Ilomantsin kirkkoherrana pitkän työn tehnyt isä Kauko sai lopullisen levon 3.6.2019. Hän oli syntynyt 12.10.1929. Kuollessaan hän oli 89-vuotias.
Isä Kauko muistetaan lempeänä ja ihmisiä kuuntelevana pappina, joka ei toisaalta vältellyt oman mielipiteensä julkituomista. Hänet valittiin Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraksi 1953 kirkkoherra Nikolai Hodjun seuraajaksi.
1960-luku oli murrosaikaa kirkkokunnassa. Monessa paikassa siirtokarjalaiset ortodoksit etsivät sijaansa keskellä luterilaisuutta. Ilomantsissa tilanne oli ehkä vähän helpompi, sillä ortodoksinen kirkko oli osa paikkakunnan historiallista identiteettiä. Ikäluokat olivat suuria, ja isä Kauko kastoi vuosittain kymmenittäin uusia jäseniä kirkkoon. Seurakuntatyö vei kaiken papin ajan, sillä toista pappia suuressa seurakunnassa ei enää tuolloin ollut.
1960 alettiin suunnitella ortodoksista kansanopistoa. Ilomantsia esitettiin sen sijoittamispaikaksi. Isä Kauko toimi opiston kannatusyhdistyksen puheenjohtajana. Kansanopistohanke ei kuitenkaan edennyt vielä tuolloin. Ortodoksinen kansanopisto perustettiin Valamon luostarin yhteyteen lopulta 1986.
Isä Kauko Salminen muistetaan erityisesti praasniekkaperinteen elvyttäjänä. Iljan praasniekat järjestettiin ensi kertaa 1964. Hattuvaarassa praasniekkoja oli järjestetty jo vuosia aiemmin. Vuoden 1965 praasniekoista tuli oikea menestys, sillä samaan aikaan järjestettiin myös ortodoksiset kirkkolaulupäivät.
Vuoden 1967 lopussa isä Kauko siirtyi kirkkoherraksi Jyväskylään, ja väliaikaiseksi kirkkoherraksi Ilomantsiin tuli Anatoli Ortamo. Isä Hannu Loima aloitti kirkkoherrana 1.6.1968. Isä Kauko toimi myöhemmin pappina Jyväskylässä, Joensuussa ja Rautalammilla.
Isä Kauko Salminen siunattiin haudan lepoon Helsingissä Profeetta Elian kirkossa 13.6.2019.
Ollos iäti muistettu isämme Kauko!
TT Juha Riikonen