Uusmarttyyri pappi Georgios Neapolislainen

Pyhä Georgios toimi pappina Vähän-Aasian Neapoliksessa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Hän oli hartaan papin perikuva ja hänen sielunsa oli täynnä rakkautta ja nöyryyttä. Pyhän liturgian jumalalliset salaisuudet hän toimitti puhtaana ja tarkkaavaisena kuin enkeli. Hän rohkaisi ja auttoi turkkilaisten sorron alla eläviä seurakuntalaisiaan niin sanoin kuin teoin.

Vuonna 1797 isä Georgios oli menossa kuuden tunnin matkan päässä olevaan kirkkoon toimittamaan jumalanpalveluksia Malakopin kylässä jonain suurena juhlana. Kylän oma pappi oli mahdollisesti paennut, koska tuolloin kristityn kansanosan yrittämän niin sanotun Orlovin kapinan tähden turkkilaiset olivat raivoissaan ja vainosivat eritoten papistoa. Myös isä Georgios joutui matkallaan hyökkäyksen uhriksi. Turkkilaiset paimenet näkivät hänet, ottivat kiinni ja ryöstivät. Lopuksi he tappoivat hänet katkaisemalla hänen kaulansa.

Kun isä Georgiosta ei kuulunut, kyläläiset lähtivät etsimään häntä ja löysivät hänen ruumiinsa rotkosta, jonne se oli heitetty. Turkkilaisten vihaa peläten he hautasivat hänet häthätää samaan paikkaan.

Tapahtumasta oli kulunut jo melkoisesti aikaa, kun isä Georgios ilmestyi kaksi kertaa eräälle hurskaalle leskelle Neapoliksessa ja käski häntä sanomaan kristittyjen johtomiehille, että he hakisivat hänen ruumiinsa kaupunkiin. Ruumis löytyi maatumattomana ja siitä levisi taivaallista tuoksua.

Neapoliksessa pyhäinjäännökset sijoitettiin isä Georgioksen seuraajan pappi Neofytoksen kotiin. Monet tulivat sinne rukoilemaan, ja alkoi tapahtua ihmeitä. Kerran kun kuivuus vaivasi ankarasti Neapolista, kaupungin kristityt kulkivat ristisaatossa kantaen pyhän Georgioksen pyhäinjäännöksiä kaupungin ympäri, ja kohta alkoi rankkasade.

Pappi Neofytoksen kuoleman jälkeen pyhäinjäännökset vietiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen kirkkoon, jossa isä Georgios oli eläessään palvellut. Kun kristitty väestö vuoden 1924 väestönsiirrossa poistui Turkin alueelta, neapolislaiset toivat pyhän Georgioksen jäännökset mukanaan Kreikkaan ja sijoittivat ne Pyhän Eustathioksen kirkkoon Uuteen Neapolikseen lähelle Ateenaa, missä ne ovat tänäkin päivänä ja vuodattavat parannusta ja apua niitä hartain mielin kunnioittaville.