Pyhä marttyyri Longinos Sadanpäämies
Vapahtajamme kärsimys maailman pelastuksen tähden toteutui Rooman valtiovallan alaisuudessa ja roomalaisten sotamiesten kätten kautta. Juudean maaherra Pilatus määräsi Herran pyhän kärsimyksen toimeenpanijoiksi ryhmän sotamiehiä. Heidän johtoonsa asetettiin sadanpäämies Longinos. Hän oli kotoisin Kappadokiasta mutta erään kirkollisen perimätiedon mukaan syntyjään juutalainen.
Longinos miehineen vei Kristuksen Golgatalle, ja he myös heittivät arpaa Hänen puvustaan. Longinos sai todistaa omin silmin Jumalan Pojan kärsimyksen ja kuoleman sekä nähdä kaikki tapahtuneet ihmeet. Kun maa vavahteli, aurinko pimeni, temppelin verho repeytyi, kalliot halkesivat, haudat aukenivat ja poisnukkuneita pyhiä nousi ylös, sadanpäämies Longinoksen sydämen silmät avautuivat ja hän huudahti: ”Totisesti, tämä mies oli Jumalan Poika!” (Matt. 27:54, Mark 15:39, Luuk. 23:47) Yksi sotilaista työnsi keihäänsä Kristuksen pyhään kylkeen, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä. (Joh. 19:34)
Kun Kristus oli antanut henkensä ja otettu alas ristiltä, Longinos miehineen komennettiin vartioimaan Herran pyhää hautaa. Kolmantena päivänä enkeli ilmestyi haudalla pyhille naisille, ja sotamiehet joutuivat kauhun valtaan. Jotkut heistä menivät kertomaan juutalaisten ylipapeille, mitä oli tapahtunut. Ylipapit ja kansanvanhimmat päättivät tarjota Longinokselle ja hänen miehilleen suuren summan rahaa, jotta he alkaisivat levittää tietoa, että opetuslapset olivat tulleet yöllä ja varastaneet Kristuksen ruumiin vartijoiden nukkuessa. Mutta Longinos ja hänen kaksi sotilastaan Isauros ja Afrodisios kieltäytyivät rahasta, sillä ylösnousemuksen valo oli jo sarastanut heidän sydämiinsä.
Pyhä Longinos ja hänen kaksi sotilastaan jättivät armeijan ja sotilasvelvollisuutensa. He kuuntelivat jonkin aikaa apostolien opetusta ja lähtivät sitten kotiseudulleen Kappadokiaan, jossa Longinos julisti evankeliumia apostolien tapaan. Kun Pilatus sai kuulla tästä, hän kirjoitti keisari Tiberiukselle ja ilmiantoi Longinoksen. Sotamiehiä lähetettiin etsimään Longinosta, ja Jumalan johdatuksesta he tulivat kysymään vihjeitä hänen olinpaikastaan juuri siitä talosta, jossa Longinos itse majaili. Kuullessaan heidän asiansa Longinos ilahtui ja osoitti sotilaille aulista vieraanvaraisuutta, niin kuin Kristuksen opetuslapsen sopiikin. Sitten hän lupasi etsiä heidän tavoittelemansa miehet, jätti sotilaat lepäämään ja lähti ulos.
Longinos järjesti itselleen haudan ja kaiken mitä hautajaisissa tarvitaan, etsi sitten käsiinsä kaksi muuta sotilasta, ja he päättivät kohdata marttyyrikuoleman yhdessä. Sitten he menivät takaisin sotilaiden luokse, ja hän ilmoitti olevansa Longinos, jota he etsivät. Sotilaat ihmettelivät hänen rauhallisuuttaan ja vieraanvaraisuuttaan eivätkä olisi halunneet pidättää hurskasta miestä. Mutta pyhä Longinos vaati heitä kiirehtimään, jotta hän pääsisi toveriensa kanssa mahdollisimman pian Herransa luokse. Niin he mestasivat nämä kolme Kristuksen opetuslasta ja lähettivät Longinoksen pään Jerusalemiin. Kun Pilatus ja ylipapit olivat nähneet sen, pää heitettiin lantakuoppaan kaupungin ulkopuolelle.
Pitkän ajan kuluttua muuan varakas kappadokialainen leskinainen tuli pyhiinvaellukselle Jerusalemiin. Hän oli menettänyt näkönsä ja liikkui poikansa seurassa. Hän rukoili hartaasti saadakseen näkönsä takaisin, mutta tapahtuikin, että hänen ainoa poikansa kuoli yllättäen. Pyhä Longinos ilmestyi surun murtamalle naiselle unessa ilmoittaen paikan, jossa hänen päänsä oli, ja että nainen saisi näkönsä takaisin. Pitkällisen etsimisen jälkeen pää löytyi, ja siihen koskettuaan nainen sai näkönsä. Nainen suuteli hartaasti pyhää kalloa ja puhdisti sen huolellisesti. Yöllä nainen sai vielä unessa nähdä poikansa pyhän Longinoksen seurassa. Täynnä kiitollisuutta nainen vei pyhän pään takaisin Kappadokiaan ja asetti sen kirkkoon, jonka hän rakennutti pyhän kunniaksi.
Pyhän Longinoksen keihästä säilytettiin Antiokiassa. Ristiretkeläiset löysivät sen Pyhän Pietarin kirkon alta 14.7.1098. Tämän jälkeen pyhän Longinoksen kunnioitus elpyi lännen kirkossa entistä voimakkaammaksi.