Elämme suurien juhlien aikaa. ”Mitä ihmettä?”-saatat ajatella. ”Kaikki juhlathan on pitänyt perua! Ei kokoontumisia, ei festareita, leirejä, ulkomaanmatkoja…”
Mutta minä tarkoitankin vanhoja, suuria, kirkollisia pyhäpäiviä, joita on vietetty Suomessakin satojen vuosien ajan kulkutaudeista tai sodista riippumatta.
Pääsiäisen, Kristuksen ylösnousemisen, juhlakausi kesti viime viikon keskiviikkoon asti.
Sitten siirryttiinkin jo helatorstaihin, Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaan, ja nyt odotellaan helluntaita. Nämä päivät erottuvat vieläkin suomalaisten elämässä vapaapäivinä. Ne katkaisevat arjen, mutta mitä sitten?
Oletko tullut koskaan ajatelleeksi tai ottanut selvää, mikä näiden juhlien sisältö on? Miksi niitä vietetään kaikkialla kristillisessä maailmassa, ei vain Suomessa?
Tämän koronakevään yksi uusi idea voisikin olla, että kaivelisit omia juuriasi. Mitä meidän omat juhlapyhämme ovat, miksi niitä vietetään, miten niitä on perinteisesti juhlittu?
Lomareissut ulkomaille on tältä kesältä peruttu, mutta omassa maassa, sen perinteissä ja kristillisessä uskossamme riittää tutkittavaa, nähtävää ja koettavaa. Voi hyvinkin olla, että sen myötä löydät vastauksia moniin muihinkin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Tietoa löytyy tietenkin netistä, mutta myös Raamatusta.
Ortodoksiset kirkkoveisutkin kertovat paljon aiheesta. Helatorstain juhlaveisussa, troparissa, lauletaan: ” Oi, Kristus meidän Jumalamme, sinä menit kunniassa taivaaseen, annettuasi Pyhän Hengen lupauksessa ilon opetuslapsillesi. Heidän uskonsa oli vahvistanut suloinen sanoma, että Sinä olet Jumalan Poika, maailman Vapahtaja.”
Apostolien tekojen kirjan alusta voit lukea tuosta tapahtumasta. Kyseinen teksti löytyy siis Raamatun Uudesta Testamentista.
Helluntain troparissa puolestaan kerrotaan: ”Kiitetty olet sinä, Kristus meidän Jumalamme, joka teit viisaiksi kalamiehet, kun heidän päälleen Pyhän Hengen lähetit ja heidän kauttaan sait verkkoon koko maailman. Kunnia olkoon sinulle, ihmisiä rakastava Jumala.”
Nyt jää tutkittavaksesi, mitä tarkoitetaan tässä kalamiehillä? Mitä ihmettä helluntaina tapahtuu, että juhlaa vietetään joissain paikoin vieläkin kaksipäiväisellä vapaalla kuten joulua? Apostolien tekojen kirjan toisesta luvusta löydät vastauksen. Helluntaista alkoi kirkon toiminta, evankeliumin eli ilosanoman leviäminen kaikkeen maailmaan, meillekin tänne Pohjolan perukoille!
Juhla on arjen vastakohta. Se on ilon ja valon aika, josta ammennetaan voimaa kaikkiin päiviin.
Helluntaina Pyhä Henki liikkuu keväisen luontomme yllä valaisten niin varjoisat kuusikot kuin sydämemme pimeät sopukat. Onnellinen on se kansa, joka on voinut näillä opeilla rakentaa tulevaisuuttaan!
Kaisu Potkonen