Synodin asiakirjat hyväksyttiin

Lauantai 25. kesäkuuta on Pyhän ja Suuren Synodin viimeinen istuntopäivä. Kreetan Synodin päätösistunto pidetään lauantaina klo 12.

Synodin avajaisistunnossa maanantaina puhunut patriarkka Bartolomeos korosti Kreetan kokouksen historiallisuutta: Synodi alkoi samana päivänä 19. kesäkuuta kuin ensimmäinen kirkolliskokous Nikeassa vuonna 325.

Patriarkka Bartolomeoksen mukaan Pyhä ja Suuri Synodi on saavuttanut tarkoituksensa jo sillä, että se kokoontuu.

Patriarkka lupaili, että Kreetan Synodille kaavaillaan jatkoa jo lähivuosina.

Synodin asialistalla oli kuusi kokonaisuutta: 1. Ortodoksisen kirkon tehtävä tämän päivän maailmassa, 2. Ortodoksisten kirkkojen diaspora, 3. Autonomia ja sen myöntämisen periaatteet, 4. Avioliiton sakramentti ja sen esteet, 5. Paaston ja paastosääntöjen merkitys ja 6. Ortodoksisen kirkon suhteet muuhun kristilliseen maailmaan.

Synodissa hyväksytyt asiakirjat ovat käytännössä samoja, joista päätettiin panortodoksisessa esisynodissa Chambésyssa vuonna 1976.

Kolme Synodin asialistalla tuolloin ollutta asiakirjaa ”Autokefalia ja sen myöntämisen perusteet”, ”Itsenäisten kirkkojen kunniajärjestys eli diptyykki” ja ”Ortodoksinen kalenteri” poistettiin tammikuussa 2016 asialistalta.

Asiakirjaa ”Avioliiton sakramentti ja sen esteet” ei Kreetan Synodissa käsitelty, koska Antiokian ja Georgian kirkot eivät olleet hyväksyneet sitä muiden paikalliskirkkojen kanssa Sveitsin Chambésyssa 26. tammikuuta 2016.

Kaikki Synodissa käsitellyt viisi kokonaisuutta hyväksyttiin pienin muutoksin mutta äänestysten jälkeen.

Äänioikeus Synodissa oli paikalliskirkoilla, ei jokaisella piispalla.

Hyväksymisen jälkeen Synodin asiakirjat käännetään arabiaksi, kreikaksi, englanniksi, ranskaksi, romaniaksi, serbiaksi ja venäjäksi.

Poisjääneiden motiivit

Antiokian patriarkaatti ei osallistunut Kreetan Synodiin. Poisjäämiseen viralliseksi syyksi arvioitiin jurisdiktiokiistaa Jerusalemin patriarkaatin kanssa.

Antiokia oli kuitenkin myös pettynyt siihen, ettei sen mielestä kolmea tärkeintä asiaa otettu Synodin käsittelyyn. Erityisesti kalenterikysymys on Antiokialle tärkeä, koska patriarkaatin arabiankielinen väestö asuu pääasiassa Amerikoissa ja Euroopassa. Antiokian kirkon jäsenet joutuvat elämään lännessä gregoriaanisen kalenterin mukaan ja kirkon johto tarvitsisi yleisortodoksisen linjauksen kalenterin tarkistukseen.

Bulgarian kirkon poisjäämisen syy oli sisäpoliittinen. Bulgarian patriarkan asema on ollut vuodesta 1953 samanlainen kuin Suomen luterilaisella arkkipiispalla. Patriarkka on ”Sofian metropoliitta”, eikä hänellä ole arvonimestä huolimatta kirkon priimaksen oikeuksia. Bulgarian patriarkka hyväksyi kirkonjohtajien kanssa Synodin asiakirjat, jotka muut Bulgarian piispat sisäpoliittisista syistä myöhemmin hylkäsivät ja torpedoivat äänestyksellä myös koko kirkon osallistumisen Synodiin..

Moskovan patriarkaatin piispainkokous hyväksyi helmikuussa yksimielisesti 354 piispan äänillä Synodin valmistelutekstit ja huhtikuussa Moskovan synodi valitsi Kreetalle 24 piispan delegaation. Viikkoa ennen Synodin alkua tehty ilmoitus jättäytyä pois Kreetalta voi näin ollen johtua vain Venäjän ja lännen välisestä kriisistä ja Ukrainan sodasta. Tätä taustaa vasten patriarkka Kirillin 17. kesäkuuta Synodiin lähettämän tervehdyksen vakuutus ”Venäjän ortodoksinen kirkko on aina pitänyt tärkeänä periaatetta, että kaikkien ― niin pienten kuin suurten, vanhojen tai nuorten ― paikalliskirkkojen ääntä on kuunneltava” ei herättänyt suurta sympatiaa Kreetalla.

Georgian kirkko selitti poisjäämisensä syitä patriarkka Iljan 23. kesäkuuta Ekumeeniselle patriarkalle lähettämässä kirjeessä. Keskeisin argumentti oli Synodin seka-avioliittoja koskeva linjaus, jota Georgia ei voi hyväksyä. Poisjäämisen todellisena syynä paistavat kuitenkin maan herkät suhteet pohjoista suurvaltaa Venäjää kohtaan.  

Kreetalle osallistuneen kymmenen kirkon kärsivällisyys poisjääneitä kohtaan oli esimerkillistä.

Synodin alkutapaamisessa eli pienessä synaksiksessa 17. kesäkuuta Konstantinopolin Bartolomeos, Aleksandrian Teodoros, Jerusalemin Teofilos, Serbian Irinej, Romanian Daniel, Kyproksen Krysostomos, Kreikan Hieronymos, Puolan Sawa, Albanian Anastasios sekä Tšekinmaan ja Slovakian Rastislav vetosivat poisjääneisiin, että he saapuisivat Kreetalle.  

Täysistuntojen keskustelut 

Synodin istunnot pidettiin suljetuin ovin piispadelegaattien kesken. Ekumeenisen patriarkaatin delegaatioon kuuluva arkkipiispa Leo piti keskusteluja raikkaina.

– Paljon mielipiteitä synnytti entnofyletismi eli kansalliskirkkojen ongelma. Kansalliskirkot, etnofyletismi ja diaspora muodostavat kokonaisuuden, jonka ratkaiseminen ei ole yksinkertaista.

– Arabit, kreikkalaiset romanialaiset, serbialaiset tai venäläiset kirkot tekevät siirtolaistyötä omiensa parissa Amerikoissa ja Länsi-Euroopassa. Tästä todellisuudesta syntyy kanoninen ongelma, mutta näin iso kysymys ei ratkea teesillä ”yksi piispa, yksi alue”.

– Synodissa hyväksytty ohjesääntö diaspora-alueille muodostettavien piispainkokousten toiminnasta on hyvä. Sen suuri puute on kuitenkin siinä, että näiden piispainkokousten toimivalta on toistaiseksi vain ohjeellinen.

Kreetan Synodin päätöksiä pidetään koko ortodoksista maailmaa sitovina. Poisjääneille Antiokian, Bulgarian, Georgian ja Venäjän kirkoille annetaan mahdollisuus allekirjoittaa Synodin päätökset myöhemmin.

Synodi kiinnosti mediaa. Akkreditoituneita toimittajia oli ilmoittautunut 25 maasta yhteensä 320 henkilöä. Vaikka puolet heistä perui Moskovan patriarkaatin poisjäämisen varmistuttua osallistumisensa, kävi Kreetan ortodoksiselle akatemialle Kolumbarissa viikon aikana lähes 150 toimittajaa.

Pyhän ja Suuren Synodin kiertokirje eli ensykli julkistetaan Kaikkien Pyhien sunnuntaina 26. kesäkuuta.

25.6.2016

Tulostettava sivu