Ps 137 laulamisesta

Timo Tepposen kirje psalmin 137 liturgisesta käytöstä. Piispainkokous keskusteli asiasta ja päätti suositella seurakunnille, ettei kolmea viimeistä jaetta lauleta

Piispainkokous 26.8.2021:

Pastori Marko Mäkisen laatima akatistos pyhittäjämarttyyrille Paisi Petsamolaiselle

Pastori Marko Mäkinen on 13.6.2021 lähetetyssä sähköpostissaan piispainkokoukselle esittänyt, että se hyväksyisi Mäkisen laatiman akatistos-tekstin pyhittäjämarttyyrille Paisi Petsamolaiselle sillä ehdolla, että kanonisointeja tarkastelevan työryhmän ehdotukset vahvistetaan piispainkokouksessa ja ekumeenisessa patriarkaatissa. Teksti on oikoluettu ja sen laulettavat osuudet on tarkistanut Maria Takala-Roszczenko.

Piispainkokous kirjasi akatistostekstin saapuneeksi, kiitti pastori Marko Mäkistä sen laadinnasta, sekä palaa tarvittaessa sen hyväksymiseen. Akatistosteksti arkistoidaan tässä vaiheessa.

Piispainkokous 13.10.2021:

Kirkkoherra Timo Tynkkynen esitys koskien pappismarttyyri Hristoforia (Varfolomeev) 

Pappismarttyyri Hristofor (Varfolomeev) esiintyy tällä hetkellä 8.9. päivänä ja nimellä ”Pm. Kristofor” ortodoksisessa kalenterissa. Kirkkoherra Timo Tynkkynen esittää, että piispainkokous hyväksyisi hänen kirkkoslaavin kielestä kääntämänsä (ja nunna Ksenian ja kanttori Maria Verikovin tarkastamat) perusjumalanpalvelustekstit, vahvistaisi pappismarttyyrin nimen kirjoitustavaksi ”Hristofor”, sekä siirtäisi hänen muistonsa vietettäväksi 26.8., joka on Venäjän kirkon 28.12.2017 tekemän päätöksen mukainen pappismarttyyrin muistopäivä juliaanisessa kalenterissa. 26.8. sattuu myös olemaan Lappeenrannan kirkon vihkimispäivä, kun taas 8.9. on Jumalansynnyttäjän syntymäjuhla. Pappismarttyyri Hristofor asui Lappeenrannassa vuosina 1900–1915 hänen isänsä Ioann toimiessa Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherrana, ja hänen vanhempansa, toinen tyttärensä ja veljensä (Nikolai Valmo) on haudattu Lappenrannan hautausmaahan.

Piispainkokous päätti hyväksyä kirkkoherra Timo Tynkkysen kääntämät pappismarttyri Hristoforin kunniaksi kirjoitetut jumalanpalvelustekstit ja että pappismarttyyrin nimen kirjoitustapa on ”Pappismarttyyri Hristofor”, että hänen muistopäivänsä siirretään vietettäväksi 26.8.

Vuosittainen palkattaparantajien sekä evankelista Luukas Lääkärin yhteinen juhla 

Konstantinopolin Pyhä Synodi on kokouksessaan 20.–22. heinäkuuta 2021 päättänyt kunnioittaa tieteen ihmiskunnan hyväksi tuomaa panosta vuosittaisella pyhien palkattaparantajien ja apostoli- ja evankelista Luukkaan (Lääkärin) muistopäivällä, jota vietetään 17. ja 18.10. lähimmäksi osuvana sunnuntaina. Tänä vuonna tätä muistopäivää vietetään sunnuntaina 17. lokakuuta. Ainakin Kreikan kirkossa vietetään 20. palkattaparantajien yhteistä juhlaa vuosittain 17.10. Toistaiseksi piispainkokouksen tietoon ei ole tullut, että uutta juhlaa varten olisi kirjoitettu omia tekstejä.

Piispainkokous päätti, että juhlaa aletaan viettää vuosittain Suomen ortodoksisessa kirkossa 17. ja 18.10. lähimmäksi osuvana sunnuntaina; että juhla merkitään jatkossa kalenteriin muodossa ”Ekumeenisen patriarkan siunaama päivä tieteen ihmiskunnan hyväksi tekemästä työstä”; että tarkemmat ohjeet kirjataan vuoden 2023 kirkkokalenterin liturgisiin ohjeisiin; että tästä päätöksestä tiedotetaan välittömästi ennen juhlan ensimmäistä viettoa 17.10.2021.

Pyhittäjä Johannes Valamolaisen ja pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen ikonografia

Piispainkokous 5/2021 (26.8.2021) päätti jättää asian pöydälle ja pyytää vielä kahta asiantuntijalausuntoa metropoliitta Arsenin piispainkokoukselle 4/2021 (9.6.2021) tuomaan aloitteeseen FT Kari Kotkavaaralta ja FT Katariina Hussolta. Kotkavaara ja Husso ovat päättäneet kirjoittaa yhteisen lausunnon.

Saapunut lausunto ei tuonut varsinaista uutta keskusteluun. Piispainkokous päätti sen takia, että se pidättäytyy antamasta erillistä yleisohjeistusta ikonografisista periaatteista sekä ikonien siunaamisesta vaan luottaa kirkon piirissä toimivien ikonimaalareiden harkintakykyyn pysyä ortodoksisen tradition puitteissa.

Piispainkokous 24.8.2022:

Keliaakikon ehtoollinen

Piispainkokous on kokouksissaan 18.2.2020 sekä 13.10.2021 (6/2021) käsitellyt asiaa keliaakikon mahdollisuuksista osallistua ehtoolliseen, jossa pyhä Karitsa on valmistettu tavallisesta vehnäjauhosta. Kokouksessaan 13.10.2021 piispainkokous päätti, että arkkipiispa Leo lähettää asiasta kirjeen Konstantinopolin Pyhän Synodin kanonisten kysymysten jaostolle. Pyhän Synodin vastaus asiaan saapui 17.1.2022, jonka arkkipiispan teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä on suomentanut sekä kommentoinut kysymystä.

Saatuaan vastauksen Pyhän Synodin keskuskanslialta kysymykseensä gluteenittoman leivän käytöstä ehtoollisessa (liitteet 3 ja 4) piispainkokous päätti, että ehtoollisleivän voi valmistaa gluteenittomasta jauhosta ”edellyttäen, että se on aina hapatettua eikä koskaan tai millään tavoin happamatonta” (Pyhä Synodin kirjeestä). Piispainkokous ei kuitenkaan näe tarkoituksenmukaiseksi sitä, että kirkko kauttaltaan siirtyisi käyttämään gluteenitonta leipää. Siellä missä sen käytölle on tarvetta, pappi voi liturgian yhteydessä pyhittää toisen gluteenittomasta jauhosta valmistellun leivän ja toimia sen kanssa kuten ennenpyhitettyjen lahjain liturgioihin pyhitetyn leivän kanssa ja jakaa siitä liturgiassa tavallisen ehtoollisjakamisen yhteydessä mutta erillisestä maljasta.

Papistoa velvoittavat päätökset

Sisällys:

Papiston seisomajärjestys jumalanpalveluksissa
Yli- ja arkkidiakonin arvon säilyminen
Papiston pukeutumisohjeet
Papiston viittojen ja päähineiden hankinta ja hoito
Papiston tarvitsemat työasut
Piispainkokouksen ohjeet viittojen hankinnasta ja huollosta
Jumalanpalvelusten toimittaminen seurakunnissa
Antiminssit
Ohjeistus sakramentteihin ja toimituksiin osallistumisesta
Kirkollisten toimitusten kulukorvaukset
Erikoisristien käyttäminen
Jumalanpalveluksissa luettavien tekstien korjattu muoto
Jumalanpalvelusten lyhentäminen
Jumalanpalveluksissa käytettävien veisujen hyväksyntä
EPL:n toimittaminen illalla
Papiston matkustamisesta
Katumuksen sakramentista
Piispojen liturginen muistelu
Papiston ehtoollisesta osallistuminen
3. hetken rukous liturgiassa
Piispan maininta hetkissä
Suuren saaton jälkeiset vuorosanat
Epistolan lukemisen alkusanoista
Kirkottamisesta tehty päätös
Diakonien ehtoollisjako-oikeus
Kirkollisen kihlauksen ajankohta

Päätökset pdf-muodossa: Papistoa velvoittavat päätökset Piispainkokous 24.8.2022

Piispainkokous 31.8.2023

Illalla toimitettavat liturgiat

Piispainkokous käsitteli kokouksessaan 6/2021 58 § (13.10.2021) kysymystä illalla toimitettavista liturgioista ja hyväksyi kokouksessaan 1/2022 9 § (15.3.2022) arkkipiispan kanslian laatiman kirjeen, jossa tiedustellaan illalla toimitettavista liturgioista Konstantinopolin alaisuudessa toimivissa hiippakunnissa.

Kirjeeseen on saatu vain yksi vastaus Thyateiran arkkipiispalta, joka vastauksessaan toteaa kreikkalaisen käytännön, jonka mukaan liturgia toimitetaan illalla vain silloin kuin liturgia päättää vigilian toimittamisen myöhään illalla tai yöllä.

Ainakin Helsingin hiippakunnassa on joskus aikaisemmin annettu lupa liturgian toimittamiselle illalla ehtoopalveluksen yhteydessä. Kyse on silloin ollut jonkun juhlan aatosta. Samanlainen kokeilu on esiintynyt joissakin Pohjois-Amerikan hiippakunnissa. Arkkipiispan kanslia on sittemmin pyytänyt rovasti Sergius Collianderilta lausuntoa asiasta. Rovasti Sergius on toimittanut lausuntonsa, jonka perusteella piispainkokous jatkaa asian käsittelyä.

Piispainkokous keskusteli asiasta ja totesi illalla toimitettavan liturgian esitetyssä muodossa olevan vieras yleisortodoksiselle perinteelle. Sen sijaan ns. kokoöinen vigilia, joka päättyy liturgiaan, on sallitu toimittaa.

Piispainkokous 15.11.2023:

Paimenkirje kasteesta

Paimenkirje suomeksi pdf-muodossa: Paimenkirje kasteesta Piispainkokous 15.11.2023

Paimenkirje ruotsiksi pdf-muodossa: ”En Herre, en tro, ett dop” – herdabrev om hur redan döpta bör upptas i kyrkan

Piispainkokous 14.3.2024:

Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikonin juhla

Vuonna 1757 Käkisalmen sataman rukoushuoneeseen sijoitettiin Valamosta hankittu suurikokoinen Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikoni, jota alettiin vuoden 1831 koleraepidemiasta pelastumisen jälkeen kunnioittaa paikallisesti ihmeitätekevänä. Käkisalmesta evakuoitu kirkkomuseon näyttelytiloissa vuosikymmenet ollut pyhäinkuva sijoitettiin kirkollishallituksen päätöksellä syksyllä 2021 Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kotikirkkoon liturgiseen käyttöön. Siitä alkaen on ikonin edessä toimitettu akatistospalveluksia Jumalansynnyttäjälle ja seurakuntalaisten on mahdollista osoittaa pyhäinkuvalle sen ansaitsemaa kirkollista kunnioitusta.

Koska Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikonia perinteisesti kunnioitetaan ihmeitätekevänä, on sille syytä määrätä juhlapäivä ja laatia liturgiset tekstit. Kolera levisi vuonna 1831 Viipuriin kesäkuussa, mutta sen leviämisestä Käkisalmeen ei ole tietoa. Todennäköisesti se tapahtui joko kesä- tai heinäkuussa. Juhlan ajankohta voisi olla esimerkiksi Herran edelläkävijä Johannes Kastajan syntymän juhlaa edeltävä sunnuntai.
Piispainkokous päätti, että Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikonin juhlaa aletaan viettää vuodesta 2025 alkaen Suomen ortodoksisessa kirkossa Herran edelläkävijä Johannes Kastajan syntymän juhlaa edeltävänä sunnuntaina ja että juhlalle laaditaan liturgiset tekstit Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitan johdolla.

Piispainkokous 12.2.2025

Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikonin juhlan tekstit

Kokouksessaan 14.3.2024 piispainkokous päätti, että Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikonin juhlaa aletaan viettää vuodesta 2025 alkaen Suomen ortodoksisessa kirkossa Herran edelläkävijä Johannes Kastajan syntymän juhlaa edeltävänä sunnuntaina ja että juhlalle laaditaan liturgiset tekstit Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitan johdolla. Juhla löytyy vuoden 2025 kirkkokalenterista.

Piispainkokous päivitti tilanteen liturgisten tekstien valmistumisen osalta. Piispainkokous totesi, että yleisiä Jumalansynnyttäjän tekstejä voidaan käyttää juhlaa vietettäessä.

Kirkosta eronneen vainajan hautaan siunaamisesta ja muistopalveluksista 

Isä Otto Laukkarinen on tehnyt kysymyksen kirkosta eronneen vainajan hautaan siunaamisesta ja muistopalveluksista. Suomen ortodoksisen kirkkojärjestyksen 8 §:ssä todetaan: ”Kirkollinen hautaan siunaaminen toimitetaan ortodoksista uskoa tunnustaneelle vainajalle.” Tilanne kirkosta eronneen vainajan kohdalla saattaa kuitenkin olla tulkinnanvarainen.

Erityisesti kysymyksiä herättää seuraava: Miten voidaan arvioida, onko kirkosta eronnut vainaja kieltänyt ortodoksisen uskonsa, mikä on kanonien mukaan este hautaan siunaamiselle? Voidaanko olettaa, että kirkosta eroaminen sinänsä merkitsee ortodoksisen uskon kieltämistä, vai tulisiko asiassa tarkastella muita todisteita, kuten vainajan omaa suullista tai kirjallista tahtoa?

Seurakunnissa on säännöllisesti tilanteita, joissa omaiset toivovat vainajan hautaamista kirkollisin menoin, vaikka vainaja on eronnut kirkosta, tai ei edes ole siihen koskaan liittynyt, vaikka on kastettu ulkomailla. Tällaisten tilanteiden käsittely edellyttää selkeyttä niin pastoraalisista kuin kanonisista näkökulmista. Piispainkokoukselta odotetaan ohjeistusta ja tarkennuksia seuraaviin kysymyksiin:

Voiko kirkosta eronneen vainajan hautaan siunaaminen toteutua, jos vainaja ei ole erikseen kieltänyt ortodoksista uskoaan?
Mitä lausuntoja voidaan käyttää perustana arvioitaessa vainajan vakaumusta, erityisesti jos kirjallista tahtoa ei ole? Riittääkö omaisten kertomus?
Mitä kanonit ja kirkon perinne sanovat tällaisista tilanteista?

Piispainkokous päätti, ettei ole mahdollista antaa yleistä ohjetta vaan että kysymys on ratkaistava aina tapauskohtaisesti; että omaisten pastoraalinen huolenpito on pidettävä mielessä; että papin tulee kääntyä hiippakunnan piispan puoleen asian ratkaisemiseksi.

Maahankumarruksista joulusta teofaniaan asti

Joensuulainen isä Harri Linna kyselee, tulisiko maahankumarruksia tehdä joulusta teofaniaan asti. Asiaa ei mainita suomenkielisissä lähteissä, mutta slaavinkielisessä typikonissa ohjeistetaan 25.12. kohdalla, että emme paastoa emmekä tee maahankumarruksia teofaniaan asti. Ko. ohje löytyy azbyka.ru sivuston typikonista 25.12. kohdalta: (https://azbyka.ru/otechnik/Pravoslavnoe_Bogosluzhenie/tipikon/48_4) ” Разумно же буди и о сем, яко от Христова Рождества и до Святых Богоявлений, никакоже пост, ни коленопоклонения бывают, ниже в церкви. ниже в келлиах.” Ohjetta ei löydy varhaisemmista typikoneista mutta löytyy joistakin uudemmista slaavilaisista typikoneista.

Piispainkokous päätti olla muuttamatta nykyistä käytäntöä, jonka mukaan erillistä ohjetta maahankummarruksista joulusta teofaniaan ei ole.

Sairaanvoitelun lyhyt kaava

Toimituskaava liitteenä pdf-muodossa: Sairaanvoitelu lyhyt kaava Piispainkokous 12.2.2025

Piispainkokous 7.4.2025:

Diakonin orari – noudatetaanko Suomen kirkossa kreikkalaista tai slaavilaista perinnettä?

Piispainkokous totesi, että Suomessa noudetaan edelleen slaavilaista perinnettä diakonin orarien osalta ja että esimerkiksi pukua Kreikastakin tilatessa on mahdollista tilata tämän perinteen mukaisesti ommeltu orari.

Evakko-ikonin tropari ja kontakki eri kielillä

Piispainkokous päätti hyväksyä Evakko-ikonin troparin ja kontakin sekä niistä tehdyt käännökset ruotsiksi ja englanniksi.

Tropari, 2. säv.

Sinun siunaavan kuvasi suojaan me riennämme, oi Valtias | ja ylistämme Sinua, Kristus Lohduttaja, | sillä Sinä tulit avuksemme muukalaisuutemme evakkomatkalla | ja kuljit kanssamme kaikissa koetuksissa. | Laupeudestasi ja hyvyydestäsi kertoen me laulamme: | Kyynelin kylvettyyn maahan Sinä, Kristus Vapahtajamme, | | kasvatit pyhän uskon puhtaan hedelmän.

Kontakki, 3. säv.

Tänään lohduttajamme ja elämän myrskyn tyynnyttäjä Jeesus Kristus | on luonamme enkelien näkymättömästi häntä saattaessa. | Pyhien joukko iloitsee kanssamme, | sillä murheen sijaan Kaikkivaltias antoi meille lupausten ihanan maan | | ja käskyn rakastaa toisiamme.

De evakuerades ikon ”Kristus den Allsmäktige”

Troparion, ton 2

Din välsignande bild är vår tillflykt, Härskare. Dig, Kristus, vår tröstare, prisar vi. Du kom till vår hjälp när vi tvingades lämna vår hembygd och blev främlingar. Du vandrade med oss när vi prövades. Om din nåd och godhet vill vi sjunga, ty den jord som besåddes med tårar har du, Kristus, vår Frälsare, låtit bära den heliga trons rena frukt.

Kontakion, ton 3

Han som stillar livets stormar, Jesus Kristus, vår tröstare, är nu med oss, osynligt åtföljd av änglar. De heligas skara delar vår glädje, ty i sorgens ställe har den Allsmäktige gett oss löftenas ljuvliga land och budet att älska varandra.

Christ of Evacuation (Pantokrator) Icon

Troparion, 2 tone

We hasten to the shelter of Your icon of blessing, O Master, | and glorify You, Christ our Comforter. | Through the long journey of wandering as strangers, | You walk with us, steadfast in every trial. | Proclaiming Your mercy and goodness, we sing: | From fields watered with tears, O Christ our Savior, | You have brought forth the pure harvest of holy faith.

Kontakion, 3 tone

Today, our great Comforter and Peace in the storms of life, Jesus Christ, | is present among us, invisibly accompanied by angels. | The host of saints rejoices with us, | for instead of sorrow, the Almighty has granted us the promised land | and the command to love one another.

Liturgisten tekstien toimikunta 

Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole tällä hetkellä sellaista toimintaelintä, joka vastaisi liturgiseen käyttöön tulevien tekstien arvioinnista ja työstämisestä. Piispainkokous kuitenkin hyötyisi tällaisesta tekstien valmistelevasta toimintaelimestä tehtävässään hyväksyä uusia tai tarkistettuja käännöksiä.

Piispainkokous päätti perustaa liturgisten tekstien toimikunnan ja kutsua pastori Joosef Volan toimikunnan puheenjohtajaksi ja koollekutsujaksi. Ennen toimikunnan työn aloittamista, piispainkokous hyväksyy esityksen toimikunnan työjärjestyksestä.

Passio-palvelus

Rovasti Timo Tynkkynen on 29.3.2025 osoittanut kirjeen piispainkokoukselle ja kysynyt ns. Passio-palveluksen toimittamisesta Suomessa. Kyseinen palvelus on tullut ajankohtaiseksi muun muassa ukrainalaisten pakolaisten suunnalta. Piispainkokous totesi, ettei kyseinen palvelus kuulu Suomen ortodoksisen kirkon perinteeseen eikä ole syytä sitä siihen ottaa.

Piispainkokous 5.6.2025:

Evakko-ikonin juhlan ajankohta

Piispainkokous päätti, että Evakko-ikonin juhlan ajankohta on vuodesta 2026 alkaen huhtikuun 20. päivä.

Liturgisten tekstien toimikunnan työjärjestys

Piispainkokous 7.4.2025 (2/2025) päätti perustaa liturgisen toimikunnan, joka jatkossa vastaa liturgiseen käyttöön tulevien tekstien arvioinnista ja työstämisestä piispainkokouksen käsittelyä varten. Piispainkokous päätti myös kutsua pastori Joosef Volan toimikunnan puheenjohtajaksi ja koollekutsujaksi ja että piispainkokous ennen toimikunnan työn aloittamista hyväksyy esityksen toimikunnan työjärjestyksestä. Pastori Joosef Vola on valmistellut esityksen.

Piispainkokous hyväksyi esityksen liturgisen toimikunnan työjärjestykseksi ja pyysi liturgisen toimikunnan puheenjohtajan, pastori Joosef Volan, saattamaan piispainkokouksen tietoon liturgisen toimikunnan jäsenet.

Rukous kirkkoon liittyvän (liittyvien) puolesta

Piispainkokous 7.4.2025 (2/2025) päätti, että piispainkokouksen sihteeri valmistelee seuraavaa kokousta varten ehdotuksen rukouksista, jotka tulee lukea katekumeeniaikana. Piispainkokoukseen tuodaan nyt ehdotus, joka pohjautuu Venäjän kirkon jo ennen vallankumousta käytössä olleeseen jo kastetun kirkkoon liittämisen kaavan ensimmäiseen osaan. Kaava on käytössä esim. OCA:ssa sekä Amerikan Antiokian hiippakunnassa. Ortodoksinen Veljestö on puolestaan vuonna 1949 suomentanut ja julkaissut koko toimituksen nimellä ”Ortodoksisen Kirkon yhteyteen ottaminen”. Ehdotukseen on lisätty nimenantorukous sekä kaksi rukousta pahojen henkien vaivaamien puolesta. Nämä kaksi rukousta, jotka voidaan lukea tarvittaessa, ovat edesmenneen rovasti Johannes Seppälän kääntämät. Rukous kirkkoon liittyvän (liittyvien) puolesta toimitetaan katekumeeniopetuksen opetussuunnitelman mainitseman sitoutumisvaiheen alkaessa.

Piispainkokous päätti hyväksyä ehdotuksen ”Rukous kirkkoon liittyvän (liittyvien) puolesta” sillä korjauksella, että ohje ”Liittyvä tekee maahankumarruksen.” poistetaan, ja että rukoushetki toimitetaan katekumeeniopetuksen opetussuunnitelman mainitseman sitoutumisvaiheen alkaessa.

Rukousteksti liitteenä pdf-muodossa: Liite-3-a-Rukous-kirkkoon-liittyvan-puolesta.docx