Päätös Suuren Synodin kokoontumisesta

Pyhimmän Ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen kutsusta Geneven Chambésyssa kokoontuneet autokefaalisten ortodoksisten kirkkojen päämiehet, sekä Antiokian patriarkan Johannes X:n, Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispan Hieronymos II:n ja Varsovan ja koko Puolan metropoliitan Sawan edustajat, ovat 21.–28. tammikuuta 2016 viimeistelleet Suuren ja Pyhän Ortodoksisen Synodin järjestyksen ja tehneet siitä seuraavat päätökset.

1. Pyhä ja Suuri Synodi kokoontuu Jumalan armosta 18.–27. kesäkuuta 2016 Ortodoksisella Akatemialla Kolybarissa Kreetan Kissamoksen kaupungissa. Vainajien muistopäivänä 18. kesäkuuta toimitetaan pyhä liturgia kaikkien Pyhän ja Suuren Synodin valmisteluihin osallistuneiden, ortodoksisuuden puolesta kuolleiden sielujen puolesta. Suurena Helluntaijuhlana 19. kesäkuuta kirkkojen päämiehet toimittavat yhteisen liturgian Pyhän Menaksen kirkossa Iraklionin kaupungissa. Synodin työskentely alkaa maanantaina (20.6.), Pyhän Hengen päivänä ja päättyy yhteiseen liturgiaan Kaikkien pyhien sunnuntaina (26.6.).

2. Kaikkien paikalliskirkkojen edustajista helmikuun loppuun mennessä koottava erityiskomissio kutsutaan Kreetan Akatemialle 9.–16. kesäkuuta valmistelemaan kirkonjohtajille 17. kesäkuuta hyväksyttävää esitystä Suuren ja Pyhän Synodin ensyklistä, joka sitten esitellään Synodin täysistunnolle.

3. Suuressa ja Pyhässä Synodissa käsitellään seuraavat asiakokonaisuudet:

A. Ortodoksisen kirkon tehtävä tämän päivän maailmassa

B. Ortodoksisten kirkkojen diaspora

Pyhä synaksis pitää hyvänä IV panortodoksisen esisynodin päätöstä 2009 diaspora-alueille luotavista piispainkokouksista, joista on tullut ortodoksisesta ykseydestä todistavia ja diasporassa asuvia ortodoksisia uskovia palvelevia toimivia instituutioita. Toisaalta synaksis toteaa, että tarkasti kanonista periaatetta noudattavaa hallintoperiaatetta ei voida nyt ottaa käyttöön diaspora-alueilla. Näin ollen synaksis esittää Pyhälle ja Suurelle Synodille, että se pitäisi voimassa nykyisen diaspora-alueiden piispainkokousten järjestelmän siihen saakka, kunnes voidaan ottaa käytäntöön kanonien tarkan (akribeia) tulkinnan mukainen järjestys.

C. Autonomia ja sen myöntämisen periaatteet

D. Avioliiton sakramentti ja niiden esteet

E. Paaston ja paastosääntöjen merkitys

F. Ortodoksisen kirkon suhteet muuhun kristilliseen maailmaan

Asiakokonaisuuksista ”Autokefalia ja sen myöntämisen perusteet” ja ”Itsenäisten kirkkojen kunniajärjestys eli diptyykki” ei saavutettu lukuisissa panortodoksisten komissioiden kokouksissa yksimielisyyttä ja siitä syystä näiden asioiden käsittely siirretään tuonnemmaksi.

Kysymys käytettävästä kalenterista jätettiin kunkin paikalliskirkon harkintaan sillä edellytyksellä, ettei kalenterilla muuteta yhteistä ortodoksisen pääsiäisen ajankohtaa.

4. Suuren ja Pyhän Synodin sihteeristö muodostetaan helmikuun loppuun mennessä niin, että siinä on yksi edustaja jokaisesta paikalliskirkosta. Sihteeristö toimii Suuren ja Pyhän Synodin pääsihteerin alaisuudessa seuraavia tehtäviä varten:

a) sihteeristö vastaa panortodoksisten esisynodien valmistelemien ja paikalliskirkkojen johtajien synaksiksessa yksimielisesti Suuren Synodin käsittelyyn hyväksymien dokumenttien julkaisemisesta niitä varten luotavalla sivustolla;

b) informoi yhdessä erityisavustajien kanssa mediaa Suuren Synodin työstä;

c) luovuttaa akkreditoinnit Suuren Synodin työstä kiinnostuneille ortodoksisten paikalliskirkkojen lähettämille toimittajille ja

d) tekee muut Suuren Synodin sihteeristölle osoitetut tehtävät.

5. Ortodoksiset kirkot voivat vapaasti julkaista kaikkia kiinnostuneita varten ne Suuren Synodin käsittelyyn tulevat asiat, jotka on valmisteltu panortodoksisissa esisynodeissa ja hyväksytty yksimielisesti paikalliskirkkojen johtajien synaksiksessa.

6. Synodin työjärjestys on valmisteltu ja hyväksytty.

7. Ortodoksiset paikalliskirkot sitoutuvat huolehtimaan Synodin valmisteluun ja kokoontumiseen syntyvistä kuluista yhteisen budjetin mukaisesti.

8. Suuren Synodin avajais- ja päätösistuntoon kutsutaan edustajat seuraavista kirkoista ja kristillisistä järjestöistä, joiden kanssa ortodoksinen kirkko käy teologista dialogia:

- kaksi edustajaa roomalaiskatolisesta kirkosta,

- edustaja koptikirkosta,

- edustaja Etiopian kirkosta,

- edustaja Armenian kirkosta Etchmiadzinista,

- edustaja Armenian Kilikian patriarkaatista,

- edustaja syyrialais-jakobiinilaisesta kirkosta,

- edustaja anglikaanisesta kirkosta,

- vanhakatolisen Utrechtin unionin arkkipiispan edustaja,

- edustaja Luterilaisesta maailmanliitosta,

- Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri ja Faith and Order –komission puheenjohtaja,

- Euroopan kirkkojen konferenssin puheenjohtaja,

- Lähi-idän kirkkojen konferenssin pääsihteeri ja

- Saksan evankelisen kirkon neuvoston puheenjohtaja.

Chambésyssa 27. tammikuuta 2016

† Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos

puheenjohtaja

† Aleksandrian patriarkan Teodoros II:n edustaja,

Leontopoliksen metropoliitta Gabriel

† Antiokian patriarkan Johannes X:n edustaja,

metropoliitta Isaak

† Jerusalemin patriarkan Teofilos III:n edustaja,

Konstantinoksen arkkipiispa Aristarkos

† Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Kirillin edustaja,

Kiovan metropoliitta Onufri

† Serbian patriarkka Irinej

† Romanian patriarkka Daniel

† Bulgarian patriarkka Neofit

† Georgian patriarkka Ilja II

† Justinian ja koko Kyproksen arkkipiispa Krysostomos II

† Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispan Hieronymoksen edustaja,

Eliksen metropoliitta Germanos

† Varsovan ja koko Puolan metropolitan Sawan edustaja,

Siemiatyczen piispa Georgi

† Tiranan ja koko Albanian arkkipiispa Anastasios

† Prešovin ja koko Tšekinmaan ja Slovakian arkkipiispa Rastislav

15.3.2016

 

 

 

 

 

Tulostettava sivu