Kirkon sakramenteista tärkein ja keskeisin on pyhän ehtoollisen sakramentti. Sakramentti merkitsee yhteyttä Kristukseen sekä koko hänen ruumiiseensa (eli kirkkoon) ja kaikkiin sen jäseniin (eli seurakuntalaisiin). Ehtoolliseen osallistuminen on siis myös osoitus kirkon jäsenyydestä ja ykseydestä. Siksi ortodoksisessa kirkossa ehtoolliseen voivat osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsenet, ja siksi ortodoksi ei osallistu ehtoolliseen toisissa kristillisissä yhteisöissä.
Ehtoollinen on osa ehtoollisjumalanpalvelusta eli liturgiaa. Ehtoollisaineina käytetään leipää ja viiniä, jotka ortodoksisen kirkon uskon mukaan muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Näiden lisäksi ehtoolliskalkkiin lisätään kuumaa vettä. Pappi jakaa ehtoollisen yhteisestä kalkista yhteisellä lusikalla suoraan suuhun. Ehtoolliseen osallistuttuaan kirkkokansa nauttii kirkkosalin puolella palan kirkkoleipää ja tilkan jälkiviiniä.
Ehtoolliseen kuuluvat erottamattomasti myös valmistautuminen sekä kiittäminen. Valmistautumiseen kuuluu täyspaasto: vähintään kuusi tuntia ennen ehtoolliseen osallistumista ei tulisi syödä eikä juoda mitään. Täyspaastoa ei kuitenkaan edellytetä sairailta, raskaana olevilta tai pieniltä lapsilta – keskustelethan poikkeuksista rippi-isäsi kanssa.
Myös katumuksen sakramentti on osa ehtoolliseen valmistautumista. Jos osallistut ehtoolliseen säännöllisesti ja olet sopinut asiasta rippi-isäsi kanssa, sinun ei ole tarpeen osallistua katumuksen sakramenttiin joka kerta ehtoolliselle tullessasi. Katumuksen sakramenttiin olisi kuitenkin hyvä osallistua ennen ehtoollista, jos sinulla ei ole vakituista rippi-isää tai ehtoolliseen osallistumisesi ei ole säännöllistä. Huomaathan, että liturgian aikana ei toimiteta katumuksen sakramenttia.
Valmistautumiseen ja kiittämiseen kuuluvat myös rukouskirjasta löytyvät rukoukset ehtoollisen edellä sekä kiitosrukoukset ehtoollisen jälkeen.
Voit lukea lisää ehtoollisesta Suomen ortodoksisen kirkon sivuilta.