”Jumalanäidin suojelus” (Pokrova)” -ikonin jäljennös, joka on luotu panssarilevylle helmi–maaliskuussa 2025, on ainutlaatuinen ukrainalaisen sakraalin taiteen teos, jossa on monimutkainen ja monihahmoinen sommitelma. Ikonin tilasi Suomen Ukrainalaiset -yhdistys, ja se lahjoitettiin Turun kaupungissa sijaitsevalle Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkolle, joka kuuluu Suomen ortodoksiseen kirkkoon – autonomiseen ortodoksiseen kirkkoon, joka on osa Konstantinopolin ekumeenista patriarkaattia.
Ikoni on luotu erityisesti Suomen ukrainalaisyhteisön hengellisiä tarpeita varten. Se toimii rukouspaikkana lasten kastetilaisuuksissa, avioliittoon vihkimisissä, esirukouksissa läheisten terveyden puolesta sekä edesmenneiden ja kaatuneiden muiston kunnioittamisessa. Se ei ole vain pyhä taide-esine, vaan myös ukrainalaisen kansan kestävyyden, uskon ja voiton kunniaksi tehty symboli.
Ikonin yläosassa, kultaisella taustalla, on kuvattuna Neitsyt Maria, joka seisoo pilvien päällä pitäen suojaviittaansa. Neitsyt Marian molemmilla puolilla on kaksi enkeliä, jotka koskettavat hänen kruunuaan. Alempana seisovat pyhät Johannes Kastaja (vasemmalla) ja Johannes Teologi (oikealla), jotka ovat rukoukseen kumartuneina.
Keskellä ikonin alaosaa on Romanos Melodisti, joka on kuvattu kaksitasoisella ambonilla (saarnatuolilla) ikonostaasin kaiverruksin koristeltujen kuninkaallisten ovien edessä. Hänen oikea kätensä on kohotettu siunaavaan eleeseen, ja vasemmassa kädessään hän pitää kääröä.
Romanos Melodistin vasemmalla puolella ovat historialliset hahmot: Perejaslavin polkovnikki Semen Sulyma, keisari Leo VI Viisas valtikka ja valtasymboli käsissään, sijaishetmani Ivan Sulyma sekä keisarinna Theophano Martinakia. Oikealla puolella ovat Paraskeva Sulyma, Kiovan metropoliitta Rafail Zaborovskyi, pyhä Andrei Houkka ja hänen oppilaansa Epifanius, joka on pukeutunut mustaan mantiaan ja klobukiin sekä pitelee rukousnauhaa.
Arkkitehtoninen tausta koostuu kahdesta korinttilaisesta pilasterista sekä ikonostaasista, johon on upotettu Jumalanäidin (vasemmalla) ja Kristuksen (oikealla) kuvat. Tämä luo tilantuntua ja antaa sommitelmalle symbolisen eheyden.
Ikoni on maalattu ukrainalaisilla mestareilla, B&T.Us (Brave and Talented Ukrainians) -ikonimaalareiden luovalla yhdistyksellä. Sen koko on 30 cm × 25 cm × 2,5 cm.
Ikonin yhteyteen kuuluu myös perinteinen ukrainalainen rušnyk, joka on koristeltu ukrainalaiselle kulttuurille tyypillisillä kasviaiheilla. Sitä pidetään hyvää onnea tuovana ja suojelevana esineenä, joka täydentää ikonia ja korostaa sen juhlavia ja suojelevia ominaisuuksia. Tämän rušnykin tekijä on ukrainalainen käsityöläinen Nataliya Kos (Srednii Maidan kylä, Ivano-Frankivskin alue, Ukraina).
”Jumalanäidin suojelus”: Ikonin historia, sommittelu ja yhteiskunnallinen merkitys
Ikoni ”Jumalanäidin suojelus” (Pokrova)” luotiin Sulymin kylän Pokrovan kirkkoon, ja se on arvostettu esimerkki ukrainalaisesta barokista. Se valmistettiin vuosien 1739 ja 1741 välillä, ja sillä on suuri kulttuurinen, historiallinen ja suvun saavutuksia korostava merkitys. Se ei palvele vain uskonnollista tarkoitusta, vaan myös ylistää Sulymin suvun hyviä tekoja, sillä se on lahjoittajan muotokuva (ktitorikuva). Tällaiset ikonit olivat suosittuja kasakkahetmanaatti-kaudella, jolloin hetmanit ja kasakkajohtajat tilasivat niitä korostaakseen paitsi uskoaan myös yhteiskunnallista asemaansa.
Ikoni on maalattu puulevylle, jossa on levkas-pohjustus, öljyvärein maalattuja osia, kultauksia ja hopeointia. Sen koko on 110 cm × 78 cm. Alkuperäistä ikonia säilytetään Sulymin galleriassa Ukrainan kansallisessa taidemuseossa Kiovassa.
Ikonin keskellä on Neitsyt Maria kuvattuna perinteisessä ”Pokrova”-asennossa, joka korostaa hänen suojelijan rooliaan. Hän leijuu alttariseinän yllä enkeleiden ja pyhimysten ympäröimänä. Alhaalla, kuninkaallisten ovien vieressä, seisoo eri yhteiskuntaluokkien edustajia, heidän joukossaan pyhät Andrei Houkka, Epifanius, Romanos Melodisti sekä keisari Leo VI Viisas ja keisarinna Theophano Martinakia – hahmot, jotka ovat tyypillisiä Bysantin ikonografialle. Näiden pyhimysten ja historiallisten henkilöiden läsnäolo alleviivaa taivaan ja maan välistä yhteyttä.
Erityistä huomiota kiinnittävät myös Ivan Sulyma, Zaporižžjan kasakoiden johtaja, ja hänen jälkeläisensä. Ivan Sulyma on pukeutunut punaiseen juhla- ja sotilaspukuun, jonka päällä hänellä on tummansininen, kärpännahkareunuksinen viitta. Viitta on kiinnitetty fibulalla, mikä korostaa hänen aatelista syntyperäänsä. Hän kuului vanhaan soturiperheeseen, jolla oli ”Sulyma”-sukuvaakuna. Oikealla, keskellä, on hänen pojanpoikansa Semen Sulyma, Perejaslavin polkovnikki, vihreässä kaftaanissa. Juuri hän tilasi tämän ikonin. Vasemmalla on hänen vaimonsa Paraskeva Sulyma, Lubnyn polkovnikin Vasyl Savytšin tytär.
Ikonilla on paitsi sakraalinen, myös maallinen merkitys, sillä siinä on realistisia muotokuvia merkittävistä historiallisista henkilöistä. Hahmojen joukossa on kerjäläinen, keisari ja keisarinna, ylpeä hetmani ja surullinen kasakka – yksityiskohdat, jotka lisäävät syvyyttä ja symboliikkaa teokseen. Nämä henkilöt eivät vain edusta uskonnollisia teemoja, vaan myös kuvastavat aikakauden yhteiskuntaluokkien välisiä eroja, mikä korostaa 1600–1700-lukujen Ukrainan yhteiskunnan monimuotoisuutta.
Korkean kirkon holvin alla, ylellisen barokkityylisen kultauksen koristaman ikonostaasin edessä, seisoo juhlavasti pukeutunut seurakunta. Etualalla nähdään keisari, aatelisnaisia, kasakoita, heidän vaimojaan sekä papistoa. Taiteilija, noudattaen tilaajan toiveita, korostaa maallisia hahmoja, mikä tekee ikonista sekä uskonnollisen että lähes seremoniallisen teoksen. Ikoni ei ole vain sakraalinen kuva, vaan myös osa hovikulttuuria, jossa korostuu paitsi hengellinen merkitys, myös Sulymin suvun korkean aseman julkinen ilmentyminen.
Ikoni ”Jumalanäidin suojelus” (Pokrova) on uskonnollinen esine, mutta se toimii myös tärkeänä historiallisena ja kulttuurisena dokumenttina. Se on merkittävä esimerkki ukrainalaisesta barokista, jossa yhdistyvät sakraali taide ja realistinen historiallisten henkilöiden kuvaus.