Katumuksen sakramentin tarkoituksena on tukea ihmisen hengellisen ja sielullisen elämän eheytymistä. Sakramentti korostaa syntien tunnustamisen ja katumisen merkitystä. Katumus tarkoittaa ennen kaikkea mielen, käyttäytymisen ja ajattelutavan muutosta. Se osoittaa ihmisen halua vaihtaa suuntaa: palata Jumalan yhteyteen, johon meidät on kasteen ja mirhavoitelun kautta liitetty, mutta josta olemme erkaantuneet väärien valintojemme vuoksi.
Sakramenttiin osallistutaan tarpeen mukaan, erityisesti paaston aikoina. Aikuisiällä ortodoksiseen kirkkoon liittyvä osallistuu myös aina katumuksen sakramenttiin ennen mirhavoitelua.
Sakramenttiin valmistautuessa tulee ajatella, mitä syntiä on tehnyt. Synti on kaikkea sitä, mikä erottaa meitä Jumalasta ja toisista ihmisistä: väärät teot tai ajatukset, ylpeys, kateus, pahan puhuminen ja niin edelleen. Lista on pitkä, eikä ole tarkoituksenmukaista luetella papille yksityiskohtaisesti kaikkia synnintekoja. Voit peilata omaa elämääsi esimerkiksi kymmeneen käskyyn.
Sakramentin toimittaminen tapahtuu kirkossa tai muussa sopivassa tilassa. Paikalla ovat pappi (useimmiten sakramenttiin osallistuvan pidempiaikainen rippi-isä), katuva itse, sekä Jumala, joka vastaanottaa sakramentin ja antaa syntimme anteeksi. Pappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Toimituksessa käytetään ristiä, evankeliumikirjaa sekä papin tai piispan liturgista vaatetta, epitrakiilia. Tämän pappi laittaa synnintunnustuksen tehneen ja polvistuneen tai päänsä kumartaneen katuvan päälle lausuessaan synninpäästörukouksen. Kerran kadutut synnit palavat pois, lakkaavat vaikuttamasta katuvan elämään: niitä ei pidä muistella, eikä niissä enää piehtaroida.
Voit lukea lisää katumuksen sakramentista Suomen ortodoksisen kirkon sivuilta.