Lapsi- ja nuorisotyö

Kerhotoimintaa

Sinapinsiemenkerho

Sinapinsiemenkerho kokoontuu parittomien viikkojen sunnuntaisin seurakuntakeskus Eliassa klo 9 alkaen. Lapset voivat tulla kirkkoon vanhempiensa kanssa klo 10 alkaen.
Sinapinsiemenkerhon ohjaajat ovat kirkossa auttamassa lasten hoidossa.

Kevätkausi käynnistyy 7.1.2024

Kysy lisää: Maire Kärkkäinen (p. 040 511 5948) ja Eija Jeska.

 

Nuorten ikonimaalauspiiri 

Torstaisin seurakuntakeskus Eliassa klo 15-17. 
Ikonipohjat, värit, siveltimet ym. ovat kerhon puolesta, omia hankintoja ei tarvitse tehdä jos ei halua. Ikäsuositus yli 10 v.
Materiaalimaksu on 20 € lukukaudessa.

Kevätkausi käynnistyy  11.1.2024.

Opettajana toimii:  Anu Koivuniemi
(p. 040 525 8545).


Sinapinsiemenkerho on kokoontunut jo viisi vuotta joka toinen sunnuntai alkaen aamulla yhdeksältä. Näin vanhemmilla, kummeilla ja isovanhemmilla on ollut helpommin mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen. Lasten kanssa menemme palvelukseen myöhemmin ja käymme ehtoollisella.

Matkan varrella on opittu monta asiaa. Taivaallinen kuningas kuuluu jo jokaisen lapsen laulamana kerhon alussa. Samoin kirkkoon meneminen ja siellä oleminen on muuttunut luontevaksi osaksi sunnuntaiaamua. On hienoa seurata sivusta, kun lapset tekevät kirkon ovella ristinmerkin ja menevät rauhassa sytyttämään tuohusta vilkuillen kuitenkin silmänurkastaan näkevätköhän vanhemmat kuinka hienosti tullaan.

Sinapinsiemenkerho on oiva esimerkki siitä, kuinka pitkäjännitteisyys palkitaan. Kaikki vaatii aikaa ja kerholaisten määrä on kasvanut reippaasti alkuajoista. Joskus kävi niinkin, ettei ollut yhtään kerholaista. Nykyään kirjoilla on 12 lasta ja lisäksi pari joensuulaista vahvistusta. Se on huikea määrä pienelle paikkakunnalle.

Tänä syksynä olemme siirtyneet pitämään kerhoa seurakuntatalolta vanhaan pappilaan. Siirtyminen toi helpotusta monessa mielessä, nyt kirkko on vieressä ja lapsilla on lyhyt matka pyrähtää kirkkoon eikä tarvitse pohtia kuljetuksia. Kerholaisille on oma tila varattuna ja kaappi kerhotarvikkeille. Vanhassa rakennuksessa on oma arvokas tunnelmansa, joka virittää osallistujien mielen. Pappilan piha tuo oivat puitteet ulkoleikeille. Kukaties pihaan nousee lumiukkovartio tähyilemään Ilomantsin järvelle tai suuntaa katseensa Pyhän Elian kirkon suuntaan.

Toivon ja uskon, että kerholaisille jää itämään se sinapinsiemen, joka kasvaa ja tuo turvaa elämän eri käänteissä matkalla aikuisuuteen.

Maire Kärkkäinen 

Nuorille työ ja sen tekemisen arvostus on yksi suurista etapeista ennen aikuistumista, ja usein nuori voi saadaensimmäiset työkokemuksensa juuri seurakunnalta. Esimerkiksi kristinoppileireille etsitään jatkuvasti nuoria leirin ohjaajiksi tukemaan ja innoittamaan 15-vuotta täyttäneiden pääsemistä syvemmälle kirkon mysteereihin. Myös useat kerhot, kuten nuortenpiirit, voivat olla itse nuorten vetämiä! Näissä kerhoissa tekemisen suunnitteluun voi vaikuttaa itse, mikä tekee yhdessä olosta mielekästä ja hauskaa. Kerhojen kautta nuoret voivat saada työkokemusta, uusia ystäviä ja innostua jopa harrastamaan uutta.

Kaikesta hauskuudesta huolimatta nuoren voi olla vaikea lähteä seurakunnan toimintaan mukaan: nuori saattaa ajatella joutuvansa keskelle jonkinlaista “epämukavaa kierrettä” josta ei pääse pois näyttämättä huonolta ihmiseltä. Joskus nuori saattaa pelätä näyttävänsä oudolta esimerkiksi kavereidensa silmissä, nuorten keskuudessa kirkko nähdään toisinaan valitettavan huonossa valossa. Näiden asioiden takia nuorisotyöllä on suuri merkitys seurakunnassa – näin muut nuoret näkevät että seurakunnassa voi pitää hauskaa ja olla oma itsensä ihan samalla tavalla kuin muulloinkin vaikka kirkko olisikin läsnä.

Seurakunnan ja nuorisotyön kautta nuoret voivat oppia arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kirkkoa uudella tavalla. Samalla alkaa huomata kuinka erilaisia me kaikki olemme, ja kuinka kirkko silti hyväksyy meidät juuri sellaisina – erilaisina. Pian seurakuntaan kuuluminen ei olekaan häpeä vaan enemmänkin helpotus. Elämä jatkuu samalla lailla, vaikka kirkko onkin nyt lähempänä mitä se on aiemmin ollut. Seurakunta antaa nuorille mahdollisuuden tehdä ja kokea enemmän kirkon luomassa yhtenäisessä ja turvallisessa ilmapiirissä – ja minusta se on rikkautta.

Tuulia Riikonen, seurakunnan nuori