Pyhä vanhurskas Jaakob Borovitšilainen, Novgorodin ihmeidentekijä

Kirkkaan viikon tiistaina vuonna 1540, kun jäät olivat lähdössä Mstajoesta, Borovitšin kylän asukkaat huomasivat eräällä suurella jäälautalla avoimen arkun, jossa oli kuollut nuorukainen. Jäälautta ajelehti ihmeellisesti kuohuvaa jokea pitkin ja ajautui lopulta rantaan. Kylän asukkaat pelkäsivät joutuvansa tilille oudon vainajan kohtalosta ja tönäisivät seipäillä lautan arkkuineen takaisin virran vietäväksi. Lautta ei kuitenkaan totellut ohjausta vaan palasi takaisin rantaan. Talonpojat yrittivät ohjata sen uudelleen kauemmas, mutta jäälautta nousi vastavirtaan entiselle paikalle. Yöllä arkussa maannut nuorukainen ilmestyi muutamille kylän vanhimmille miehille ja sanoi moittien: ”Miksi te, kristityt, haluatte karkottaa minut, joka myös olen kristitty? Jos haluatte tietää nimeni, se on Jaakob, Herran veljen Jaakobin mukaan.” Aamulla kylän vanhimmat kertoivat toisilleen unesta ja kiiruhtivat rantaan nostamaan arkun jäälautalta. Pyhäinjäännökset vietiin rukoushuoneeseen, missä alkoi heti tapahtua ihmeitä.

Neljän vuoden kuluttua Novgorodin arkkipiispa Feodosi lähetti Sofian kirkon papin Johanneksen tarkastamaan pyhäinjäännökset ja niiden äärellä tapahtuneet ihmeet sekä antoi määräyksen siirtää pyhäinjäännökset Pyhän Hengen kirkkoon, jonka yhteyteen syntyi luostari. Perimätiedon mukaan pyhä Jaakob oli kilvoitellut houkkana ja kuollut salamaniskuun.