Ilmoittaudu 25.10. mennessä mukaan kirkon barometrin tuloksia esittelevään webinaariin
Kirkko muutoksessa. Suomen ortodoksisen kirkon barometri 2024 on laatuaan ensimmäinen ajankohtaisia näkemyksiä Suomen ortodoksisen kirkon piirissä kartoittava tutkimus. Tutkimukseen voi tutustua täällä: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/32930?locale-attribute=fi
Olet tervetullut myös mukaan seuraamaan Kirkko muutoksessa. Suomen ortodoksisen kirkon barometri 2024 – webinaaria, jossa esitellään barometrin tuloksia ja keskustellaan niistä. Webinaari järjestetään sunnuntaina 27.10.2024 klo 15-16:30 verkossa. (Webinaarin ohjelmarunko tämän uutisen lopussa.)
Webinaariin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista Webropol-lomakkeella. Ilmoittautuminen on auki perjantaihin 25.10. klo 12 saakka. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen webinaaria. Linkki lomakkeeseen: https://link.webropol.com/s/barometriwebinaari
Mikä barometri?
Barometrin kohderyhmänä ovat kirkon keskeiset toimijat ja vastuunkantajat: työntekijät ja luottamushenkilöt. Noin 400 hengen kohderyhmästä barometrikyselyyn vastasi 113 henkilöä. Monet barometrissa käsitellyistä teemoista pohjautuivat kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaan vuosille 2021–2025.
Barometrissa selvitettiin monipuolisesti esimerkiksi hengellistä elämää, hallinnonuudistusta, kirkon yhteisöllisyyttä ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Aiheissa huomioitiin myös patriarkka Bartolomeoksen Suomen vierailullaan syksyllä 2023 esille nostamia teemoja, kuten ympäristökysymyksiä sekä nuorten ja naisen toimintamahdollisuuksia kirkossa.
Barometrin toimeksiantaja on Suomen ortodoksinen kirkko. Toteutuksesta vastasivat professori Pekka Metso ja apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko Itä-Suomen yliopistosta sekä tutkija Talvikki Ahonen Helsingin yliopistosta.
Kirkon toimijat ovat sitoutuneet kirkon perinteeseen ja arvostavat toisiaan
Barometri osoittaa, että ortodoksisen kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt ovat vahvasti juurtuneet ortodoksiseen perinteeseen. Useimmat heistä rukoilevat päivittäin, lukevat hengellistä kirjallisuutta ja elävät kirkkovuoden rytmissä.
– Kirkon toimijat arvostavat yhteistä jumalanpalvelusta ja ehtoollista. Jumalanpalveluselämä ei ole heille vain henkilökohtaisesti merkityksellisiä vaan siihen liittyy ymmärrys seurakunnan ydintoiminnasta: luottamushenkilöt ja työntekijät haluavat taata seurakuntalaisille monipuolisen ja osallistuttavan jumalanpalveluksen, Talvikki Ahonen kiteyttää.
Yhteisöllisyys ei näy vain liturgisena yhteytenä vaan siihen liittyvät myös sosiaaliset suhteet. Tutkijoitten mukaan yksi keskeisimmistä tuloksista oli kirkossa toimivien ihmisten keskinäisen arvostuksen korkea määrä.
– Monissa seurakunnissa luottamushenkilöt ovat tyytyväisiä oman seurakuntansa työntekijöihin, jotka puolestaan arvostavat naapuriseurakuntien kollegoja. Pääosin vastaajat arvostavat toisia kirkon piirissä toimivia ihmisiä. Usein kielteiset kokemukset saavat suurimman huomion. Siksi pidämme barometrin myönteisiä tuloksia tältä osin tärkeinä, Maria Takala-Roszczenko tarkentaa.
Barometri tosin osoittaa, että luottamushenkilöitten, työntekijöitten ja seurakuntalaisten keskinäisissä ja heidän välisissään suhteissa on parannettavaa. Vaikka yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä ryhmien väliseen vuorovaikutukseen, moni toivoo että sitä olisi enemmän. Vastaajien toisistaan poikkeavat käsitykset osoittavat myös, että tilanne vuorovaikutuksen ja yhteiseksi koettujen tavoitteiden suhteen ei ole kaikissa seurakunnissa hyvä.
Strategiaan ollaan verrattain tyytyväisiä, hallinnonuudistus saa kritiikkiä
Barometri osoittaa, että kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma ohjaa kirkon päätöksentekoa ja hallintoa. Yli puolet vastaajista (53 %) katsoi, että strategia ohjaa seurakuntien toimintaa. Erityisesti luottamushenkilöt tunnistivat strategian ohjaavan merkityksen. Kirkon työntekijäryhmät sen sijaan eivät nähneet strategian roolia yhtä selvästi toimintaa ohjaavana. Avovastauksissa strategialta toivottiin konkretiaa, jotta seurakunnat voisivat noudattaa sitä paremmin.
– Seurakuntien hallinnossa kyllä liitytään kirkon yhteiseen strategiaan, mutta käytännön seurakuntatyössä toimitaan pitkälti kulloisenkin tilanteen ja olosuhteitten ehdoilla. Vuonna 2026 käynnistyvää uutta strategiakautta ajatellen seurakunnissa olisi tarvetta konkreettisemmille yhteisille tulkinnoille siitä, mitä strategian jalkauttaminen tarkoittaa, Metso evästää.
Suomen ortodoksisessa kirkossa on 2000-luvulla toteutettu hallinnonuudistus. Sen osana on toteutettu seurakuntaliitoksia, muutettu hiippakuntien rajoja, siirretty aiemmin seurakunnilla olleita tehtäviä kirkon keskushallinnolle ja perustettu kirkon palvelukeskus. Vain joka kuudes vastaaja (16 %) katsoi, että hallinnonuudistus on muuttanut kirkon toimintaa myönteisesti. Kielteisimmin hallinnonuudistuksen vaikutuksiin suhtautuivat hengellisen työn tekijät, joista 44 prosenttia oli täysin eri mieltä uudistuksen myönteisyyden suhteen.
– Liioittelematta voidaan sanoa, että hallinnonuudistus on tavalla tai toisella vaikuttanut jokaiseen seurakuntaan ja hiippakuntaan. Seurakuntien työntekijät ovat sekä kokeneet muutokset omassa työssään että olleet viemässä muutoksia käytäntöön. Barometrin perusteella prosessi ei ole ollut heidän kannaltaan myönteinen, Takala-Roszczenko arvioi.
Kulttuuriperintö ja ympäristökysymykset puhututtavat
Barometrin mukaan kirkon toimijat ovat sitoutuneita suojelemaan aineellista kulttuuriperintöä ja siten huolehtimaan ortodoksisen kirkon materiaalisten muotojen säilymisestä: kirkkorakennukset, ikonit, tekstiilit ja muut esineet halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Talouden realiteetit pakottavat kuitenkin miettimään esimerkiksi kiinteistökulujen karsimista, mikä voi tarkoittaa jatkossa kirkkorakennuksista luopumista.
– Seurakunnissa kannetaan huolta muuttotappiosta, jäsenmäärän laskemisesta ja verotulojen pienenemisestä. Monissa seurakunnissa on jo virinnyt keskustelu pyhäkköjen karsimisesta. Toisaalta tilanne innostaa esimerkiksi kehittämään kasteopetusta ja huomioimaan lapsiperheitten tarpeita, Takala-Roszczenko kertoo.
Ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä koskevat asenteet kertovat muutosvalmiudesta kaikissa vastaajaryhmissä. Ympäristökasvatusta tuli vastaajien mielestä korostaa kirkon opetus- ja kasvatustyössä. Enemmistö vastaajista koki, ettei ortodoksinen kirkko ollut toiminut ympäristönsuojelun esimerkkinä. Erilaisten konkreettisten ympäristötekojen vahvistamiseen kirkossa (matkustus, eettinen sijoittaminen, ruokavalio) suhtauduttiin pääsääntöisesti kannustavasti.
– Tutkijoina näemme tässä potentiaalin, jolla ortodoksinen kirkko voisi nykyistä aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäristönsuojelusta ja kestävästä elämäntavasta sekä niiden ideologisista perusteista, Ahonen pohtii.
Uudenlaisia avoimutta naisten toimintamahdollisuuksille
Barometrissa kysyttiin vastaajien suhtautumista naisten vihkimiseen diakonissoiksi. Asiaa ei ole aikaisemmin kartoitettu Suomen ortodoksisen kirkon piirissä.
Ortodoksisessa kirkossa naiset eivät voi toimia piispoina, pappeina ja diakoneina. Idän kirkossa tunnettiin ensimmäisellä vuosituhannella myös diakonissan virka, jonka elvyttämisestä on ortodoksisen kirkon piirissä keskusteltu kansainvälisesti 1970-luvulta lähtien. Patriarkka Bartolomeos on kannustanut paikalliskirkkoja keskustelemaan aiheesta rohkeasti.
– Barometri osoittaa, että Suomen ortodoksisen kirkon toimijoiden keskuudessa haluttaisiin selvittää, voitaisiinko Suomessa alkaa vihkiä diakonissoja. Yli 70 prosenttia vastaajista piti tällaista selvitystä tärkeänä. Näin laaja kannatus antaisi kirkolliskokoukselle aiheen käynnistää asiaa koskevan selvityksen, Talvikki Ahonen pohtii.
Kirkolliskokoukselle on tehty asiaa koskeva aloite, joka etenee kirkolliskokouksen käsittelyyn 25.11. alkavassa vuoden 2024 kirkolliskokouksessa.
Seksuaalivähemmistöihin asennoituminen kuohuttaa
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseen liittyvät näkemykset olivat yksi osa tutkimusta. Kirkon virallinen kanta samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimistä kohtaan on kielteinen, mutta kirkon johdossa asenteet samaa sukupuolta olevia pareja kohtaan ovat 2000-luvulla muuttuneet hyväksyvämmiksi. Barometri osoittaa, että kirkon piirissä on laajemminkin valmiutta uudenlaisiin avauksiin seksuaalivähemmistöjen osalta.
– Kolme neljästä vastaajasta katsoo, että seksuaalivähemmistöjen asemaa kirkossa pitäisi parantaa. Puolet vastaajista olisi jopa valmis siihen, että ortodoksisessa kirkossa siunattaisiin myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. Parisuhteen siunaaminen ei tarkoita avioliittoon vihkimistä, johon vain pieni osa vastaajista olisi valmis. Vaikka kirkon toimijat eivät muuttaisi avioliittoa koskevaa käytäntöä, on heillä voimakasta halua etsiä uudenlaisia keinoja seksuaalivähemmistöjen huomioimiseen kirkossa, Metso toteaa.
Yleisradio uutisoi barometrin tuloksia seksuaalivähemmistöjä koskevien asenteiden osalta viime viikolla. Uutinen synnytti runsaasti palautetta, joka tukki Itä-Suomen yliopiston somekanavat. Huomattava osa palautteesta oli vihapostia, jossa hyökättiin niin seksuaalivähemmistöjä kuin kirkkoa vastaan.
– Saamamme palautevyöry on osoitus yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvästä vastakkainasettelusta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksissä. Polarisaatio näkyy myös kirkon piiristä. Barometri osoittaa, että jotkut kirkon toimijat kokevat seksuaalivähemmistöjen aseman parantamisessa olevan kyse ”ateistisen uusvasemmiston” vaikuttamisesta, jolla tavoitellaan binäärisen sukupuoli-identiteetin syrjäyttämistä, Metso kertoo.
Jatkotutkimukselle on tarvetta
Barometrin toteuttanut tutkijaryhmä toivoo, että vastaavanlainen tutkimus voitaisiin toteuttaa jokaisen strategiakauden aikana. Kohderyhmää ja aihepiirejä voidaan laajentaa ja tarkentaa kulloisenkin tarpeen mukaan.
– Jo nyt saamamme palautteen perusteella tutkimusta tarvittaisiin eri puolilta maailmaa tulleiden ortodoksien sopeutumisesta Suomen kirkkoon. Ihmisten kokemukset yhteyksistä ja eroista suomalaiseen perinteeseen ovat aihe, josta olisi syytä tietää enemmän, Talvikki Ahonen kertoo.
– Tärkeä selvityksen arvoinen aihe olisi esimerkiksi kolttasaamelaisten kokemukset ja tulkinnat ortodoksisen kirkon jäsenyydestä ja heidän kulttuurinsa merkityksestä kirkossa, Pekka Metso ideoi.
Tuloksia esittelevän webinaarin ohjelma
15:00-15:25 Suomen ortodoksisen kirkon barometrin 2024 toteutus, sisältö ja tulokset: tutkijat Pekka Metso, Maria Takala-Roszczenko & Talvikki Ahonen.
15:25-15:50 Kommenttipuheenvuorot: kirkolliskokousedustaja Kim Kilpinen, kanttori Kaisa Pahkala & kasvatustyöntekijä Antti Potkonen
15:50-16:00 Luterilaisen kirkon näkökulmia barometriin: johtaja (Kirkon tutkimus ja koulutus) Hanna Salomäki
16:00-16:15 Puhujien keskustelu
16:15-16:30 Barometrista kohti kirkon uutta strategikautta: Oulun metropoliitta Elia
Webinaarin päätös