Kirkkovuosi

Suuri erakkovanhus luopui erakkomajan yksinäisyydestä muiden hyväksi.

Uutenavuotena muistellaan myös kirkon suuriin esipaimeniin lukeutuvaa pyhää Basileios Suurta.

Ensimmäinen marttyyri ja ylidiakoni on kirkon pyhien joukon kulmakivi.

Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen tervehdys jouluna 2014.

”Kristus syntyy, kiittäkää! Ta emot Kristus från himmelen!”

Minä olen maailman valo. Jag är världens ljus. 

Pyhä kirkko on joulun tähti ja Kristuksen luo opastaja.

Juhla-ajan jumalanpalveluksia voi seurata YLEn kanavilla.

Lukuvuosi päättyi liturgiaan Pyhän Johannes Teologin ja Karjalan valistajien kirkossa.

Lempeä valistaja raivasi pohjoisessa tietä Kristukselle.

Kirkko valmistautuu juhlimaan pelastushistorian huipentumaa.

Pyhä Lucia on Suomen ruotsinkielisten ortodoksien yhdistyksen taivaallinen esirukoilija.

Kirkon tunnetuimpiin pyhiin lukeutuva Nikolaos oli lasten ja vähäosaisten auttaja.

Apostolit eivät julistaneet Kristukseen liittyviä asioita vaan Kristusta.

Maria tulee Jumalan temppeliin tullakseen itse pyhäksi arkiksi, josta syntyy Vapahtaja.  

Saman taivaan alla -joulupaastokeräyksellä kootaan varoja lähetystyöhön. 

Kultasuuna tunnettu kirkkoisä oli elintavoiltaan ja sydämeltään askeetti.

Marraskuun kahdeksantena kirkko viettää enkelvoimien juhlaa.

Diakoni Marko Mäkinen vihittiin papiksi ja Mikko Mentu ipodiakoniksi. 

Lauantaina 1. marraskuuta vietetään kaikkien Karjalan valistajien ja pyhittäjien juhlaa.

Lauantaina 25. lokakuuta vietettävä Dimitrin lauantai on yksi kirkkovuoden neljästä erityisestä vainajienmuistelupäivästä.

Varhaisin käytössä oleva liturgia toimitetaan apostoli Jaakobin päivänä 23. lokakuuta tai sitä lähellä olevana sunnuntaina.

Lääkärinä ja maalarina tunnettu kreikkalainen Luukas on yksi evankelistoista. 

Lokakuun 6. päivänä muistellaan lähetystyöntekijää ja uteliaan kristityn esikuvaa.  

Lokakuun 1. päivän vietettävä juhla muistuttaa esirukouksesta kristityn turvana. 

Syyskuun 26. päivä muistellaan Kristuksen opetuslasta ja neljännen evankeliumin kirjoittajaa.

Syyskuun 24. päivä vietetään askeetin ja luostarihengellisyyden kirkastajan juhlaa.

Valtimon Rasimäellä vihittiin käyttöön kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin muistolle pyhitetty rukoushuone.

14. syyskuuta vietettävä ristin ylentämisen juhla on syksyn pääsiäinen.

Seminaarin pappi Mikko Sidoroffin opetuspuhe Neitsyt Marian syntymäjuhlan liturgiassa.

Kirkkovuoden ensimmäistä suurta juhlaa vietetään 8. syyskuuta.

Hänen Pyhyytensä Ekumeenisen patriarkan paimenkirje luomakunnan suojelemisen päivänä 1. syyskuuta 2014.

Rovasti Jarmo Hakkaraisen kirjoitus ortodoksisesta kasvatuksesta kirkkovuoden alkaessa.

Helsingin metropoliitta Ambrosius muistutti Uspenskin katedraalin termppelijuhlan liturgiassa 15.8.2014 pitämässään opetuspuheessaan Jumalansynnyttäjän ja Kirkon roolista maailmassa.

Juhlakausi alkaa 15.8. ja päättyy 23.8. Lue isä Jarmo Hakkaraisen Jumalansynnyttäjää esittelevä teksti.

6.8. vietetään Kristuksen kirkastumisen juhlaa, joka on yksi kahdestatoista suuresta juhlasta. Lue isä Jarmo Hakkaraisen teksti juhlan merkityksestä ortodoksiselle näkemykselle ihmisestä ja kirkosta.

Kirkkovuoden viimeinen paasto alkaa Ristin esiintuomisen päivästä 1.8. ja päättyy Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaan 15.8.

Ortodoksinen kirkko viettää 13.7. taivaallisen sanansaattajan, ylienkeli Gabrielin juhlaa.

Suomen ortodoksisen kirkon suurimman hengellisen aarteen Konevitsan Jumalanäidin ikonin juhlapäivää vietetään 10.7.

4. helluntainjälkeisenä sunnuntaina (6.7. vuonna 2014) muistellaan egyptiläistä 400-luvun erämaakilvoittelijaa Sisoes Suurta. Isä Jarmo Hakkarainen opettaa aiheesta. 

Rovasti Veikko Purmonen vietti Uspenskin katedraalissa 29.6. pappeutensa 40-vuotisjuhlaa. Opetuspuheessaan isä Veikko korosti, kuinka Jumalan voima tulee ilmi heikkoudessa.

Arkkipiispa Leo piti puheen Aleksandrian patriarkan Teodoroksen kunniaksi Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin juhlan liturgiassa Valamon luostarissa 29.6. Lue puhe tästä.

Hänen Pyhyytensä Aleksandrian ja koko Afrikan paavi ja patriarkka Teodoros II toimitti 29.6. Valamon luostarissa liturgian ja piti puheen. Voit lukea puheen tästä.

29.6. muistetaan Neron vainoissa surmattuja apostoleita. Ympäri Suomea vietetään temppelijuhlia. Valamon luostarissa liturgian toimittaa Aleksandrian patriarkka Teodoros yhdessä arkkipiispa Leon kanssa.

Kirkossa muistetaan Valamon luostarin perustajia 28.6. Luostarin praasniekkaan ottaa tänä vuonna osaa Aleksandrian ja koko Afrikan paavi ja patriarkka Teodoros II.

Herran edelläkävijän Johanneksen syntymäjuhlaa vietetään 24.6. Isä Jarmo Hakkarainen kirjoittaa pyhän Johanneksen merkityksestä askeesin opettajana.

Kaikkien pyhien sunnuntain jälkeen laskeudutaan apostolien paastoon, joka kestää Pietarin ja Paavalin juhlaan 29.6. asti. Paasto alkaa maanantaina 16.6.

Pääsiäiskausi päättyy kaikkien pyhien sunnuntaihin 15.6., jolloin muistellaan kaikkia pyhiä. Praasniekkaa vietetään Ilomantsissa, Iisalmessa ja Lohjalla. Liturgia radioidaan Hämeenlinnasta.

Rovasti Jarmo Hakkarainen tuo Pyhän Kolminaisuuden juhlapäivän kirjoituksessa esille, kuinka kirkko on hengellisen kasvamisen areena, toivo, pelastus ja turvapaikka.

Kirkko muistelee helluntaita edeltävänä Sielujen lauantaina 7.6. kaikkia edesmenneitä.

Kesällä vietetään ympäri Suomea pyhäkköjen temppelijuhlia eli praasniekkoja.

Pääsiäiskausi loppuu päättäjäisjuhlaan 28.5. Helatorstaita vietetään seuraavana päivänä. Isä Jarmo Hakkarainen lähestyy aihetta ilon näkökulmasta: "Kirkon iloon astutaan sisälle."

Pääsiäiskauden viides sunnuntai on omistettu sokeana syntyneen miehen ja Kristuksen kohtaamisen muistolle. 25.5. muistellaan myös Johannes Kastajan kunniallisen pään kolmatta löytämistä.

Neljäntenä sunnuntaina pääsiäisestä kirkko viettää samarialaisen naisen sunnuntaita. Jeesuksen kohtaaminen samarialaisen naisen kanssa rikkoo raja-aitoja.

Kirkko viettää Halvaantuneen sunnuntaita tänä vuonna äitienpäivänä 11.5. Lue isä Jarmo Hakkaraisen nykyajan ihmistä peilaava teksti.

Toisena sunnuntaina pääsiäisestä Kirkko muistaa Joosef Arimatialaista sekä naisia, jotka ensimmäisinä todistivat Kristuksen tyhjän haudan ihmettä.

Ensimmäinen sunnuntai pääsiäisestä kantaa apostoli Tuomaan nimeä, joka ensin epäili Kristuksen ylösnousemusta ja myöhemmin vei evankeliumia maailman ääriin.

"Ylösnousemus ja elämä ovat Jeesuksen Kristuksen lahjoja; Valkeus, joka säteilee kaikille." Hänen Pyhyytensä Ekumeenisen patriarkan tervehdys pääsiäisenä 2014.

"Pääsiäisilo tuli ristin kautta maailmaan ja juuri sen tähden kumartaen kunnioitamme Kristuksen ylösnousemusta." Oulun metropoliitan tehtäviä hoitavan Joensuun piispa Arsenin pääsiäistervehdys.

"Ylösnousemus nostaa meidät helvetin pohjalta Kristuksen rakkauden iloon." Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen pääsiästervehdys.

"Ilman ylösnousemista meillä ei olisi mitään". Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon pääsiäistervehdys.

Suuri paasto huipentuu 20.4. pääsiäisyön jumalanpalvelukseen ja pääsiäisyön ateriaan. Tänä vuonna kaikki maailman ortodoksit viettävät Kristuksen ylösnousemisen juhlaa samaan aikaan.

Suuren viikon (14.4.–19.4.) jokaisella päivällä on erityisaiheensa, joka yhdistyy Kristuksen viimeisiin päiviin ja ylösnousemukseen. Lue rovasti Jarmo Hakkaraisen teksti.

Lue tai kuuntele Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen 12.4. Lasaruksen lauantaina pitämä aamuhartaus, Yle Radio 1.

Suuren paaston viidentenä sunnuntaina 6.4. muistettavan pyhittäjä-äiti Marian esikuva on ajankohtainen hetkellistä nautintoa hakevassa yhteiskunnassamme. Lue rovasti Jarmo Hakkaraisen teksti.

"Ruumiin kirkastaminen muodostaa pyhän mysteerion" – rovasti Jarmo Hakkaraisen opetuskirjoitus paaston neljäntenä sunnuntaina.

Oulun metropoliitan tehtävien hoitajan piispa Arsenin opetuspuhe ilosanoman juhlan liturgiassa 25.3.

Suuren paaston kolmantena sunnuntaina kumarretaan Herran eläväksitekevää ristiä. Rovasti Jarmo Hakkaraisen opetuspuhe.

Hengellinen elämä on Pyhän Hengen hedelmää. Lue rovasti Jarmo Hakkaraisen teksti suuren paaston toisen sunnuntain merkityksestä.

Oulun metropoliitan tehtävien hoitajan, piispa Arsenin paimenkirje suuren paaston alkaessa vuonna 2014.

Suuren paaston ensimmäisenä sunnuntaina 9.3. muistetaan Kirkon voittoa ikonoklasmista eli ikoneja vastustavasta harhapopista vuonna 843.

Paaston ensimmäisellä ja viidennellä viikolla Kirkko kutsuu katumuskanonissa Raamatun esikuvien kautta henkilökohtaiseen katumukseen ja kilvoitukseen.

Suuri paasto alkoi 2.3. sovintosunnuntaina, jonka liturginen nimi on Aadamin karkotus autuuden paratiisista.  Lue rovasti Jarmo Hakkaraisen teksti.

Suuri paasto on vuosittainen mahdollisuus tarkastaa elämämme suuntaa, kirjoittaa arkkipiispa Leo.

Viimeisenä suureen paastoon valmistavana sunnuntaina 23.2. Kirkko muistuttaa lähimmäisenrakkauden merkityksestä. Päivää kutsutaan myös liharuoasta luopumisen sunnuntaiksi.

Lue Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon saarna ja katso hänen toimittamansa liturgia Joroisissa 16. helmikuuta.

Kirkossa muistetaan toisena suureen paastoon valmistavana sunnuntaina 16.2. Kristuksen vertausta tuhlaajapojasta.

Suureen paastoon valmistautuminen alkoi sunnuntaina 9.2., jolloin Kirkossa kutsutaan nöyryyteen.

Rovasti Jarmo Hakkaraisen opetuspuhe pyhän patriarkka Fotios Konstantinopolilaisen juhlana 6. helmikuuta.

Jeesus-lapsen Jerusalemin temppeliintuomisen juhla on yksi kirkkovuoden suurista juhlista, ja myös kansainvälinen ortodoksisten nuorten päivä.

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon opetuspuhe kolmen suuren esipaimenen juhlassa Ortodoksisella seminaarilla 30.1.

Ortodoksinen kirkko muistelee 27.1. pyhän Johannes Krysostomoksen pyhäinjäännösten siirtämistä Konstantinopoliin vuonna 438. Rovasti Jarmo Hakkaraisen opetuspuhe.

Teofanian eli loppiaisen (6.1.) esijuhlaa vietetään 2.1. alkaen, ja juhlakausi jatkuu 14. tammikuuta asti.

Uuden vuoden päivänä ortodoksinen kirkko viettää Kristuksen ympärileikkauksen sekä kirkkoisä Basileios Suuren muistoa.