansankielisten jumalanpalvelusten ja opetuksen ansiosta kristinusko alkoi levitä Määrissä nopeasti.

Vuonna 870 Rostislavin ja hänen veljenpoikansa Svatoplukin välejä hiertäneet erimielisyydet kasvoivat. Svatopluk syrjäytti setänsä ja jätti hänet itäfrankkien kuninkaan Ludwigin käsiin. Ludwig antoi sokaista Rostislavin ja telkesi hänet erääseen luostariin Baijerissa, jossa hän kuoli samana vuonna.

Tšekinmaan ja Slovakian kirkko kanonisoi pyhän Rostislavin vuonna 1994. Kirkko tunnustaa hänen tärkeän merkityksensä maan kristillistäjänä ja on sen tähden antanut hänelle kunnianimen ”apostolienvertainen”.