Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon korkein päättävä elin. Kirkolliskokous hoitaa kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevia asioita sekä kirkon hengellisiä asioita ortodoksisesta kirkosta annetun lain 1 §:ssä säädetyissä rajoissa.
Kirkolliskokouksen jäseniä ovat hiippakuntien piispat ja apulaispiispat, yksitoista papiston vaalilla keskuudestaan valitsemaa papiston edustajaa, kolme kanttorien vaalilla keskuudestaan valitsemaa kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista valitsijamiesvaalilla valittua maallikkojen edustajaa.
Kirkolliskokouksen tehtävänä on:
- käsitellä kanonisia suhteita koskevat asiat
- päättää tämän lain muuttamista ja kirkkoa koskevan muun lainsäädännön muuttamista koskevien ehdotusten antamisesta
- hyväksyä kirkkojärjestys ja muuttaa sitä
- päättää kahdessa edellisessä kohdassa tarkoitettuja asioita valmistelevien työryhmien ja toimikuntien perustamisesta
- antaa kirkon lausunto kirkon kannalta periaatteellisesti tärkeissä asioissa
- päättää hiippakunnan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä hiippakunnan rajojen muuttamisesta
- valita piispat
- hyväksyä kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
- määrätä kirkon keskusrahastoon suoritettavista maksuista
- vahvistaa kirkon toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio
- päättää seurakuntien, luostareiden ja kirkon tehtävää edistävien yhteisöjen avustamisesta
- valita kirkollishallituksen jäsenet ja varajäsenet
- valvoa kirkon toimintaa, hallintoa ja taloutta yleisesti
- valita kirkon tilintarkastajat
- päättää muista kirkolliskokouksen päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Asia tulee vireille kirkolliskokouksessa kirkollishallituksen esityksellä tai piispan, kirkolliskokouksen jäsenen, seurakunnan tai luostarin aloitteella. Aloitteiden jättöaika on kesäkuussa ja kirkolliskokous kokoontuu vuosittain marraskuussa.
Aloitteet etenevät kirkolliskokouksen käsittelyyn kirkollishallituksen valmistelun kautta. Kirkollishallitus myös vahvistaa kirkolliskokouksen asialistan.
Kirkolliskokouksessa asialistalla olevat asiat käsitellään ensin lähetekeskustelussa. Sen jälkeen ne siirretään valiokuntien valmisteltavaksi. Valiokunnat valmistelevat asioista mietinnöt, jotka tuodaan täysistuntoon kahdesti. Ensimmäisessä käsittelyssä asia laitetaan pöydälle, toisessa käsittelyssä kirkolliskokous tekee asiasta päätöksen. Asia voidaan lähettää myös uuteen valmisteluun.
Kirkolliskokouksessa on viisi pysyvää valiokuntaa: lakivaliokunta, sivistysvaliokunta, hallintovaliokunta, talousvaliokunta ja tarkastusvaliokunta. Kirkolliskokous asettaa valiokunnat koko toimikautensa ajaksi.