Suomen ortodoksisen kirkon keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto. Sen tuloja käytetään kirkolliskokouksen vahvistaman talousarvion rajoissa muun muassa kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin, muiden kirkon yhteisten tehtävien – esimerkiksi kirkon keskusrekisterin – hoitamiseen, papiston ja kanttoreiden eläkkeisiin ja perhe-eläkkeisiin sekä seurakuntien, luostareiden ja järjestöjen avustuksiin sekä Ortodoksisen seminaarin kustannuksiin.
Kirkon keskusrahaston tuotot koostuvat seurakunnilta ja luostareilta kannettavista keskusrahasto- ja eläkemaksuista, muista toiminnan tuotoista, valtionavustuksesta ja sijoitustoiminnan tuotoista.
Seurakunnilta kerättävät keskusrahasto- ja eläkemaksut muodostavat tuloista suurimman osan – vuonna 2024 noin 53 prosenttia (4,1 miljoonaa euroa). Toiseksi suurin tuloerä on valtionavustus. Vuonna 2024 kirkko sai valtionapua 2 771 000 euroa.
Toiminnan tuotot (esimerkiksi vuokratulot ja vastaavat) muodostivat vuonna 2024 6,5 prosenttia kirkon keskusrahaston tuotoista. Sijoitustoiminnan tuotot vaihtelevat vuosittain, vuonna 2024 tuottoja kertyi 319 000 euroa.
Kirkon keskusrahaston toimintakuluista suurimpia ovat henkilöstökulut, annetut avustukset ja eläkekassan kulut.
Keskushallinnossa työskentelee yhteensä vähän alle 40 työntekijää. Piispojen lisäksi keskushallinnon henkilöstöön kuuluvat hiippakuntakanslioiden, Ortodoksisen seminaarin, keskusrekisterin ja taloustoimiston työntekijät sekä kirkon kasvatusasioista sekä henkilöstö-, viestintä- ja lakipalveluista sekä Aamun Koitosta vastaavat työntekijät.
Vuonna 2024 henkilöstökulut muodostivat 33,6 prosenttia kirkon keskusrahaston menoista (7,7 miljoonaa euroa).
Toiseksi suurimman kuluerän (20,5 prosenttia) muodostivat seurakunnille ja järjestöille jaetut avustukset, 1 567 000 euroa.
Kirkon oman eläkekassan eläkemenot olivat vuonna 2024 996 000 euroa (13 prosenttia kuluista).