Pyhät marttyyrit ja Khersoneksen piispat Basileios, Eugenios, Agathodoros, Kapiton, Aitherios ja Elpidios

Krimillä sijaitsevaan Khersonekseen (ven. Herson, nyk. Sevastopol, Ukraina) perustettiin piispanistuin 300-luvun alussa. Paikka oli merkittävä, sillä se toimi alueella olevien roomalaissotilaiden tukikohtana. Alue sai piispoja Jerusalemista, jonka piispa pyhä Germanos (300–314) lähetti lähetyspiispoja levittämään kristinuskoa kaukaisille alueille, erityisesti Krimille sekä skyyttien asuttamille alueille Mustanmeren pohjoispuolelle.

Pyhät Basileios, Eugenios, Elpidios, Agathodoros, Aitherios sekä Kapiton olivat kaikki alueen piispoja 300-luvun alkupuolella. Heistä neljä ensin mainittua eli keisari Diocletianuksen hallituskaudella (284–305); Aitherios ja Kapiton vaikuttivat Khersoneksessa keisari Konstantinos Suuren aikana (306–337). Kaikki nämä kuusi pyhää piispaa tekivät lähetystyötä Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolella Tonavalta Dnepr-joelle sekä Krimin niemimaalla. Kaikki he myös kärsivät marttyyrikuoleman.

Kun pyhä Basileios saapui Khersonekseen, hän alkoi heti puhua Kristuksesta. Hän kehotti paikallisia asukkaita luopumaan uskostaan vääriin jumaliin, nuhteli heitä moraalittomasta elämästä ja kehotti ottamaan vastaan evankeliumin. Pakanat raivostuivat Basileiokselle. He sanoivat, että piispa yritti tuhota heidän perinteensä. Pian he alkoivat hakata Basileiosta ja ajoivat hänet pois. Basileios vetäytyi Parthenosvuorella sijainneeseen luolaan. Siellä pyhä Basileios iloitsi kärsimyksistään Kristuksen tähden ja rukoili lakkaamatta vainoajiensa puolesta.

Samanaikaisesti Khersoneksessa sattui kuitenkin surullinen tapaus. Kaupungin päällikön poika oli kuollut. Pojan ruumis oli valmistettu hautajaisia varten ja pojan vanhemmat surivat tätä katkerasti. Yöllä poika kuitenkin ilmestyi vanhemmilleen unessa. Hän sanoi, että kaupungista karkotettu muukalainen oli kutsuttava takaisin, jotta tämä rukoilisi hänen puolestaan. Muukalainen oli pyhä Basileios.

Aamulla herättyään pojan vanhemmat alkoivat keskustella siitä, mitä heille oli tapahtunut, ja kävi ilmi, että kumpikin oli nähnyt saman unen. He kiiruhtivat pyhän miehen luo ja pyysivät tätä palaamaan kaupunkiin. Basileios seurasi vanhempia surutaloon ja pojan ruumiin äärelle. Hän rukoili pitkään pojan puolesta ja kaatoi pyhitettyä vettä tämän ruumiin päälle. Silloin poika nousi elävänä ylös. Ihme vakuutti monet evankeliumin totuudesta. Pojan vanhemmat, heidän talonväkensä, sukulaisensa ja tuttavansa alkoivat uskoa Kristukseen, ja niin heidät kaikki kastettiin.

Kaupungissa oli kuitenkin myös paljon niitä, jotka eivät uskoneet Kristukseen ja kovettivat sydämensä ihmeeltä. He eivät halunneet nähdä kristinuskon leviävän. Tämän vuoksi he tunkeutuivat yöllä piispa Basileioksen kotiin ja raahasivat hänet ulos keskellä yötä. He sitoivat piispan köysillä ja vetivät häntä köyden päässä kaupungin kaduilla ja toreilla. Häntä myös kivitettiin. Näin kärsien pyhä Basileios antoi sielunsa Herran käsiin. Hän sai marttyyrikruunun ensimmäisenä Khersoneksen piispoista vuonna 304. Hän kuoli samana päivänä kuin piispa Efraim (ks. ed.), joka oli lähetetty Jerusalemista yhtä aikaa hänen kanssaan.

Jonkin aikaa pyhän Basileioksen marttyyrikuoleman jälkeen Khersonekseen saapui kolme uutta lähetystyöntekijää. Piispat Eugenios, Agathodoros sekä Elpidios kylvivät alueella Jumalan sanaa ja tämän vuoksi he kärsivät marttyyrikuoleman. He saivat Jumalalta marttyyrien kruunun tasan vuosi pyhän Basileioksen kuoleman jälkeen.

Noin vuonna 330, keisari Konstantinos Suuren hallituskaudella, Khersonekseen valittiin jälleen uusi piispa nimeltään Aitherios. Koska hän tiesi paikallisten pakanoiden olevan erittäin vihamielisiä kristittyjä kohtaan, hän kävi Konstantinopolissa ja sai sieltä virallisen suojelusasiakirjan. Keisarillisessa ediktissä määrättiin, että pakanoiden oli poistuttava Khersoneksen kaupungista.

Aitherioksen aikana kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset kristilliset kirkot. Hän paimensi hengellistä laumaansa rauhassa. Hän halusi kuitenkin kiittää henkilökohtaisesti keisaria tämän suojeluksesta ja lähti matkalle kohti Konstantinopolia. Matkalla pakanat kuitenkin ottivat piispan kiinni ja heittivät hänet Tonavaan.1

Pyhän Aitherioksen kuoleman jälkeen Khersoneksen kaupunki oli jälleen ilman piispaa. Paikalliset kristityt pyysivät keisarilta uuttaa piispaa. Kaupunkiin lähetettiin piispa Kapiton. Kristityt ottivat hänet iloiten vastaan, mutta paikalla oli myös pakanoita. He tulivat Kapitonin luo ja pyysivät tätä todistamaan, että hänen julistamansa sanat Kristuksesta olivat tosia. Todistukseksi he vaativat, että Kapitonin tulisi astua tuleen. ”Jos selviät tulesta vahingoittumattomana, me tiedämme uskosi olevan tosi”, he sanoivat. Pakanat myös lupasivat kääntyä kristityiksi, jos Kapiton suostuisi tähän tulikokeeseen ja selviäisi.

Piispa Kapiton otti haasteen vastaan. Hän teki ristinmerkin ja astui tuleen. Jumalallinen voima suojeli häntä, ja hän astui ulos tulesta täysin vahingoittumattomana. Edes hänen vaatteensa eivät olleet palaneet. Kun pakanat näkivät tämän ihmeen, monet heistä kääntyivät kristityiksi, ja Kapiton kastoi heidät.

Tieto ihmeestä levisi myös ympäristöön, ja monet tulivat piispan luo saadakseen kasteen. Kapiton oli kaupungin piispana muutaman vuoden, ja kristittyjen lukumäärä kasvoi koko ajan. Kerran hänen ollessaan matkalla Konstantinopoliin, merellä nousi myrsky ja laiva rantautui Dneprjoen suulle. Siellä paikalliset pakanat ottivat Kapitonin kiinni ja hukuttivat hänet jokeen. Hänen marttyyrikuolemansa tapahtui 22. joulukuuta, mutta hänen muistoaan vietetään 7.3. yhdessä muiden Khersoneksen marttyyripiispojen kanssa.


1 Eräiden venäläisten lähteiden mukaan Aistherios oli ainoa tästä pyhien piispojen joukosta, joka ei olisi kärsinyt marttyyrikuolemaa vaan kuoli rauhassa paluumatkalla Konstantinopolista.