Pyhä Gudula, Brysselin suojelija

Pyhä Gudula eli 600- ja 700-luvun vaihteessa Belgiassa. Hän oli hurskaasta suvusta; pyhinä kunnioitettuja ovat muun muassa hänen äitinsä Amalburga (Amelberga, 10.7.), sisarensa Raineld (16.7.) ja serkkunsa Gertrude (17.3.), joka oli myös hänen kumminsa. Gudula opiskeli Nivelles’n nunnaluostarissa ja palasi sieltä vanhempiensa luo Hammen kaupunkiin Brabantin seudulla. Gudula eli hurskasta elämää paastoten, rukoillen ja antaen runsaasti almuja köyhille. Hänellä oli tapana kävellä aina aamuyöstä kolmen kilometrin päässä olleeseen kirkkoon ja hiljentyä siellä rukoukseen. Kerran hänen kynttilänsä sammui kirkkomatkalla ja hän jäi hapuilemaan pimeään. Hänen rukoillessaan liekki syttyi uudelleen. Tästä johtuen hänet esitetään kuvataiteessa yleensä lyhdyn tai kynttilän kanssa.

Pyhä Gudula kuoli vuoden 712 tienoilla Hammassa ja haudattiin kaupungin kirkon eteen. Kaarle Suuren (k. 814) – joka oli samaa sukua – aikana hänen reliikkinsä siirrettiin Moorseliin, Vapahtajan kirkon alttarin taakse. Kaarle Suuri piti tapanaan käydä rukoilemassa reliikkien äärellä. Hän perusti Pyhän Gudulan mukaan nimetyn nunnaluostarin. Myöhemmin normannit tuhosivat luostarin, ja vuonna 978 reliikit siirrettiin Brysselin kaupunkiin, jonka suojelijana häntä kunnioitetaan. Kalvinistit häpäisivät hänen muistonsa vuonna 1579 hajottamalla pyhän Gudulan kunniaksi rakennetun pyhäkön ja hänen pyhät reliikkinsä.