”Herra,suo minun rauhallisin mielin kohdata kaikki, mitä päivä tuo tullessaan. Suo minun varauksetta antautua sinun tahtoosi. Opasta ja tue minua kaikessa, päivän jokaisena hetkenä. Saanpa päivän mittaan millaisia uutisia tahansa, opeta minua ottamaan ne vastaan tyynin sydämin ja järkkymättömän varmana, että kaikessa tapahtuu Sinun pyhä tahtosi.
Kaikessa, mitä sanon ja teen, johdata ajatuksiani ja tunteitani. Ennalta aavistamattomissa tilanteissa auta minua muistamaan, että kaikki on sinun lähettämääsi. Opeta minua olemaan suora ja rehellinen perheenjäseniäni, ystäviäni ja työtovereitani kohtaan, etten saattaisi ketään levottomaksi enkä aiheuttaisi kenellekään mielipahaa. Herra, anna minulle voimaa kantaa tänään uupumukseni, anna voimaa kohdata päivän jokainen tapahtuma. Ohjaa tahtoani ja opeta minua rukoilemaan, uskomaan, toivomaan, antamaan anteeksi ja rakastamaan. Aamen.”
Tämä Optinan luostarin isien rukous sielunrauhaksi avatkoon meille rukouksen väylän tänä keväänä, kun oma ymmärryksemme ei riitä, levottomuus ottaa vallan ja ilo ja valo tuntuvat katoavan sydämestä. Silloin kannattaa muistaa, että Jumalalla on tieto ja ymmärrys. Hän yksin näkee kokonaiskuvan, me ainoastaan pikkuisen hämärän täplän. Siihen luottaen pukekaamme pelko ja huoli rukouksen lämpimään villapaitaan ja kantakaamme sitä koko maailman edestä.
Yksikään rukous ei mene hukkaan tai ”jää välille”. Liitä oma rukouksesi siihen lujaan ketjuun, joka rakentuu Jumalan puoleen kohoavista huokauksistamme. Se antaa myös tarmoa tehdä hyviä päätöksiä ja tekoja hedelmättömän murehtimisen tai vihoittelun sijaan. Näin olemme omalta osaltamme rakentamassa rauhaa ja lisäämässä uskoa, toivoa ja rakkautta niin omiin sydämiimme kuin koko levottomaan maailmaan.
Siunattua suuren paaston matkaa kohti tyhjän haudan ihmettä, Kristuksen ylösnousemuksen riemullista ja valoisaa juhlaa!
Kaisu Potkonen