Ilomantsin ortodoksinen seurakunta toimii osana Suomen ortodoksista kirkkoa. Seurakunnan toimintaohjelma 2016–2020 jatkaa seurakunnan strategiaa 2011–2015. Toimintaohjelma on syntynyt seurakuntalaisten kanssa yhdessä keskustellen. Sen tehtävä on ohjata toiminnan suunnittelua ja arviointia. Seurakunnan toimintaohjelma on sopusoinnussa kirkon strategian 2016–2020 kanssa.
Seurakunnan toimintakulttuuri on keskusteleva ja avoin. Jokainen luottamushenkilö ja vapaaehtoinen antaa mielipiteitään, aikaansa, kokemustaan ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta. Seurakunta toimii yhteistyössä paikallisten ja hiippakunnallisten toimijoiden kanssa. Seurakunnan tapahtumat ja päätökset julkistetaan avoimesti ja laajasti.
Ilomantsin ortodoksista seurakuntaa johdetaan synodaalisesti. Synodaalinen johtamiskulttuuri tarkoittaa sitä, että papisto, luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset kävelevät yhdessä yhteistä tietä. Kirkkoherra on seurakunnan johtaja. Seurakunnan valtuusto edistää seurakunnan hengellistä elämää sekä ohjaa ja arvioi seurakunnan strategisia linjauksia. Seurakunnanneuvosto toteuttaa ja arvioi yhdessä kirkkoherran kanssa omaa tehtäväänsä valtuuston laatimien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteistölautakunta hoitaa seurakunnan omaisuutta valtuuston linjauksien ja neuvoston ohjausten mukaisesti. Aikuistyö- ja nuorisotyötoimikunnat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat seurakunnassa tehtävää kasvatus- ja diakoniatyötä.
SEURAKUNNAN PERUSTEHTÄVÄ
| Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä sekä toimia yhteystyössä naapuriseurakuntien kanssa. |
SEURAKUNNAN VISIO
| Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti, taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen. |
SEURAKUNNAN ARVOT
Seurakuntalaisten määrittelemät arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen ja auttaminen, avoimuus, läpinäkyvyys ja
yhteisöllisyys.
Rakkaus tarkoittaa arvon antamista jokaiselle ihmiselle.
Lähimmäisen palveleminen ja auttaminen tarkoittaa, että seurakuntalaiset auttavat toisiaan kykyjensä mukaan.
Avoimuus tarkoittaa hienotunteisuutta, joka luo avointa ilmapiiriä. Avoin ilmapiiri mahdollistaa seurakunnan toiminnan arvioinnin.
Läpinäkyvyys ohjaa seurakunnan päätöksen tekoa.
Yhteisöllisyys on läsnä kirkon jäsenten arjessa ja juhlassa. Vapaaehtoistyö on yhteisöllisyyden ilmentymä.
KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
Työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista, motivoinnista ja valmentamisesta huolehtiminen
Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kirkkoherra on hengellinen/pastoraalinen isä ja hallinnollinen johtaja. Kanttori on seurakunnan kirkkomusiikin asiantuntija. Kirkkoherra ja kanttori ohjaavat lapsi-, nuoriso- ja seniorityön kehitystä. Kanslisti on talouden ja hallinnon asiantuntija. Seurakunnan luottamushenkilöt pitävät huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta ja kannustavat heidät kouluttautumaan.
Seurakunnassa on monenlaisia tehtäviä vapaaehtoisille. Vapaaehtoiset osallistuvat kerhojen vetämiseen, diakoniatyön toteuttamiseen ja lukuisiin muihin tehtäviin. Seurakunta panostaa vapaaehtoisten työntekijöiden valmentamiseen ja motivointiin yhteistyössä muiden seurakuntien ja järjestöjen kanssa.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’työntekijöiden ja vapaaehtoisten motivoinnista, hyvinvoinnista ja valmentamisesta huolehtiminen’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- vapaaehtoistyön esille nostaminen ja arvostaminen esim. vapaaehtoisten päivä 3.12
- rohkaistaan seurakuntalaisia antamaan osaamisensa yhteisön rakentamiseksi
- vapaaehtoisten ohjaus/mentorointi
- työntekijöiden työnohjaus/mentorointi
Talouden hoitaminen siten, että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu
Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentävät hitaasti verotuloja. Talousarvio laaditaan niin, että seurakunnan tulot kattavat seurakunnan menot. Seurakuntahallinto suunnittelee ja päättää seurakunnan kiinteistöjen käytöstä niin, että seurakunnan jäsenmäärä ja seurakunnan toiminta ovat tasapainossa kiinteistömassan kanssa. Seurakuntahallinnon laatima kiinteistöstrategia ja viisivuotinen investointisuunnitelma ohjaavat talouden suunnittelua pitkällä aikavälillä. Talousarviota seurataan neljästi vuodessa, jolloin kirkkoherra esittelee sen hetkisen taloustilanteen valtuustolle/neuvostolle. Talouden mittareita ovat mm. tulorahoitus, maksuvalmius ja vakavaraisuuden tunnusluvut.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’talouden hoitaminen siten, että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- keskustelevuus
- rehellisyys, realistinen suunnitelmallisuus ja talouden ennakoitavuus
- hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyys
- tiedottaminen
Evankeliumin eteenpäin vieminen
Evankeliumin kultainen sääntö on rakastaa lähimmäistä. Ilomantsin seurakunnan jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa lisätään seurakuntalaisten tietoisuutta sakramenteista ja ortodoksisesta elämäntavasta. Kirkon opetuksen tulee antaa eväitä ihmisten arkielämään. Tavoite on avata diakoniatyön sisällön tietoisuutta seurakuntalaisten keskuudessa. Tavoite on luoda diakoniasuunnitelma, joka ohjaa seurakunnan vapaaehtoisten tekemää auttamistyötä.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’evankeliumin eteenpäin vieminen’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- seurakunnan identiteetti rakentuu jumalanpalvelusten ja seurakunnan muun toiminnan ympärille
- evankeliumin eteenpäin viemisessä auttavat seurakunnan kuorot, piirit, kerhot, konsertit, tapahtumat, matkat jne.
Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen
Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan opetus korostaa jumalanpalveluksiin osallistumisen tärkeyttä. Jumalanpalveluksia toimitetaan seurakunnan kaikissa pyhäköissä. Seurakunta toimittaa jumalanpalveluksia ihmisten eri elämäntilanteissa. Seurakunta on pinta-alaltaan laaja. Tavoite on vakiinnuttaa maallikkopalvelusten toimittaminen tsasounoissa ja viedä jumalapalveluksen elementit niille kirkkojäsenille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua jumalapalveluksiin kirkossa ja tsasounassa.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- sinapinsiemenkerhon aktiivinen markkinointi
- osallistuminen jumalapalveluksiin joustavasti omien mahdollisuuksien mukaan
- pidetään maallikkopalveluksia kirkkolaulupiirin organisoimana
- viedään ehtoollista palvelutaloihin
- jumalanpalvelusten toimittamisen avaaminen käytännössä
- kimppakyydit ja kuljetukset palveluksiin
- kyytirinki sivukyliltä, lähtijät ilmoittautuvat kylissä oleville yhteyshenkilöille
Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi
Seurakunta on sen jäsenten hengellinen koti ja siksi se on mukana ihmisten arjessa. Seurakunta järjestää jäsenilleen toimintaa, joka vie kirkon perustehtävää eteenpäin. Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon kaikki ikäryhmät ja erityisryhmät. Seurakunnan toiminnan tavoite on tuoda kirkko ihmisten lähelle. Seurakunta antaa ihmisille mahdollisuuden olla mukana kirkon toiminnassa ja osallistua siihen omista lähtökohdistaan.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- kirkkoherran vierailu vastasyntyneen kotona eli rotinaperinteen elvyttäminen
- papin aktiivinen yhteydenpito seurakuntalaisiin elämän muutostilanteissa
- yhteydenotto henkilökohtaisesti tärkeää
- viedään toimintaa, tapahtumia keskuksesta kylille
- työttömien ruokailut yhteistyössä muiden seurakuntien/järjestöjen kanssa
- vanhan pappilan toiminta ja toimintapiirien kytkeminen sinne
Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen
Seurakunta rohkaisee jokaista jäsentään osallistumaan seurakuntaelämään. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten perheiden osallistumiseen. Seurakunta tukee ja rohkaisee perheitä ortodoksisen kasvatuksen esillä pitämiseen. Seurakunta järjestää seurakuntailtoja, leirejä ja yhteisiä matkoja. Suurin osa seurakuntalaisista elää ekumeenisessa perheessä. Ekumeenisissa tilaisuuksissa on mahdollista tavata seurakuntalaisia ja kutsua heitä toimintaan mukaan.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- jokainen seurakunnan aktiivi pyytää mukaan ja rohkaisee toista
- pidetään ekumeenisten perheiden kirkkopyhä, jolloin perheiden, joissa on eri seurakuntiin kuuluvia jäseniä, on helpompi tulla kirkkoon
- henkilökohtainen yhteydenotto seurakuntalaisiin
- seurakuntalaisten innostaminen projektien kautta
- uskontokasvatuksen tukeminen perheissä
- seurakunta läsnä nuorten arjessa (koulussa ja vapaa-ajalla)
- äänestämisen aktivoiminen
Seurakunnan toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen
Tavoite, on että seurakunta omalla toiminnallaan osallistuu aktiivisesti keskusteluun kirkon hallinnon uudistamisprosessista. Tavoite on, että tekemällä yhteistyötä muiden seurakuntien kanssa ja yhteistyöstä tulevalla synergianedulla turvataan seurakunnan toiminnan jatkuvuus taloudellisista haasteista ja muutospaineista huolimatta.
Miten toimintaohjelmassa oleva lause, ’seurakunnan muutosvalmiuteen vastaaminen’, näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnassa:
- muutosta johtaa kirkkoherra yhdessä luottamushenkilöiden kanssa
- Ilomantsin seurakunnan osaaminen ja tapa toimia esimerkiksi koko kirkolle
- Ilomantsin kunnan ja ev. lut. ja ortodoksisen seurakuntien hanke ”Yhteisöllinen innovointi ja uudet työskentelytavat”
- yhteistyö muiden Pohjois-Karjalan ortodoksisten seurakuntien kanssa