Viime viikon ajan julkisuudessa on käyty keskustelua ortodoksisen kirkon hallintokulttuurista ja sen haasteista. Seurakuntien ja kirkon hallinnon uudistuksessa olemme siinä vaiheessa, että hallinnon rakenteet, kuten seurakuntajako, alkavat muotoutua. Toinen muutoksen vaihe, toimintakulttuurin muutos, on mielestämme vasta alussa. Omalta osaltamme olemme kirkkoherroina vastuussa uuden vuonna 2021 aloittavan Joensuun ortodoksisen seurakunnan toimintakulttuurin rakentamisesta.
Seurakunnan toimintakulttuurin on oltava mielestämme keskustelevaa, avointa ja osallistavaa. Avoimesti ja keskustelen hoidettu seurakuntahallinto sekä vastuullisesti hoidettu talous antavat paremmat mahdollisuudet keskittyä seurakunnan perustehtävään, joka on ihmisten hengellisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Syntyvässä uudessa Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa me haluamme toteuttaa kirkon perustehtävää palvelevaa hallinto- ja johtamiskulttuuria. Yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta hallintokulttuurista on Joensuun ja Ilomantsin ortodoksisten seurakuntien toiminnan arviointi, joka toteutetaan pian julkaistavan kyselyn kautta.
Kirkon perustehtävä on ohjata ihmisiä yhteyteen Jumalan ja lähimmäisten kanssa. Tätä tehtäväänsä kirkko toteuttaa seurakunnissa kokoontumalla jumalanpalveluksiin, toimittamalla pyhiä sakramentteja ja ohjaamalla ihmisiä sekä palvelemalla diakonian ja nuorisotyön kautta. Kirkon ja seurakunnan hallinnon on tuettava tätä toimintaa ja tehtävä se mahdolliseksi.
Seurakunnat muodostuvat seurakunnan jäsenistä, joka yhteisönä muodostaa Kristuksen ruumiin, jonka johdossa on Kristus itse. Hallinto palvelee tätä kokonaisuutta eikä se ole irti kirkon olemuksesta Kristuksen ruumiina. Hallinto ei ole itseisarvo sinänsä. Kirkon tai seurakunnan hallinnon heikkoudet toimivat kirkon olemusta – Kristusta – vastaan.
Kirkon ja seurakuntien ongelmatilanteet herättävät kysymyksen, ”osaammeko kirkon sisällä puhua ja keskustella ongelmista avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.” Puhumattomuus on itsessään konflikti. Voimmeko kirkkona omaksua uudenlaiseksi toimintatavaksi dialogin? Kun asioista keskustellaan avoimesti ilman pelkoa ja ennakkoluuloja, ratkaisut ovat keskiössä.
Työssämme kirkkoherroina toimitamme jumalanpalveluksia, käymme hengellisiä keskusteluja sekä opetamme seurakuntalaisia. Samalla toimimme seurakunnan talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon vastuuhenkilöinä. Pappeina opetamme, että nöyryys, rakkaus ja lähimmäisten palveleminen ovat keskeisimpiä asioita ortodoksisen kirkon elämässä. Näiden toivomme olevan tukipilareita myös johtamistyössä kirkossa.
Seurakunnissa tehdään työtä yhdessä luottamushenkilöiden ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Uudessa Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa pyrimme kiinnittämään erityisesti huomiota vapaaehtoistyön arvostukseen ja kehittämiseen. Jokainen vapaaehtoinen antaa mielipiteitään, aikaansa, kokemustaan ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta.
Kuten alussa mainitsimme, olemme uuden toimintakulttuurin rakentamisen alussa. Tehtävä vaati oppimista ja kehittämistä vaativien asioiden tunnistamista. Se saattaa tehdä ajoittain kipeää. Avoimuuden ja armollisuuden opetteleminen saattaisi tähän auttaa. Omalta osaltamme seurakunnan uuden hallintokulttuurin rakentamisessa tarvitsemme kaiken tuen kirkon johdolta.
Haastamme kaikkia kirkon piirissä työskenteleviä uudistamaan toimintakulttuuriaan keskustelevamaksi ja avoimemmaksi.
Tuomas Järvelin, Joensuun ortodoksisen seurakunta
Ioannis Lampropoulos, Ilomantsin ortodoksinen seurakunta