Hurskas ruhtinas Václav Tšekkiläinen

Pyhä Václav¹ oli tšekkien valistajan pyhän Ludmilan (16.9.) pojanpoika. Hän hallitsi Böömiä vuosina 921–929. Korkeassa asemassaankin hän antoi kristinuskon vaatimusten ja pyhien kilvoittelijoiden esimerkin ohjata elämäänsä. Hän rakasti rauhaa ja vaati, ettei ketään saanut kohdella tuomioistuimessa epäoikeudenmukaisesti. Hänen uskonintonsa ja lähimmäisenrakkautensa oli niin suuri, että hän osti orjiksi myytyjä pakanalapsia ja antoi kastaa heidät ja kasvattaa kristityiksi. Itseään kohtaan hän oli ankara. Jos päivä oli kulunut hallintoasioiden hoitamisessa, hän omisti yön rukoukselle. Usein hän leipoi yöllä kirkkoleipiä ja toi ne itse aamulla kirkkoon liturgian toimittamista varten. Václav käänsi Johanneksen evankeliumin tšekin kielelle. Hän myös vaali pyhien muistoa. Kun Saksan kuningas Otto Suuri (912–973) osoitti hänelle myötämielisyyttä luvaten täyttää jonkin hänen toiveensa, Václav pyysi vain yhtä asiaa: marttyyri Vituksen pyhäinjäännöstä. Kuningas myöntyi pyyntöön. Václav rakennutti Prahaan Pyhän Vituksen kirkon, johon pyhäinjäännös sijoitettiin. Hän myös siirrätti isoäitinsä pyhän Ludmilan reliikit Prahaan Pyhän Georgioksen kirkkoon.

Václavin veli Boleslav kadehti veljeään. Hän kutsui Václavin vieraakseen ja salamurhasi hänet syyskuun 28. päivänä vuonna 929. Anastettuaan vallan Boleslav kutsui Böömiin saksalaisia pappeja. Maassa alettiin toimittaa slaavilaisten jumalanpalvelusten sijaan latinalaisia palveluksia Rooman kirkon järjestyksen mukaan.

Pyhän Václavin muistoa vietetään kahdesti vuodessa, hänen kuolinpäivänään syyskuussa sekä maaliskuun 4. päivänä, jolloin muistellaan hänen pyhäinjäännöstensä siirtämistä Prahaan, jossa ne ovat Pyhän Vituksen kirkossa.