Pyhäköt


Pyhän Profeetta Elian kirkko

Osoite: Kirkkotie 15, 82900 Ilomantsi ( avaa kartta )
Praasniekka:
 Pyhän Profeetta Elian päivänä 20.7.

Seurakunnan pääpyhäkkö – profeetta Elialle pyhitetty temppeli – on järjestyksessään jo kuudes ortodoksinen kirkko Ilomantsissa.Pietarilaisen arkkitehti Dimitrij Sadovnikovin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 1892. Pohjaratkaisultaan Elian kirkko on ristinmuotoinen keskuskupolikirkko ja edustaa rakennustyyliltään myöhäistä uusklassismia. Suomen ortodoksisista puupyhäköistä se on kooltaan suurin.
Kirkkohanke oli koko seurakunnan yhteinen voimainponnistus. Sitä varten oli otettava rakennuslainaa keisarilliselta senaatilta 40.000 markkaa, jonka seurakuntalaiset maksoivat takaisin vuosien ajan. Edellinen Elian kirkko purettiin huonokuntoisena 1917.
Ikonostaasi eli kuvaseinä on valmistettu Pietarissa.

Katso videot: Profeetta Elian kirkon esittely sekä Profeetta Elian kirkko ylhäältäpäin

Katso Elian kirkon ja sen ympäristön virtuaaliesittely tästä

Hattuvaaran tsasouna

Osoite: Hattujärventie 1, 82967 Ilomantsi ( avaa kartta )
Praasniekka: Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä 29.6.

Ilomantsin kunnan itäisimmässä osassa sijaitsevan Hattuvaaran tsasouna on Suomen vanhin karjalaista arkkitehtuuria edustava kyläkappeli. Paikallisen perimätiedon mukaan ”tsasouna on ollut aina”. Nykyarvioiden mukaan kappeli on rakennettu 1792.

Tsasounan suuret ikonit on maalattu 1800-luvun lopussa ja tuotu Terijoelta. Nimikkoikonin ”apostolit Pietari ja Paavali” on maalannut tunnettu ikonimaalari Petros Sasaki 1980-luvulla.

Tsasounan vieressä on museorakennuksia ja kylän kuuluisimman runonlaulajan Arhippa Buruskaisen (1781–1846) muistokivi.

Kylän vanha kalmisto sijaitsee läheisessä tunnelmallisessa ikikuusikossa.

Mutalahden tsasouna

Osoite: Mutalahdentie 238, 82900 Ilomantsi ( avaa kartta )
Praasniekka:
Jumalanäidin syntymän juhla 8.9.

Mutalahti on osa ikivanhaa ja suurta ortodoksista Melaselän kylää. Pääkylä jäi toisen maailmansodan rajanvedossa Neuvostoliiton puolelle. Melaselkäläisten oli aloitettava uusi elämä muutama kilometri lännempänä Mutalahdessa ja Nehvonniemessä.

Melaselän Jumalanäidin syntymän muistolle pyhitetty tsasouna tuhoutui jatkosodassa. Jälkipolville muistona säilyi vain Tihvinän Jumalanäidin ikoni, joka on nykyisin Elian kirkossa Ilomantsissa.

Entisen Melaselän tsasounan arvokasta perintöä jatkamaan rakennettiin Mutalahteen Jumalanäidin kappeli 1961. Se oli Suomen valtion rahoittamista jälleenrakennuskappeleista viimeinen.

Mutalahden pyhäkön suunnitteli Selim Salonius ja ikonit maalasi Martha Neiglick-Platonoff.

Sonkajan Tsasouna

Osoite: Issakantie 115, 82900 Ilomantsi ( avaa kartta )
Praasniekka: Pyhän Ristin päivänä 14.9.

Tsasounahanke sai kyläläiset liikkeelle. Talkoilla rakennetun tsasounan rakennustarvikkeet ja maapohja ovat kyläläisten lahjoittamia. Kappeli valmistui 1998 ja Sonkajan kyläyhdistys lahjoitti sen Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle 1999.

Poikkeuksellisen kauniilla paikalla sijaitseva tsasouna edustaa perinteistä karjalaista puuarkkitehtuuria.Vanha ortodoksinen Sonkajan kylä vaalii ekumeniaa. Vuodesta 1988 lähtien ortodoksit ja luterilaiset ovat järjestäneet yhteisiä kyläiltoja. 1996 syntyi ajatus rakentaa kylään ekumeeninen tsasouna.

Tsasounan ekumeenista luonnetta korostaa se, että samalla paikalla syntyi kuuluisa luterilainen pappi ja Karjalan herännäisyyden perustaja Henrik Renqvist (1789–1866). Hänen muistokseen on pystytetty muistolaatta kappelin edustalle.

Huhuksen Tsasouna

Osoite: Huhuksentie 33, 82900 Ilomantsi ( avaa kartta )
Praasniekka: Kristuksen taivaaseen astumisen juhlana (helatorstai)

Ilomantsin kunnan itäisimmät kylät jäivät sodassa Neuvostoliitolle. Liusvaaralaisia ja kuolismaalaisia perheitä sijoitettiin paljon Huhuksen kylään Koitereen rannalle. Kylän uudet ortodoksiasukkaat toivoivat tsasounaa. Rakentamisen aloitti Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Ortodoksisten Nuorten Liiton (ONL) järjestämä kansainvälinen nuorten työleiri kesällä 1954.

Työtä jatkettiin paikallisin voimin, mutta rahapula pitkitti hanketta. Ortodoksisten kirkkojen jälleenrakennusrahaston, ONL:n ja ortodoksisen seurakunnan yhteisrahoituksella kappeli valmistui lopulta 1964.

Kappelin on suunnitellut Uuno Korhonen ja nimikkoikonin maalannut Martha Neiglick-Platonoff.

Liusvaaran tsasounan esikuvan mukaisesti kappeli pyhitettiin Kristuksen taivaaseen astumisen muistolle.

Kaikkien pyhien tsasouna Parppeinvaaralla

Osoite: Parppeintie 4c, 82900 Ilomantsi ( avaa kartta )
Praasniekka: Kaikkien pyhien sunnuntai (viikon päästä helluntaista)

Parppeinvaaran runokylä on sikermä karjalaisia ja kalevalaisia perinnerakennuksia. Karjalaiseen kyläkuvaan luonnollisena osana kuuluva tsasouna rakennettiin 1980. Sen esikuvana on sodassa tuhoutunut Korpiselän Tolvajärven tsasouna.

Jo 1970-luvulta saakka esillä ollut tsasounahanke toteutui, kun yhteistyökumppaniksi Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle ja ortodoksiselle seurakunnalle tuli – hieman yllättäen – Yleisradio. Se tarvitsi karjalaista kappelia runonlaulaja Larin Paraskesta (1833–1904) kertovaa dokumenttielokuvaa varten.

Tsasounan rakensi hirsirakentamisen ammattilainen Eelis Purmonen. Kelopuut kustansi seurakunta. Monet kappelin yksityiskohdat – kuten risti ja ovi – valmistettiin TV 2:n työpajoissa. Ikonit maalasi ilomantsilainen ikonimaalausryhmä.

Pötönkankaan hautausmaa ja kappeli

Osoite: Enontie 3, 82900 Ilomantsi ( avaa kartta )

1890-luvulla Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan oli perustettava uusi hautausmaan Pötönkankaalle. Edellisestä Varisvaaran hautausmaasta oli luovuttava lääninlääkärin kehotuksesta. Hänen mielestään se oli liian lähellä asutusta. Luterilaisen hautausmaan kupeeseen Pötönkankaalle perustettu uusi ortodoksinen hautausmaa otettiin käyttöön 1920.

Ortodoksisen hautausmaan keskelle rakennettiin pieni siunauskappeli. Sillä on erityinen historiansa.

Kappelin rakentamiseen käytettiin edellisen, vuonna 1798 rakennetun Elian kirkon parhaiten säilyneitä hirsiä. Joissakin kohdin kappelia hirret on koottu paloista. Tuohon kiinnitti huomiota jo professori Lars Petterson, joka tutki Ilomantsin vanhoja tsasounia. Tutkimus julkaistiin aikakauskirjassa ”Suomen museo LII” (1945). (Helsinki 1946).

Nykyistä edeltänyt Elian kirkko rakennettiin 1798 nykyiselle sankarihautausmaan paikalle. Tuo Elian kirkko oli kuitenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Uutta, nykyistä Elian kirkkoa jouduttiin odottamaan aina vuoteen 1891 saakka. Vanha kirkko purettiin 1917, mutta sen elämä tavallaan siis jatkuu Pötönkankaan kappelissa.

Nykyisin vainajat siunataan pääsääntöisesti Elian kirkossa. Joitakin palveluksia pidetään hautausmaan kappelissa vuoden aikana, erityisesti vainajien muistelupäivinä. Pelkistetty valkoinen kappeli luo kaunista ja iätöntä arvokkuutta keskellä hautausmaata. Viime vuosina ortodoksisen seurakunnan miestenpiiri on kunnostanut kappelia. Se sai mm. uuden peltikaton ja maalipinnan.