Pyhä Simon, Vladimirin ja Suzdalin piispa

Pyhä Simon vihkiytyi munkiksi Kiovan luolaluostarissa 1100-luvun jälkipuoliskolla. Hän pyrki seuraamaan kaikessa luostarin perustajien Antonin ja Feodosin ja muiden pyhittäjäisien jättämää esimerkkiä. Näin hän edistyi nöyryyden ja kuuliaisuuden hyveissä, ja Jumala vuodatti hänelle runsaita lahjojaan. Simonin hyveet eivät jääneet huomaamatta. 1200-luvun alussa hänet nimitettiin Vladimirin kaupungissa sijaitsevan Jumalansynnyttäjän luostarin igumeniksi. Vladimirin suuriruhtinas Georgi halusi kaupunkinsa olevan kirkollisesti riippumaton Rostovin arkkipiispasta ja päätti vuonna 1215 perustaa Vladimiriin oman piispanistuimen. Sen ensimmäiseksi piispaksi valittiin pyhä Simon.

Simonin aikana hiippakunnan toiseen keskukseen Suzdaliin rakennettiin suuri katedraali, jonka Simon vihki käyttöön. Suuriruhtinas rakasti ja kunnioitti pyhää Simonia niin paljon, että olisi ollut valmis perustamaan Suzdaliinkin piispanistuimen Simonin ystävälle Kiovan luolaluostarin munkki Polikarpille, jota kiusasi kunnianhimo. Simon kuitenkin ymmärsi Polikarpin sisäisen tilan ja taivutti suuriruhtinaan luopumaan suunnitelmasta. Polikarpille hän kirjoitti kirjeen, jossa hän antaa neuvoja tämän sielun heikkouksiin. Hän esittää kirjeessään opettavaisia esimerkkejä luolaluostarin kilvoittelijoiden elämästä ja toteaa, että hän – vauraan hiippakunnan piispa – haluaisi itsekin olla tuon luostarin vähäisin kuuliaisuusveli.

Pyhä Simon paimensi hengellistä laumaansa hyvin ja huolehti erityisesti rauhan säilymisestä ihmisten välillä. Murheiden aikanakin hän kiitti aina Jumalaa ja opetti uskovia tekemään samoin.

Simon oli perehtynyt Kiovan luolaluostarin kilvoittelijoiden elämään. Hän keräsi tietoja ihmeellisistä tapauksista ja edesmenneistä pyhittäjäisistä. Hän laati muun muassa kertomuksen Kiovan luolaluostarin pääkirkon rakentamisesta, kaunistamisesta ja vihkimisestä sekä kokosi pyhittäjä Antonin ihmeitä. Hänen kirjoituksensa on otettu mukaan Kiovan luolaluostarin Paterikoniin yhdessä pyhittäjä Nestorin (27.10.) tekstien kanssa.

Pyhä Simon kunnioitti aivan erityisesti Jumalansynnyttäjää sekä luolaluostarin perustajia Antonia ja Feodosia. Kerran hän sai nähdä ilmestyksessä Jumalanäidin pyhien ympäröimänä.

Pyhä Simon oli piispana 12 vuotta. Ennen autuasta kuolemaansa vuonna 1226 hän vihkiytyi suureen skeemaan. Hänet haudattiin Vladimiriin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraaliin. On esiintynyt myös virheellinen käsitys, että hänet olisi haudattu Kiovan luolaluostariin. Sinne haudattu piispa on kuitenkin Rostovin ja Suzdalin piispa Simon, joka eli 1000- ja 1100-lukujen vaihteessa.