Haasta Jumala keskusteluun!

Kun on tehty kyselyjä siitä, uskovatko ihmiset Jumalaan, vastaajista suuri joukko ilmoittaa, että he kyllä uskovat Jumalaan, mutta eri tavalla, kuin kirkko opettaa.

Melkein suoralta kädeltä uskallan väittää, että moni näin vastannut ei tiedä, mitä kirkko opettaa, vaan vastauksen taustana on ennakkoasenne kirkon opetusta kohtaan. Usein esiin nousee jokin yksittäinen kirkon kannanotto tai jonkun kirkon työntekijän toiminta, jonka perusteella tehdään johtopäätökset koko kirkon opetuksesta.

Elämme läntisessä kulttuurissa, jossa korostamme yksilöllisyyttä ja oman elämän hallintaa. Tämän seurauksena myös uskosta Jumalaan tulee yksityisasia, jonka sisällön ja muodon kukin katsoo oikeudekseen päättää itse.

Elämä voi kuitenkin monella tavalla yllättää ja pysäyttää. Kun elämäntilanne ylittää omat voimat ja kun itsensä hallitsemisen tunne pettää, silloin hädissämme huokaamme: ”Jumala, auta!” Mitä sitten tapahtuu? Ehkä ei mitään näkyvää? Yksin, omalla tavallaan uskova, helposti loukkaantuu ja toteaa: ”Ei Jumalaa ole!”

Se, että ihminen uskoo niin kuin kirkko opettaa, ei tarkoita sitä, että ihminen olisi vailla omaa ajattelua. Kirkon usko ja opetus pohjaavat siihen, että kirkko luo puitteet haastaa Jumala keskusteluun. Kirkko on paikka, jossa me voimme tuoda ilomme, surumme, ahdistuksemme ja pyyntömme Jumalan eteen.

Kirkossa meillä on käytössä kahden vuosituhannen ymmärrys Jumalan ja ihmisen yhteistoiminnasta. Voimme nähdä, miten meitä edeltäneet sukupolvet ja kirkon opettajat ovat kohdanneet ympäröivän maailman haasteet – ilot ja surut. Kirkon käytössä on siis jo kokemus siitä, mitä ihmisen elämä on ja miten se toteutuu. Siltä perustalta kirkko voi kohdata myös ihmisen hädän ja avunpyynnöt tänä aikana.

Sen, joka rakentaa uskonsa kirkon ulkopuolelle, on vaikea nähdä, että usko on prosessi, tapahtumien ketju, jossa asiat etenevät porras portaalta. Meistä ehkä tuntuu, että mitään ei tapahdu, kun rukoilemme, mutta kuitenkin Jumala toimii, lääkitsee ja parantaa. Jumala on kiinnostunut meidän pelastuksestamme ja Hän tietää, millaisia lääkkeitä tarvitsemme ja milloin on oikea hetki parantumiseen.

isä Markku Toivanen