Viinijärven kirkko 18.10.2020
Pastori Tuomas Kallonen
Luuk. 10:16–21 Joka kuulee teitä, kuulee minua. (Ap. Luukas)
Luuk. 7:11–16 Jeesus herättää kuolleista leskiäidin ainoan pojan (20. helluntainjälk. su)
Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen!
Tänään kirkko viettää apostoli ja evankelista Luukkaan muistopäivää. Neljä evankelistaa saattoivat kirjalliseen muotoon rikkaan suullisen perimätiedon Jeesuksen elämästä, opetuksesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Evankeliumien kuvaukset perustuvat silminnäkijöiden kertomuksiin ja Jeesuksen opetusten muistinvaraiseen toistamiseen. Ne kuvaavat tapahtumia, jotka saivat opetuslapset hämilleen, löivät heidät ällikällä ja mullistivat heidän elämänsä. Ne eivät siis ole tapahtumien viileän objektiivista ja tarkkaa kuvausta, vaan kuvausta siitä miten Jumalan Sana vaikutti ihmisiin eläessään heidän keskellään. Siksi kirkko ei katso erojen evankeliumeiden sisällössä nakertavan niiden luotettavuutta. Niiden taustalla on todelliset tapahtumat, todelliset kokemukset, mutta jokainen evankelista järjestää ne hieman erilaiseksi kokonaisuudeksi, painottaa erilaisia asioita ja valitsee Jeesuksen opetusten joukosta hieman eri perustein. Jokaisella evankelistalla on omanlaisensa tyyli ja kohdeyleisö, ja niin Raamatun kaanoniin valitut neljä evankeliumia täydentävät toisiaan.
Luukas oli evankelistoista ainoa, joka ei ollut syntyperäinen juutalainen, vaan todennäköisesti juutalaisuuteen kääntynyt kreikkalainen. Kirkon perimätiedon mukaan hän oli kotoisin Antiokiasta ja ammatiltaan lääkäri. Hän oli saanut aikansa parhaan koulutuksen ja lisäksi hän oli paljon matkustanut ja laajasti sivistynyt. Hänen kreikankielensä on Uuden Testamentin kirjoista kaikkein kauneinta yhdessä hänen kirjoittamansa Apostolien tekojen kanssa. Vaikka evankelista Luukas on niin keskeinen henkilö kirkon historiassa, liittyy hänen opetuslapseuteensa kaksi aivan erilaista ja yhtä vaikutusvaltaista traditiota: toisen tradition mukaan hän oli yksi Jeesuksen 72 opetuslapsesta, jotka hän lähetti pareittain kaupunkeihin julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta; toisen tradition mukaan hän kääntyi kristityksi vasta apostolien Paavalin ja Barnabaan lähetystyön seurauksena. Varmaksi tiedetään, että hänestä tuli apostoli Paavalin läheinen työtoveri, joka oli mukana tämän toisella ja kolmannella lähetysmatkalla, ja joka seurasi Paavalia Rooman vankeuteen ja aina tämän marttyyrikuolemaan, pysyen Paavalin rinnalla loppuun asti.
Evankelista Luukas kirjoitti evankeliuminsa jatko-osaksi ensimmäisen ”kirkkohistorian”, Apostolien teot, joka alkaa Kristuksen taivaaseen astumisesta ja Pyhän Hengen vuodatuksesta ja jatkuu Pyhän Hengen toiminnan kuvaamisena apostolien lähetysmatkoilla ja nuorten seurakuntien syntyvaiheissa. Koska Luukas oli Paavalin läheinen matka- ja työtoveri, keskittyy Apostolien teot paljon juuri Paavalin tekemään pakanalähetykseen. Paavalin työn kautta evankeliumin julistus suuntautui alusta pitäen voimakkaasti ei-juutalaisten keskuuteen. Tätä tarkoitusta, pakanalähetystä silmällä pitäen on kirjoitettu myös Luukkaan evankeliumi, joka on selvästi suunnattu tuomaan ei-juutalaisia kirkon yhteyteen ja rakentamaan seurakuntayhteisöjä, jotka koostuvat hyvin erilaisista ihmisryhmistä, kulttuureista ja kielistä. Voisi sanoa, että sekä Luukkaan evankeliumin kirjoittaja että seurakunnat, joille se on kirjoitettu, ovat lähimpänä omaa maailmaamme. Länsimainen kulttuurimme on enenevässä määrin monikulttuurinen ja moniuskontoinen, se on enenevässä määrin myös tasa-arvoinen ja erilaisuutta suvaitseva, se on koko ajan koulutetumpi ja kansainvälisempi.
Voisi sanoa, että apostoli Luukas on oman aikamme ja maailmamme evankelista. Hän on monessa asiassa edellä omaa aikaansa ja pyrkii murtamaan raja-aitoja luodakseen aivan uudenlaisen yhteisön, Kristukseen uskovien Jumalan lasten yhteisön. Mitä raja-aitoja Luukas pyrkii murtamaan?
Ensimmäisenä on raja-aita juutalaisen ja ei-juutalaisen välillä. Evankeliumissaan Luukas esittää lukuisia esimerkkejä muunuskoisten vahvasta uskosta ja esimerkillisestä laupeudesta: kertomuksen roomalaisesta sadanpäämiehestä, laupiaasta samamarialaisesta ja samarialaisesta spitaalisesta, joka parannuttuaan on ainoa, joka palaa kiittämään Jeesusta. Luukas haluaa osoittaa, että vaikka Jumalan Poika on tullut kutsumaan ensisijaisesti omaa kansaansa, ulottuu tuo kutsu kaikkiin, jotka sen haluavat kuulla, joiden sydän on avoin uskolle. Luukkaan evankeliumin voi siis ajatella olevan pakanoiden evankeliumi.
Toinen raja-aita, jonka Luukas pyrkii murtamaan, on miehen ja naisen välillä. Kirkon perimätieto kertoo, että apostoli Luukkaalla oli läheinen yhteys Jumalansynnyttäjään Mariaan. Luukas kertookin evankelistoista eniten Jeesuksen elämästä ennen julkisen toiminnan alkua. Jouluevankeliumi luetaan siksi Luukkaan evankeliumista. Jeesuksen elämän inhimillisen puolen vahva esiintuominen on samalla Jumalansynnyttäjän aseman ja roolin korostamista Jumalan pelastustyössä.
Luukas tunnetaan myös ensimmäisenä ikonimaalarina. Hänen kerrotaan tuoneen maalaamansa ikonin Jumalansynnyttäjästä ja Jeesus-lapsesta Marian nähtäville, jolloin tämä oli lausunut ensimmäisen ikoninsiunaamisrukouksen: ”Olkoon minusta syntyneen armo näiden kuvien yllä.” Evankeliumit ovat sanallisia ikoneita. Voisiko sanoa, että Jumalansynnyttäjän siunaus on myös Luukkaan evankeliumin yllä? Siinä heijastuu Jumalansynnyttäjän vaikutus: hänen avaamansa ymmärrys Jeesuksen ihmisyyteen, äidillisyys ja naiselliset armolahjat. Missä tämä vaikutus näkyy? Luukas tuo esiin Jeesuksen naispuolisten opetuslasten merkitystä; hän nimeää Magdalan Marian, Johannan ja Susannan lisäksi ”paljon muita”, jotka seuraavat ja avustavat omilla varoillaan Jeesusta ja opetuslapsia. Luukas on siis ainoa, joka tuo esiin naispuolisten opetuslasten merkityksen Jeesuksen julkisen toiminnan mahdollistajana. Lisäksi Luukas tuo eniten esiin naisia Jeesuksen opetus- ja parannustyön kohteina. Evankeliumissa vuorottelevat miehet ja naiset kertomusten keskeisinä henkilöinä. Miesten ja naisten tasa-arvon puolesta puhuu myös Jeesuksen kohtaaminen Martan ja Marian kanssa. Martta yrittää saada Jeesuksen palauttamaan siskonsa Marian perinteiseen naisen osaan, palvelemaan vieraita, mutta Jeesus kieltäytyy: ”Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” Tällä lyhyellä lauseella rukouselämän ja mietiskelyn hyvä osa avataan yhtä lailla naisten kuin miesten ulottuville. Myös Apostolien teoissa Luukas nostaa esiin merkittäviä naisia nuorissa seurakuntayhteisöissä. Seurakunnat kokoontuivat monesti heidän kodeissaan, he avustivat apostoleita ja seurakuntia taloudellisesti ja heillä oli myös ääni ja vaikutusvaltaa seurakunnissa. Seurakunnan vanhiempien, siis papiston, keskuudessa ei missään vaiheessa ollut naisia, mutta heitä kunnioitettiin suuresti uskovien yhteisössä ja heillä oli tasa-arvoinen asema miesten kanssa. Vain armolahjat ja tehtävät olivat erilaisia. Luukkaan evankeliumin voi sanoa olevan siis naisten evankeliumi!
Kolmas raja-aita oli rikkaan ja köyhän välillä. Luukkaan evankeliumi on kaikista evankeliumeista vahvimmin laupeuden ja lähimmäisyyden evankeliumi. Se asettaa kristityn elämäntavan ytimeen lähimmäisen kohtaamisen, säälin ja pyyteettömän omasta antamisen. Ainoana evankelistana Luukas esittää vertauksen rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Luukkaan evankeliumi on köyhien evankeliumi.
Neljäs raja-aita on hurskaan ja syntisen välillä. Luukas korostaa voimakkaasti Jeesuksen toimintaa juuri syntisten, halveksittujen ja hyljeksittyjen keskellä: ”En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä, että he kääntyisivät.” Ainoana evankelistana hän esittää vertauksen Tuhlaajapojasta katumuksen ja Jumalan anteeksiannon esikuvaksi. Luukkaan evankeliumi on katuvien evankeliumi.
Viides raja-aita on johtajan ja palvelijan välillä. ”Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija” Palvelemisen esikuvaksi asetetaan itse Kristus, hänen palvelutyönsä ja itsensä uhraava rakkaus. Luukkaan evankeliumi on palvelemisen evankeliumi.
Viimeinen murrettava raja-aita on aikuisen ja lapsen välillä. Tämän helposti ohitamme, mutta Jeesuksen aikana lapsuus ei ollut samanlainen tunnistettava, tärkeä elämänvaihe, johon erityisesti panostetaan ja jonka nähdään luovan perustan koko myöhemmälle elämälle. Pikemminkin lapset nähtiin pieninä, keskeneräisinä aikuisina. Siellä missä puhuttiin tärkeistä asioista, lapset nähtiin häiriönä. Luukas antaa evankeliumissaan Jeesuksen asettaa peräti kolmesti lapsen esikuvaksi opetuslasten keskelle: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, koska heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta. Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niinkuin lapsi, ei sinne pääse.” ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhden tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” Tämän päivän evankeliumissa Jeesus ylistää Isää sanoen: ”Minä kiitän sinua taivaan ja maan Herra, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta, mutta olet ilmoittanut sen lapsenmielisille!” Luukkaan evankeliumi on lasten ja kaikkien lastenmielisten evankeliumi.
Tässä siis joitakin raja-aitoja, jotka niin Luukkaan kuin omana aikanamme ovat voimakkaita ihmisiä erottavia voimia, ja joita Jeesus opetuksellaan ja esimerkillään pyrki järjestelmällisesti kaatamaan. Minkälainen sitten on se yhteisö, jota Luukkaan evankeliumi pyrkii rakentamaan? Se on Kristukseen uskovien Jumalan lasten yhteisö, jossa pyritään kaikin tavoin keskinäiseen rakkauteen, kunnioitukseen, jakamiseen ja palvelemiseen. Se on yhteisö, jossa on yhtä arvokas ja tunnustettu paikka miehillä ja naisilla, aikuisilla, nuorilla ja lapsilla, kaikenkielisillä, kaikista kulttuureista tulevilla. Se on katuvien yhteisö, jossa kaikki ovat yhtä lailla syntisiä ja yhtälailla matkalla takaisin kotiin niinkuin tuhlaajapoika isänsä luo. Se on yhteisö, jossa ei käytetä valtaa toisten yli, vaan se joka on johtaja, on kaikkien palvelija, niinkuin Kristus itse ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan.
Pyhä apostoli ja evankelista Luukas, rukoile Jumalaa meidän puolestamme, ja ano myös ystäväsi Jumalansynnyttäjän Marian esirukouksia, että me näkisimme tällaisen yhteisön meidän yhteisenä tehtävänä; että me ponnistelisimme jokainen voimiemme mukaan ja toinen toistamme tukien tällaisen yhteisön rakentamiseksi, sillä tällaisen yhteisön keskellä on Kristus, tällainen yhteisö on jo Taivasten valtakunnan esimakua!
Aamen.