Digi­sa­nasto

Tulostettava versio (PDF)

5G verkko

– viidennen suku­pol­ven mobii­li­verkko, joka tarjoaa korkean nopeuden, pienen viiveen ja sopii ras­kaa­seen käyttöön, kuten videoihin ja äly­lait­tei­siin.

ADOBE

– ame­rik­ka­lai­nen tek­no­lo­giay­ri­tys, joka kehittää laajasti käy­tet­tyjä luovan alan ohjel­mis­toja. Sen tun­ne­tuim­piin tuot­tei­siin lukeu­tu­vat Acrobat (PDF-tiedostot), Photoshop (kuvan­kä­sit­tely) ja Premiere (videoe­di­tointi).

ALOI­TUS­NÄYTTÖ, ALKU­NÄYTTÖ

– digi­lait­teen pääruutu, jossa näkyvät tär­keim­mät toiminnot pieninä kuvak­keina. Ennen sitä avautuu yleensä luki­tus­näyttö. Kuvak­kei­den jär­jes­tystä voi muuttaa itse.

ANDROID

– Googlen kehittämä Linux‑pohjainen mobii­li­käyt­tö­jär­jes­telmä, jota käytetään monissa puhe­li­missa, kuten Sam­sun­gissa, Nokiassa ja OnePlus­sassa. Jär­jes­tel­mään kuuluu Google Play ‑sovel­lus­kauppa, josta voi ladata mak­sul­li­sia ja mak­sut­to­mia sovel­luk­sia. Android on maailman yleisin mobii­li­käyt­tö­jär­jes­telmä. Google osti Android Inc.:n vuonna 2005, julkisti Androidin ja perusti Open Handset Alliance ‑yhteis­työ­ryh­män vuonna 2007, ja ensim­mäi­nen Android‑puhelin, HTC Dream, jul­kais­tiin vuonna 2008, mikä käynnisti Androidin nopean yleis­ty­mi­sen.

APPLE

– yhdys­val­ta­lai­nen tek­no­lo­giay­ri­tys, joka tunnetaan eri­tyi­sesti iPhone‑puhe­li­mista, iPad‑table­teista, Mac‑tie­to­ko­neista ja Apple Watch ‑äly­kel­loista. Apple suun­nit­te­lee sekä laitteet että niissä käy­tet­tä­vät käyt­tö­jär­jes­tel­mät, kuten iOS:n ja macOS:n. Yritys tarjoaa myös palveluja, kuten App Store ‑sovel­lus­kau­pan, iCloud‑pil­vi­pal­ve­lun ja Apple Musicin. Apple on yksi maailman tun­ne­tuim­mista ja vai­ku­tus­val­tai­sim­mista tek­no­lo­giabrän­deistä.

APP (myös appi tai äppi)

– eli sovellus on digi­taa­li­nen ohjelma, joka asen­ne­taan mobii­li­lait­tee­seen tai tie­to­ko­nee­seen ja jonka avulla käyttäjä voi suorittaa erilaisia toi­min­toja, kuten asioida, viestiä tai käyttää palveluja.

APP STORE

– sovel­lus­kauppa, jossa käyttäjä voi selata ja ladata erilaisia sovel­luk­sia omaan lait­tee­seensa. Vali­koi­massa on sekä ilmaisia että mak­sul­li­sia sovel­luk­sia, kuten uutis­pal­ve­luja, pelejä, kart­ta­so­vel­luk­sia ja pank­kioh­jel­mia. Luo­tet­ta­via sovel­lus­kaup­poja ovat Applen App Store, Googlen Play Kauppa ja Microsoft Store. Sovel­lus­ten lisäksi kaupoista voi ostaa myös pelejä, elokuvia ja muuta digi­taa­lista sisältöä.

ASETUKSET

– valikko on käyt­tö­jär­jes­tel­män osa, jonka avulla käyttäjä voi säätää laitteen toi­min­toja ja palveluja. Sen kautta voi esi­mer­kiksi vaihtaa Wi‑Fi‑verkkoa, hallita sovel­luk­sia, muuttaa ilmoi­tus­a­se­tuk­sia ja päivittää laitteen ohjel­mis­ton. Ase­tuk­sista näkee myös, mikä puhe­lin­malli sinulla on ja mikä käyt­tö­jär­jes­telmä siinä toimii.

BIO­MET­RI­NEN TUNNISTUS

– tar­koit­taa, että laite tunnistaa sinut esi­mer­kiksi sor­men­jäl­jen tai kasvojen avulla. Sitä käytetään usein puhelimen avaa­mi­seen tai kir­jau­tu­mi­seen ilman salasanaa.

BLOGI

– nettisivu, jonne joku kir­joit­taa juttuja esi­mer­kiksi har­ras­tuk­sis­taan, arjestaan tai kiin­nos­ta­vista aiheista. Blogiin voi lisätä myös kuvia ja videoita. Monet lukijat seuraavat blogeja samalla tavalla kuin lehtiä. Blo­gi­teks­tien tekijä on bloggari/bloggaaja.

BLUETOOTH

– langaton vies­tin­tä­tek­niikka, joka toimii muutaman metrin etäi­syy­dellä ja mah­dol­lis­taa lait­tei­den välisen yhteyden ilman kaa­pe­leita. Sitä käytetään laajasti mobii­li­lait­teissa, tie­to­ko­neissa, autoissa ja eri­lai­sissa lisä­lait­teissa, kuten kuu­lok­keissa ja näp­päi­mis­töissä. Bluetooth on help­po­käyt­töi­nen ja ener­gia­te­ho­kas, mikä tekee siitä suositun arjen yhteys­ta­van.

Bookmark (kir­jan­merkki)

– on selai­no­mi­nai­suus, jolla tal­len­ne­taan verk­ko­si­vun URL‑osoite myöhempää avaamista varten. Tie­to­ko­neella ja table­tissa kir­jan­mer­kit näkyvät usein selaimen yläreunan kirjanmerkkipalkissa; mobii­li­lait­teissa ne löytyvät selaimen valikosta tai ase­tuk­sista. Kir­jan­merk­kejä voi järjestää kan­sioi­hin ja nimetä kuvaa­vasti, jotta sivut löytyvät helposti. Kir­jan­mer­kit säilyvät käyttäjän tal­len­nuk­sen mukaan, toisin kuin selaus­his­to­ria, joka on kro­no­lo­gi­nen lista käyn­neistä.

Chat, chatti

– on reaa­liai­kai­nen vies­tin­tä­pal­velu, jossa käyttäjät voivat vaihtaa teksti-, ääni-, kuva-, video- ja tie­dos­to­vies­tejä. Sitä käytetään mobiili‑ ja verk­ko­so­vel­luk­sissa kuten What­sAp­pissa, Mes­sen­ge­rissä ja verk­ko­si­vu­jen live‑chatissa. Chat on nopea ja epä­muo­dol­li­nen vies­tin­tä­tapa ver­rat­tuna säh­kö­pos­tiin. Chat‑viestit voivat tallentua pal­ve­li­mille, ja tallennus‑ sekä yksi­tyi­syys­käy­tän­nöt riippuvat pal­ve­lun­tar­joa­jasta.

Chro­mecast

– on Googlen val­mis­tama pieni HDMI‑dongle, joka liitetään tele­vi­sioon. Laite vas­taa­not­taa lan­gat­to­masti tois­tet­ta­vaa mediaa ja näyttää puhelimen, tabletin tai tie­to­ko­neen sisällön tele­vi­siossa. Joissakin Chro­mecast-malleissa on 4K- ja HDR-tuki sekä erillinen kau­ko­sää­din ja käyt­tö­liit­tymä. Google on viime vuosina siirtynyt tar­joa­maan myös Google TV -laitteita, jotka sisäl­tä­vät oman käyt­tö­liit­ty­män.

Clipboard (lei­ke­pöytä)

– on käyt­tö­jär­jes­tel­män tarjoama väliai­kai­nen tal­len­nus­tila, johon kopioitu tai leikattu sisältö sijoi­te­taan liit­tä­mistä varten. Lei­ke­pöy­dälle voi tallentua tekstiä, kuvia tai tie­dos­toja, ja liit­tä­mi­nen tapahtuu liitä‑komen­nolla. Usein uusi kopio korvaa aiemman sisällön, mutta joissain jär­jes­tel­missä on lei­ke­pöy­dän historia tai usean kohteen tuki. Lei­ke­pöy­dän sisältö voi synk­ro­noida lait­tei­den välillä pal­ve­lui­den kautta, joten arka­luon­teis­ten tietojen kopioi­mista tulee välttää.

Cookie (eväste)

– on pieni teks­ti­tie­dosto, jonka verk­ko­si­vusto tallentaa käyttäjän lait­teelle. Eväste voi säilyttää tietoja, kuten kie­li­va­lin­nan, ostos­ko­rin sisällön tai kir­jau­tu­mis­tun­nis­teen, jotta sivusto toimii käyt­tä­jä­koh­tai­sesti. Evästeet voivat olla istun­to­koh­tai­sia (poistuvat selaimen sul­ke­mi­sessa) tai pysyviä (säilyvät pidempään). Kolmannen osapuolen evästeitä käytetään usein seuranta- ja mai­nos­tar­koi­tuk­siin sekä joidenkin verk­ko­pal­ve­lui­den toi­min­nal­li­suuk­sien toteut­ta­mi­seen. Evästeitä voi hallita selaimen ase­tuk­sista.

Follaaja (seuraaja)

– on henkilö tai tili, joka seuraa toista käyttäjää sosi­aa­li­sessa mediassa. Follaaja näkee seu­rat­ta­van päi­vi­tyk­set, kuten julkaisut ja tarinat, omassa syöt­tees­sään. Seu­raa­mi­nen voi olla julkista tai vaatia hyväk­syn­nän, jos tili on yksi­tyi­nen. Follaaja ei vält­tä­mättä tunne seu­rat­ta­vaa hen­ki­lö­koh­tai­sesti, se on tapa seurata sisältöä tai tila­päi­vi­tyk­siä.

Fontti (kir­ja­sin­laji)

– on tekstin muoto, joka kertoo, miltä kirjaimet ja numerot näyttävät. Fontteja on erilaisia, esi­mer­kiksi vii­val­li­set (serif) ja vii­vat­to­mat (sans‑serif), sekä koris­teel­li­set ja käsin­kir­joi­tusta muis­tut­ta­vat. Fontin valinta vaikuttaa tekstin luet­ta­vuu­teen ja ulkoasuun, ja sitä voi vaihtaa teks­tin­kä­sit­te­lyssä, net­ti­si­vuilla ja sovel­luk­sissa. Fontteja voi muuttaa myös koon ja paksuuden mukaan, valitse fontti käyt­tö­tar­koi­tuk­sen ja help­po­lu­kui­suu­den perus­teella.

Forward (lähettää eteenpäin)

– tar­koit­taa viestin tai säh­kö­pos­tin lähet­tä­mistä eteenpäin toiselle hen­ki­lölle. Toiminto välittää yleensä alku­pe­räi­sen viestin sisällön ja liitteet uudelle vas­taa­not­ta­jalle. Usein voit lisätä oman kommentin ennen lähet­tä­mistä tai poistaa osia viestistä. Tarkista vas­taa­not­ta­jat ja liitteet ennen eteenpäin lähetystä, jotta et jaa vahin­gossa arka­luon­teista tietoa.

GDPR (General Data Pro­tec­tion Regu­la­tion)

– on EU:n yleinen tie­to­suoja-asetus, joka suojaa hen­ki­lö­tie­toja, antaa rekis­te­röi­dyille oikeuksia ja asettaa yri­tyk­sille vel­voit­teita. GDPR säätelee hen­ki­lö­tie­to­jen kerää­mistä, käsit­te­lyä ja säi­ly­tystä EU‑alueella. Se antaa yksi­löille oikeuksia kuten pääsy tietoihin, korjaus, siir­ret­tä­vyys ja poisto (oikeus tulla unoh­de­tuksi). Rekis­te­rin­pi­tä­jillä ja käsit­te­li­jöillä on vel­vol­li­suuk­sia: käsit­te­lyn lail­li­suus, läpi­nä­ky­vyys, tietojen mini­mointi ja tie­to­turva, sekä tar­vit­taessa tie­to­suo­ja­vas­taa­van nimeä­mi­nen. GDPR voi johtaa val­von­ta­vi­ran­omais­ten mää­rää­miin seu­raa­muk­siin ja sakkoihin, ja se koskee myös EU:n ulko­puo­li­sia toi­mi­joita, jotka käsit­te­le­vät EU‑alueen hen­ki­löi­den tietoja.

Gif-animaatio

– tar­koit­taa tie­dos­to­muo­toa GIF (Graphics Interc­hange Format), jota käytetään usein lyhyiden ani­moi­tu­jen kuvien tal­len­ta­mi­seen ja tois­ta­mi­seen. Käy­tän­nössä GIFit ovat peräk­käi­sistä kuvista koostuvia tie­dos­toja, jotka toistuvat auto­maat­ti­sesti sil­muk­kana, ja niitä hyö­dyn­ne­tään sosi­aa­li­sessa mediassa ja vies­tin­nässä elä­vöit­tä­mään ja koros­ta­maan viestejä. GIF‑tiedostot ovat kevyitä ja helppoja jakaa, minkä vuoksi ne ovat suo­sit­tuja nopeaan visu­aa­li­seen ilmaisuun.

Googlata

– etsiä tietoa inter­ne­tistä käyt­tä­mällä haku­ko­netta, eri­tyi­sesti Googlea. Sana on arki­kie­li­nen verbi, joka on vakiin­tu­nut suomen kieleen kuvaamaan verk­ko­ha­kuja.

Google

– yhdys­val­ta­lai­nen tek­no­lo­giay­ri­tys, joka tarjoaa internet‑palveluja ja -tuotteita. Se tunnetaan eri­tyi­sesti Google‑haku­ko­neesta, Android‑käyt­tö­jär­jes­tel­mästä, Google Maps ‑kart­ta­pal­ve­lusta ja Gmail‑säh­kö­pos­tista. Google omistaa myös YouTube‑video­pal­ve­lun ja muita digi­taa­li­sia pal­ve­luita.

GPS

– (Global Posi­tio­ning System) on Yhdys­val­tain ava­ruus­jouk­ko­jen (US Space Force) yllä­pi­tämä maa­il­man­laa­jui­nen satel­liit­ti­pai­kan­nus­jär­jes­telmä. Jär­jes­tel­män ytimen muodostaa noin 30 toi­min­nassa olevaa satel­liit­tia, jotka kiertävät Maata noin 20 200 kilo­met­rin kor­keu­della ja lähet­tä­vät sig­naa­leja, joiden avulla vas­taa­no­tin laskee sijain­tinsa. Arki­kie­lessä GPS-termillä tar­koi­te­taan usein mitä tahansa satel­liit­ti­pai­kan­nusta. Erilliset GPS‑vas­taa­not­ti­met voivat tarjota tarkemman pai­kan­nuk­sen kuin äly­pu­he­li­met.

Hait­taoh­jelma

– tie­to­ko­neoh­jelma tai koo­din­pätkä, joka on suun­ni­teltu tahal­li­sesti häi­rit­se­mään, vahin­goit­ta­maan tai hyö­dyn­tä­mään tie­to­jär­jes­tel­mää, sen tietoja tai käyttäjiä. Tyy­pil­li­siä hait­taoh­jel­mia ovat virukset, madot, troi­ja­lai­set, kiris­tys­oh­jel­mat (ran­somware) ja vakoi­luoh­jel­mat (spyware). Hait­taoh­jel­mat voivat esi­mer­kiksi tuhoaa tai salata tie­dos­toja, varastaa tietoja, avata luvat­to­man etäyh­tey­den tai käyttää laitetta osana botnet-verkkoa. Ne leviävät usein säh­kö­pos­ti­liit­tei­den, hai­tal­lis­ten linkkien, ladat­tu­jen tie­dos­to­jen tai haa­voit­tu­vuuk­sien kautta.

Hakkeri

– henkilö, joka tunkeutuu, tutkii tai muokkaa tie­to­verk­koja, tie­to­jär­jes­tel­miä tai niiden sisäl­tä­miä tietoja. Hak­ke­rointi voi olla laitonta ja hai­tal­lista (esim. tie­to­mur­rot, pal­ve­lu­nes­to­hyök­käyk­set) tai luval­lista ja hyö­dyl­listä (esim. tie­to­tur­va­tes­taus). Val­ko­hat­tu­hak­ke­rit (white‑hat) etsivät jär­jes­tel­mistä haa­voit­tu­vuuk­sia ja auttavat kor­jaa­maan ne, kun taas musta‑hattu‑hakkerit (black‑hat) hyö­dyn­tä­vät aukkoja omiin tar­koi­tuk­siinsa.

Hakukone

– verk­ko­pal­velu, jonka avulla etsitään ja löydetään tietoa inter­ne­tistä. Käyttäjä kir­joit­taa hakusanan, ja hakukone käyttää indek­soin­tia, indek­soi­jia (crawlerit) ja algo­rit­meja löy­tääk­seen, jär­jes­tääk­seen ja näyt­tääk­seen rele­van­tit verk­ko­si­vut, kuvat ja muut sisällöt haku­tu­lok­sina. Haku­tu­lok­siin vai­kut­ta­vat muun muassa hakusana, sivun sisältö, sivun luo­tet­ta­vuus, käyttäjän sijainti ja per­so­nointi. Tun­net­tuja haku­ko­neita ovat Google, Bing (Microsoft), Yahoo, Ask.com, kii­na­lai­nen Baidu, venä­läi­nen Yandex ja yksi­tyi­syyttä korostava Duck­DuckGo.

Hashtag eli aihe­tun­niste (rusuaita)

– sosi­aa­li­sessa mediassa käy­tet­tävä merkintä, joka alkaa ris­tik­ko­mer­killä # ja liitetään sanaan tai sana­ryh­mään ilman väli­lyön­tiä, esi­mer­kiksi #digitreenit. Hash­ta­gilla merkitty sisältö ryhmittyy samaa tun­nis­tetta käyt­tä­viin jul­kai­sui­hin, jolloin aiheesta kiin­nos­tu­neet löytävät siihen liittyvät pos­tauk­set helposti.

HDMI‑liitäntä (High‑Defi­ni­tion Mul­ti­me­dia Interface)

– digi­taa­li­nen lii­tän­täs­tan­dardi, jolla siir­re­tään kuvaa ja ääntä lait­tei­den välillä yhdellä kaa­pe­lilla. HDMI‑yhteyden avulla voi välittää terä­vä­piir­to­vi­deota ja moni­ka­na­vaista ääntä (esim. 4K, HDR ja 5.1/7.1), ja se tukee myös lisä­omi­nai­suuk­sia kuten CEC‑ohjausta, ARC/eARC‑äänipalautusta ja Ethernet‑yhteyttä tietyissä ver­sioissa. HDMI‑portteja löytyy yleisesti tele­vi­sioista, tie­to­ko­neista, näytöistä, peli­kon­so­leista ja AV‑vas­taa­not­ti­mista. Liittimiä on eri kokoja; yleisin on A‑tyyppi (täy­si­ko­koi­nen), lisäksi on mini‑HDMI (C) ja micro‑HDMI (D). Kaapelin laatu ja pituus voivat vaikuttaa signaalin kantamaan ja vakauteen.

Hotspot (mobii­li­tu­kia­sema)

– puhelimen tai muun mobii­li­lait­teen toiminto, jolla jaetaan laitteen mobii­li­da­tayh­teys (esim. 4G/5G) muille lait­teille yleensä Wi‑Fi‑verkona, mutta myös USB‑tet­he­rin­ginä tai Bluetooth‑tet­he­rin­ginä. Kun hotspot otetaan käyttöön, laite luo pienen lan­gat­to­man verkon, johon kan­net­tava tietokone, tabletti tai toinen puhelin voi liittyä ja käyttää inter­ne­tiä.

http (Hypertext Transfer Protocol)

– sovel­lus­ker­rok­sen pro­to­kolla, jota käytetään verk­ko­se­lain­ten ja pal­ve­li­mien väliseen tie­don­siir­toon. Se toimii asiakas–palvelin‑mallilla: selain (asiakas) lähettää pyynnön pal­ve­li­melle, ja palvelin vastaa pyynnöllä, joka sisältää pyydetyn resurssin tai vir­heil­moi­tuk­sen. http on tilaton, eli palvelin ei säilytä auto­maat­ti­sesti tietoa aiemmista pyyn­nöistä (tilaa voidaan lisätä esi­mer­kiksi eväs­teillä). HTTP‑yhteys voidaan suojata TLS‑salaamalla; tällöin käytetään https‑osoitetta, ja pro­to­kol­lasta on olemassa useita versioita kuten HTTP/1.1, HTTP/2 ja HTTP/3.

ICE (In Case of Emergency)

– tar­koit­taa hätä­ti­lan­netta. ICE‑henkilö on luo­tet­tava yhteys­hen­kilö, jonka puhe­lin­nu­me­ron tallennat puhe­li­meesi hätä­ti­lan­teita varten, jotta auttaja voi nopeasti soittaa hänelle. Lisää ICE‑henkilön tiedot puhelimen yhteys­tie­toi­hin selkeällä nimellä, esi­mer­kiksi ICE — puoliso tai ICE — lapsen huoltaja.

Kuva­kaap­paus (screens­hot)

– näytöllä näkyvän kuvan tai sen osan tal­len­ta­mi­nen kuvamuotoon; tallenne säilyy laitteen muistissa ja sitä voi käyttää jaka­mi­seen, doku­men­toin­tiin tai myö­hem­pään katseluun. Se ei itsessään ole vaa­ral­li­nen.

Käyt­tä­jä­tili

– verk­ko­pal­ve­luun rekis­te­röi­ty­mällä luotu hen­ki­lö­koh­tai­nen tili, jolla kirjaudut palveluun käyt­tä­jä­tun­nuk­sella ja sala­sa­nalla. Se ei ole pankkitili; tilille voi antaa nimi­mer­kin tai säh­kö­pos­tio­soit­teen tun­nuk­seksi, ja sen avulla hal­lin­noit omia asetuksia, sisältöä ja oikeuksia pal­ve­lussa.

Käyt­tä­jä­tun­nus, user name

– palveluun kir­jau­tu­mi­seen käy­tet­tävä nimi tai tunniste, jonka annat rekis­te­röi­tyes­säsi. Sitä käytetään yhdessä salasanan kanssa tun­nis­ta­maan sinut palvelussa; se voi olla säh­kö­pos­tio­soite tai muu valit­se­masi nimi, ja yksi­tyi­syy­den vuoksi on suo­si­tel­ta­vaa käyttää eri tunnuksia eri pal­ve­luissa.

Käyt­tö­jär­jes­telmä

– laitteen perus­oh­jel­misto, joka hallitsee lait­teis­toa ja tarjoaa ympä­ris­tön sovel­luk­sille toimia. Se vastaa esi­mer­kiksi muis­tin­hal­lin­nasta, tie­dos­to­jär­jes­tel­mästä, lai­tea­ju­reista ja käyt­tö­liit­ty­mästä, ja ilman sitä sovel­luk­set eivät voi käyttää puhelimen tai tie­to­ko­neen resurs­seja. Esi­merk­kejä: Windows, macOS, Linux, Android, iOS, Chrome OS.

Lentotila

– puhelimen tai muun mobii­li­lait­teen asetus, joka katkaisee kaikki lan­gat­to­mat yhteydet (mat­ka­pu­he­lin­verkko, Wi‑Fi, Bluetooth) niin, että laitetta voi käyttää ilman verkko‑yhteyksiä; muita toi­min­toja, kuten offline‑sovel­luk­sia tai musiikkia, voi silti käyttää.

Login, kir­jau­tu­mi­nen, sign in

– tar­koit­taa tun­nis­tau­tu­mista verk­ko­pal­ve­luun käyt­tä­jä­tun­nuk­sella ja sala­sa­nalla, jotta palvelu tunnistaa sinut ja antaa pääsyn omiin tie­toi­hisi ja toimintoihin; rekis­te­röi­ty­mi­nen on erillinen toi­men­pide, jossa tunnukset luodaan ensim­mäi­sen kerran, ja käytön jälkeen on hyvä kirjautua ulos eri­tyi­sesti jaetuilla lait­teilla.

Miu­ku­mauku, ät‑merkki (@)

– kir­joi­tus­merkki, jota käytetään muun muassa säh­kö­pos­tio­soit­teissa erot­ta­maan käyt­tä­jä­tun­nus verk­ko­tun­nuk­sesta (esim. nimi@esimerkki.com).

Mobiili

– lii­ku­tel­ta­vaa laitetta, kuten äly­pu­he­linta tai tablettia; laajemmin myös kan­net­ta­vat tie­to­ko­neet ja älykellot luetaan mobii­li­lait­tei­siin. Mobii­li­lait­teet on suun­ni­teltu käy­tet­tä­väksi liik­keellä ollessa, ja ne sisäl­tä­vät lan­gat­to­mia yhteys­mah­dol­li­suuk­sia kuten mobii­li­ver­kon, Wi‑Fi:n ja Blue­toot­hin.

Mobii­li­data

– yksi tapa käyttää inter­ne­tiä puhe­li­mella tai table­tilla ilman wifi‑verkkoa. Kun mobii­li­data on päällä, laite yhdistyy verkkoon puhe­lin­liit­ty­män kautta, ja näytön ylä­reu­nassa näkyy merkintä kuten 3G, 4G tai 5G. Suomessa useim­missa liit­ty­missä datan käyttö ei ole rajattu, mikä poikkeaa monista muista maista, joissa datasta maksetaan erikseen tai sitä on vain tietty määrä.

Mobii­li­mak­sa­mi­nen

– Kän­ny­källä tapahtuva mak­sa­mi­nen.

Mobii­li­var­menne

– Mobii­li­var­menne on sähköinen tun­nis­tau­tu­mis­tapa, jossa henkilön hen­ki­löl­li­syys vah­vis­te­taan digi­taa­li­sesti. Se toimii kuin sähköinen alle­kir­joi­tus ja on tur­val­li­suus­ta­sol­taan pank­ki­tun­nus­ten veroinen. Palvelu kuuluu Elisan, Telian ja DNA:n tar­joa­miin lisä­pal­ve­lui­hin. Puhelimen SIM‑kortissa oleva tunniste otetaan käyttöön oman ope­raat­to­rin verk­ko­si­vuilla. Pal­ve­lusta veloi­te­taan kuu­kausi­maksu, joka vaihtelee ope­raat­to­reit­tain. Mobii­li­var­menne sopii eri­tyi­sesti niille, jotka eivät käytä pank­ki­tun­nuk­sia.

Modeemi, mokkula

– laite, jonka avulla saadaan internet-yhteys kotiin tai muuhun tilaan. Monissa modee­meissa on myös sisään­ra­ken­nettu reititin, joka jakaa yhteyden eri lait­teille. Modeemeja on useita tyyppejä, kuten kaapeli-, DSL-, 4G- ja 5G‑modeemit. Lisäksi on olemassa pieni USB-lii­tän­tään kyt­ket­tävä langaton mokkula, joka toimii modeemin tavoin ja tarjoaa net­tiyh­tey­den ilman kiinteää asennusta.

Netti, internet

– Maa­il­man­laa­jui­nen eril­li­sistä tie­to­ver­koista muo­dos­tava verkosto. Kun käytät tie­to­ko­netta, puhelinta tai tablettia netissä, olet yhtey­dessä inter­ne­tiin.

Net­ti­se­lain, verk­ko­se­lain, browser

– tie­to­ko­neella, puhe­li­mella ja table­tilla päästään verk­ko­si­vuille selaimen avulla. Selain on ohjelma, jonka kautta avataan net­ti­pal­ve­lut ja sivustot. Suomessa ylei­sim­min käy­tet­tyjä selaimia ovat Chrome (Googlen kehittämä), Safari (Applen lait­teissa), Firefox (Mozilla-yhteisön avoimen läh­de­koo­din selain) sekä Edge (Mic­ro­sof­tin selain).

Net­tiyh­teys, datayh­teys

– kun puhe­li­messa tai table­tissa on datayh­teys käytössä, laite pystyy muo­dos­ta­maan yhteyden inter­ne­tiin. Yhteys voi toimia joko mobii­li­da­tan kautta tai liit­ty­mällä lan­gat­to­maan verkkoon, kuten wifiin. Molemmat tavat mah­dol­lis­ta­vat netin käytön mobii­li­lait­teella.

NFC

– lyhyen kantaman langaton tekniikka, jonka avulla laitteet voivat vaihtaa tietoa, kun ne ovat aivan lähekkäin. Sitä hyö­dyn­ne­tään esi­mer­kiksi puhe­li­missa ja pank­ki­kort­tien lähi­mak­suissa. Lyhenne tulee englannin sanoista Near Field Com­mu­nica­tion.

Osoi­te­kenttä

– kun lähetät säh­kö­pos­tia, kirjoitat vas­taa­not­ta­jan säh­kö­pos­tio­soit­teen sille varattuun kenttään. Useim­missa säh­kö­pos­ti­pal­ve­luissa on kolme erilaista osoi­te­kent­tää: To – var­si­nai­set vastaanottajat; Cc – kopion saajat; Bcc – pii­lo­ko­pion saajat, joita muut viestin vas­taa­not­ta­jat eivät näe. Näiden kenttien avulla voit hallita, kenelle viesti näkyy ja kuka saa sen tiedoksi.

Osoi­te­palkki, osoi­te­rivi

– osoi­te­rivi on selaimen kohta, jossa näkyy verk­ko­si­vun osoite. Se voi sijaita näytön ylä- tai ala­reu­nassa. Osoi­te­ri­ville voi myös kir­joit­taa hakusanan tai sivun osoitteen ja avata sen pai­na­malla enteriä tie­to­ko­neella tai valit­se­malla nuolen tai Siirry‑pai­nik­keen mobii­li­lait­teessa. Jos osoitteen vieressä näkyy lukon kuva, yhteys laitteen ja sivuston välillä on salattu. Lukko ei kui­ten­kaan kerro, onko sivusto muuten luo­tet­tava.

Palomuuri, firewall

– ohjel­misto tai laite, joka suojaa tie­to­ko­netta tai muuta äly­lai­tetta estämällä luvat­to­man pääsyn verkon kautta. Se tark­kai­lee lii­ken­nettä ja pysäyttää yhteydet, jotka eivät ole sal­lit­tuja. Palomuuri voi olla myös laitteen omassa lähi­ver­kossa, jolloin ulko­puo­li­set eivät pääse käsiksi laitteen tietoihin.

Pank­ki­tun­nuk­set, verk­ko­pank­ki­tun­nuk­set

– hen­ki­lö­koh­tai­sia koodeja, joilla kir­jau­du­taan verk­ko­pank­kiin, mobii­li­pank­kiin ja moniin muihin säh­köi­siin pal­ve­lui­hin. Ne kuuluvat pankin perus­pal­ve­lui­hin ja saat ne omasta pan­kis­tasi. Pank­ki­tun­nuk­set toimivat vahvana tun­nis­tau­tu­mi­sena, eli ne vastaavat sähköistä alle­kir­joi­tusta ja vah­vis­ta­vat hen­ki­löl­li­syy­tesi luo­tet­ta­vasti.

Pdf, pdf-tiedosto

– tie­dos­to­muoto, jonka tunnistaa .pdf‑päätteestä. Se avautuu saman näköisenä kaikilla lait­teilla ja käyt­tö­jär­jes­tel­millä, eikä sen sisältöä yleensä voi muokata. Tekstiä voi kuitenkin usein kopioida. PDF-tiedoston avaa­mi­seen tarvitaan lukuso­vel­lus, joka löytyy valmiiksi useim­mista tie­to­ko­neista ja mobii­li­lait­teista. Nimi PDF tulee englannin sanoista Portable Document Format.

Pii­lo­ko­pio, bcc

– säh­kö­pos­tissa BCC‑kenttä tar­koit­taa pii­lo­ko­piota. Kun lisäät vas­taa­not­ta­jan tähän kenttään, muut viestin saajat eivät näe hänen osoi­tet­taan. Myöskään pii­lo­ko­pion saaja ei näe, ketä muita BCC‑kenttään on lisätty.

Pika­ku­vake

– kuvake, joka näkyy laitteen aloi­tus­näy­töllä tai tie­to­ko­neen työ­pöy­dällä, ja jonka kautta pääset nopeasti avaamaan usein käyt­tä­mäsi ohjelmat tai tiedostot. Voit itse lisätä tai poistaa pika­ku­vak­keita tarpeen mukaan. Termiä käytetään eri­tyi­sesti tie­to­ko­neissa, kun taas puhe­li­missa ja table­teissa puhutaan sovel­lus­ten kuvak­keista tai appien sym­bo­leista.

Pika­näp­päin, pika­ko­mento

– näppäin tai näp­päi­nyh­dis­telmä, jonka avulla voit tehdä tie­to­ko­neella toi­min­toja nopeammin kuin vali­koi­den kautta. Esi­mer­kiksi Windows‑tie­to­ko­neessa kopiointi onnistuu valit­se­malla haluttu teksti tai alue ja pai­na­malla yhtä aikaa näppäimiä Ctrl + C. Kopioitu sisältö liitetään uuteen paikkaan komen­nolla Ctrl + V.

Pil­vi­pal­velu, cloud

– tar­koi­te­taan verk­ko­pal­ve­lua, joka tallentaa käyttäjän tiedostot pal­ve­lun­tar­joa­jan omille pal­ve­li­mille. Näin omalle lait­teelle ei tarvita suurta tal­len­nus­ti­laa. Tun­net­tuja pil­vi­pal­ve­luja ovat esi­mer­kiksi Dropbox, Google Drive, Microsoft OneDrive ja Apple iCloud. Ne tarjoavat yleensä jonkin verran ilmaista tilaa, ja lisätilaa voi hankkia kuu­kausi­mak­sulla. Laa­jem­massa mer­ki­tyk­sessä “pilvi” tar­koit­taa kaikkea dataa, joka sijaitsee pal­ve­lun­tar­joa­jan pal­ve­li­milla. Esi­mer­kiksi Gmail-säh­kö­posti ja Instagram kuuluvat pil­vi­pal­ve­lui­hin.

PIN-koodi, tun­nus­luku

– hen­ki­lö­koh­tai­nen nume­ro­sarja, jota käytetään salasanan tavoin laitteen luki­tuk­sen avaa­mi­seen tai palveluun tun­nis­tau­tu­mi­seen. Se koostuu yleensä 4–6 numerosta. Lyhenne PIN tulee englannin sanoista Personal Iden­ti­fica­tion Number.

Podcast

– digi­taa­li­nen ohjel­ma­sarja, yleensä ääni­muo­dossa, jota voi kuunnella puhe­li­mella tai tie­to­ko­neella. Sen voi tilata ja ladata omalle lait­teelle, jolloin uudet jaksot tulevat auto­maat­ti­sesti kuun­nel­ta­vaksi. Podcas­teissa on monen­lai­sia kes­kus­telu- ja kuun­te­luoh­jel­mia eri aiheista.

Pon­nah­dusik­kuna

– pieni ikkuna, joka avautuu auto­maat­ti­sesti verk­ko­si­vulla. Siinä voi olla esi­mer­kiksi mainoksia, lisä­tie­toja tai sivun laa­jen­nettu näkymä. Halu­tes­sasi voit estää pon­nah­dusik­ku­nat selaimen ase­tuk­sista, mutta yksit­täi­siä ikkunoita voi myös sallia takaisin tarpeen mukaan.

Postata

– tar­koit­taa viestin, kuvan, videon tai muun sisällön lait­ta­mista näkyville verk­ko­si­vulle tai sosi­aa­li­sen median palveluun. Kun julkaiset, teet sisällön muiden näh­tä­väksi ja jaet­ta­vaksi.

Prepaid-liittymä

– puhelin- tai data­liit­tymä, jonka käyttö maksetaan etukäteen. Sen hank­ki­mi­nen on helppoa ja mak­su­tonta, ja siihen sisältyy SIM‑kortti omalla puhe­lin­nu­me­rolla. Liit­ty­mään voi lisätä saldoa aina tarpeen mukaan esi­mer­kiksi net­ti­la­tauk­sella. Prepaid-numero pysyy käytössä vain, jos sitä käyttää tai lataa säännöllisesti; yleensä 6–12 kuukauden välein, muuten numero vapautuu uudelleen käyttöön. Prepaid-liittymän voi ostaa myös ilman hen­ki­lö­tie­toja, vaikka poliisi on ehdot­ta­nut niiden pakol­lista rekis­te­röin­tiä.

Päivitys, päivittää

– ajan­ta­saista verk­ko­si­säl­töä, ohjel­mis­toa tai sovel­lusta, jota paran­ne­taan tai korjataan. Digi­taa­li­sessa ympä­ris­tössä ohjelmia ja sovel­luk­sia päi­vi­te­tään jat­ku­vasti sekä teknisen kehi­tyk­sen että tie­to­tur­van takia. Voit itse määrittää, miten laitteesi hoitavat päi­vi­tyk­set — esi­mer­kiksi sal­li­malla auto­maat­ti­set päi­vi­tyk­set.

QR-koodi

– kak­si­suun­tai­nen, pisteistä ja viivoista muo­dos­tuva kuvio­koodi, joka sisältää tietoa. Sen voi lukea puhelimen kameralla, eril­li­sellä koo­din­lu­ki­jalla tai siihen tar­koi­te­tulla sovel­luk­sella. QR‑koodin avaaminen vie esi­mer­kiksi verk­ko­si­vulle, lippuun tai muuhun digi­taa­li­seen sisältöön. Nimi QR tulee englannin sanoista Quick Response Code.

Reititin, wifi-reititin, wifi-tukiasema

– jakaa kiinteän internet‑yhteyden useille lait­teille. Koti­käy­tössä tämä tapahtuu yleensä lan­gat­to­masti, eli radio­aal­to­jen avulla. Reititin muodostaa kodin lan­gat­to­man verkon, johon puhelimet, tie­to­ko­neet ja muut laitteet voivat liittyä.

Resetoida, reset

– tar­koit­taa laitteen nol­laa­mista tai palaut­ta­mista alku­ti­laan. Reset‑komen­nolla laite voidaan palauttaa alku­pe­räi­siin teh­das­a­se­tuk­siin, jolloin kaikki omat asetukset ja usein myös tal­len­ne­tut tiedot poistuvat ja laite palaa siihen tilaan, jossa se oli osto­het­kellä.

Resurs­sien­hal­linta

– tie­to­ko­neen työkalu, jonka avulla voit tar­kas­tella ja järjestää laitteen sisältöä. Se toimii kuin koneen sisäl­lys­luet­telo: siellä näkyvät levy­ase­mat, kansiot ja tiedostot. Windows‑tie­to­ko­neissa resurs­sien­hal­linta löytyy Windows‑pai­nik­keen takaa vasem­masta ala­kul­masta. Mac‑tie­to­ko­neissa vastaava toiminto hoidetaan Fin­de­rilla, joka näyttää ja hallinnoi kaikki tiedostot ja kansiot samalla peri­aat­teella.

Roaming, verk­ko­vie­railu

– tar­koit­taa sitä, että puhelin tai mobii­li­laite käyttää jonkin muun ope­raat­to­rin verkkoa kuin omaa, käy­tän­nössä siis ulko­mailla tai raja‑alueilla. EU‑maissa puhelut ja teks­ti­vies­tit maksavat saman verran kuin koti­maassa. Mobii­li­da­tan käyttö voi kuitenkin liit­ty­mästä riippuen muuttua mak­sul­li­seksi, jos ylittää tietyn datarajan. EU:n ulko­puo­lella suo­ma­lai­sen liittymän puhelu‑ ja data­mak­sut voivat olla huo­mat­ta­vasti kor­keam­pia, joten käyttöä kannattaa seurata.

Selain, browser, net­ti­se­lain

– tie­to­ko­neoh­jelma, jonka avulla voit avata verk­ko­si­vuja ja katsella niiden sisältöä. Selaimia on paljon erilaisia, ja Suomessa ylei­sim­min käy­tet­tyjä ovat Chrome (Googlen selain), Safari (Applen selain), Firefox (Mozilla‑projektin avoimen läh­de­koo­din selain) ja Edge (Mic­ro­sof­tin selain). Jokainen selain toimii samalla perus­i­dealla: se hakee verk­ko­si­vun ja näyttää sen käyt­tä­jälle.

Selain­his­to­ria

– kun käytät inter­ne­tiä, selain tallentaa tietoja siitä, mitä olet tehnyt. Se muistaa esi­mer­kiksi sivut, joilla olet käynyt, ja tiedostot, joita olet ladannut. Tätä ker­ty­nyttä tietoa kutsutaan selaus­his­to­riaksi. Voit itse määrittää laitteesi ase­tuk­sista, kuinka paljon historiaa tal­len­ne­taan. Jos käytät nettiä jul­ki­sella lait­teella, kuten kirjaston tie­to­ko­neella, on tärkeää poistaa selaus­his­to­ria käytön jälkeen. Selaus­his­to­rian pois­ta­mi­nen (Windows-selaimet, yleinen tapa): Avaa selain. Valitse ylä­reu­nasta valik­ko­ku­vake (kolme pistettä tai valik­ko­sym­boli). Valitse Historia. Avaa seu­raa­vasta näkymästä uudelleen Historia. Valitse Poista selaus­tie­dot. Valitse pois­tet­ta­vaksi Historia (ja halu­tes­sasi muut tiedot). Paina Poista tiedot. Selaus­his­to­riasi poistuu lait­teelta.

SIM-kortti, simmi

– pieni älykortti, joka asetetaan puhe­li­meen tai tablet­tiin, jotta laite voi käyttää puhe­lin­liit­ty­mää ja mobii­li­da­taa. Kortti sisältää liittymän tun­nis­te­tie­dot ja mah­dol­lis­taa verkon käytön. Lyhenne SIM tulee englannin sanoista Subsc­ri­ber Identity Module.

Smartp­hone, äly­pu­he­lin

– kännykkä, jolla voi käyttää inter­ne­tiä ja erilaisia sovel­luk­sia. Se toimii pienen tie­to­ko­neen tavoin: sillä voi selata verkkoa, käyttää palveluja, ladata sovel­luk­sia ja hoitaa monia arjen tehtäviä.

SMS, teks­ti­viesti

– tapa lähettää lyhyt viesti puhe­lin­nu­me­rosta toiseen. Se yleistyi 1990‑luvulla ja muutti mer­kit­tä­västi puhelimen käyttöä. Teks­ti­vies­tit toimivat ilman internet‑yhteyttä, toisin kuin WhatsApp, Facebook Messenger ja muut pika­vies­ti­pal­ve­lut. Vaikka sovel­lus­poh­jai­set viestimet ovat vähen­tä­neet teks­ti­vies­tien käyttöä, SMS‑viestit toimivat edelleen kaikissa puhe­li­missa ja ovat yleensä valmiiksi asen­net­tuna nimellä Viestit. Lyhenne SMS tulee englannin sanoista Short Message Service.

Snapchat

– Yhdys­val­ta­lai­sen Snapchat‑yhtiön sosi­aa­li­sen median palvelu. Sana snäppi tar­koit­taa sekä itse palvelua että siellä lähe­tet­tyä viestiä. Snäpit ovat yleensä kuvia tai lyhyitä videoita, jotka näkyvät vas­taa­not­ta­jalle vain hetken ja katoavat sen jälkeen.

Some, sosi­aa­li­nen media

– inter­ne­tissä toimiva yhtei­söl­li­nen pal­ve­lua­lusta, jossa käyttäjät voivat jakaa sisältöä, seurata toisiaan ja olla vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa. Tun­net­tuja sosi­aa­li­sen median palveluja ovat esi­mer­kiksi Facebook, Twitter/X, Instagram, Snapchat, YouTube ja TikTok. Ne tarjoavat erilaisia tapoja julkaista kuvia, videoita, viestejä ja muuta sisältöä sekä osal­lis­tua kes­kus­te­lui­hin.

Sovel­lus­kauppa

– verk­ko­pal­velu, josta voit ladata lait­teel­lesi sovel­luk­sia, sekä ilmaisia että mak­sul­li­sia. Jokai­sella lai­tea­lus­talla on omat viral­li­set kauppansa: Google Play Android‑lait­teille, App Store Applen lait­teille ja Microsoft Store Windows‑tie­to­ko­neille. Sovel­lus­kau­poissa voi myös etsiä sovel­luk­sia hakusa­no­jen avulla ja selata eri kate­go­rioita.

Spam, ros­ka­posti

– tar­koit­taa vas­taa­not­ta­jalle ei‑toi­vot­tuja viestejä, yleensä säh­kö­pos­tissa. Usein kyse on mas­sa­pos­ti­tuk­sesta, joka liittyy mai­non­taan tai mark­ki­noin­tiin. Ros­ka­pos­tia voi alkaa tulla myös vahin­gossa, jos olet antanut säh­kö­pos­tio­soit­teesi esi­mer­kiksi arvon­toi­hin tai verk­ko­lo­mak­kei­siin, jotka välit­tä­vät osoit­teita eteenpäin. Säh­kö­pos­ti­pal­ve­lut osaavat yleensä tunnistaa ja suodattaa ros­ka­pos­tia auto­maat­ti­sesti, ja niitä voi myös “opettaa” mer­kit­se­mällä ei‑toivotut viestit ros­ka­pos­tiksi. Näin jär­jes­telmä ohjaa vastaavat viestit jatkossa suoraan ros­ka­pos­ti­kan­sioon.

Striimaus, suo­ra­toisto

– tar­koit­taa useita hieman eri asioita, mutta kaikissa niissä sisältöä lähe­te­tään verkon kautta muille käyt­tä­jille tai toiseen lait­tee­seen. • Sisällön tois­ta­mi­nen toisella ruudulla. Mobii­li­lait­teen kuva tai ääni voidaan näyttää toisessa lait­teessa, kuten tele­vi­siossa. Tällöin puhelin toimii ikään kuin kau­ko­sää­ti­menä, ja var­si­nai­nen “äly” on lisä­lait­teessa, kuten Chro­mecas­tissa tai Apple TV:ssä. Tätä kutsutaan myös cas­tin­giksi tai arki­kie­lessä hei­jas­ta­mi­seksi. • Oman videon lähet­tä­mi­nen muille. Striimaus voi tar­koit­taa myös sitä, että käyttäjä kuvaa ja äänittää itseään ja lähettää videon reaa­liai­kai­sesti muille netin käyt­tä­jille. Tätä tehdään esi­mer­kiksi Twitc­hissä ja You­Tu­bessa. • Reaa­liai­kai­suus ja vuo­ro­vai­ku­tus. Striimaus on yleensä suorana lähe­tet­tä­vää sisältöä, jossa katsojat voivat kom­men­toida ja olla vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa lähet­tä­jän kanssa.

Suomi.fi

– Verk­ko­si­vusto, jolta löytyy tietoa kan­sa­lai­sen pal­ve­luista, muun muassa asioin­nista viran­omais­ten kanssa. Suomi.fi-tunnistuksen kautta kir­jau­du­taan säh­köi­sesti useimpiin julkisiin pal­ve­lui­hin. Suomi.fi-viestit on kan­sa­lai­sen sähköinen pos­ti­laa­tikko. Suomi.fi-valtuuksien kautta voi val­tuut­taa toisen henkilön asioimaan omasta tai rekis­te­röi­dystä yri­tyk­sestä puolesta.

Surffata

– inter­ne­tissä liik­ku­mista ja verk­ko­si­vu­jen katselua. Kun surffaat netissä, avaat sivuja, etsit tietoa, luet sisältöä ja siirryt linkkien kautta paikasta toiseen. Sana on arki­kie­li­nen tapa kuvata samaa toimintaa kuin selaa­mi­nen.

Synk­ro­nointi

– tietojen päi­vit­tä­mistä eri lait­tei­den tai ohjelmien välillä niin, että sama sisältö näkyy kaik­kialla. Prosessi tapahtuu yleensä auto­maat­ti­sesti taustalla. Kun esi­mer­kiksi kalenteri on synk­ro­noitu, kaikki merkinnät päi­vit­ty­vät puhe­li­meen, tie­to­ko­nee­seen ja tablet­tiin ilman, että niitä tarvitsee muuttaa erikseen jokai­sessa lait­teessa.

Säh­kö­posti, e-mail

– tar­koit­taa vies­ti­pal­ve­lua, jonka avulla voit lähettää ja vas­taa­not­taa viestejä tie­to­ko­neella tai puhe­li­mella. Jokai­sella käyt­tä­jällä on oma säh­kö­pos­tio­soite, jota tarvitaan monissa arjen asioissa. Säh­kö­pos­tiin voi saada esi­mer­kiksi viran­omais­ten viestejä pape­ri­pos­tin sijaan. Säh­kö­pos­ti­vies­tiin voi myös liittää erilaisia tie­dos­toja, kuten kuvia, lomak­keita tai doku­ment­teja.

Tabletti, tau­lu­tie­to­kone

– älylaite, joka on suurempi kuin puhelin mutta pienempi kuin kan­net­tava tietokone. Sillä voi kir­joit­taa, lukea ja käyttää inter­ne­tiä sovel­lus­ten kautta. Tabletti käyttää samaa mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mää kuin äly­pu­he­lin.

Tal­len­nus­tila

– tarkoitta sitä, kuinka paljon kuvia, sovel­luk­sia ja muita tie­dos­toja lait­tee­seen voi laittaa. Se on käy­tän­nössä sama asia kuin laitteen muisti.

Taloa­ja­liit­tymä

– net­ti­liit­tymä, joka tuodaan koko taloon ja jaetaan kaikkiin asun­toi­hin. Asukkaat saavat laa­ja­kais­tan käyt­töönsä yhtei­sellä kuu­kausi­hin­nalla, joka maksetaan yleensä vas­tik­keen mukana.

Teh­tä­vä­palkki

– työpöydän ala­reu­nassa oleva paneeli, jossa näkyvät ohjelmien kuvakkeet ja muut tärkeät toiminnot.

Teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jelma

– työkalu, jolla voi kir­joit­taa ja muotoilla tekstiä sekä tallentaa sen. Yleisiä teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­mia ovat Microsoft Word, LibreOf­fice Writer, Google Docs ja Apple Pages.

Tietokone

– laite, jolla voi tehdä monia digi­taa­li­sia asioita: käyttää nettiä, asentaa ohjelmia ja liittää siihen lisä­lait­teita. Tie­to­ko­neen avulla voi myös käyttää wifi‑rei­ti­tintä tai tukia­se­maa.

Trollaus

– netissä tapah­tu­vaa pro­vo­soin­tia, jossa viestejä kir­joi­te­taan niin, että ne herät­tä­vät tunteita ja reak­tioita. Tar­koi­tuk­sena on vaikuttaa muiden aja­tuk­siin ja kes­kus­te­luun. Nykyään trollaus voi tar­koit­taa myös suun­ni­tel­mal­lista mie­li­pi­tei­den muok­kaa­mista sosi­aa­li­sen median kautta.

Tsät­täillä, chatata

– Sana tulee englannin kielen sanasta chat. Tsättäily on netissä tapah­tu­vaa jutus­te­lua, jossa vaih­de­taan viestejä tai puhutaan videon väli­tyk­sellä.

Tubettaja

– sisäl­lön­tuot­taja, joka julkaisee videoita You­Tu­bessa omalla kana­val­laan. Verbi tubettaa kuvaa tätä tekemistä.

Tukiasema

– verkon osa, joka yhdistää puhelimen radio­sig­naa­lilla. Kaikki puhelimet ovat jat­ku­vasti yhtey­dessä johonkin tukia­se­maan.

Tun­nis­tau­tu­mi­nen

– prosessi, jossa käyttäjä todistaa hen­ki­löl­li­syy­tensä verkossa. Vahva tun­nis­tau­tu­mi­nen tehdään pank­ki­tun­nuk­silla, mobii­li­var­men­teella tai kan­sa­lais­var­men­teella. Vähemmän vahva tun­nis­tau­tu­mi­nen perustuu käyt­tä­jä­tun­nuk­seen ja sala­sa­naan.

Työpöytä

– tie­to­ko­neen pääruutu, jolta löytyvät tärkeät kuvakkeet ja työkalut ohjelmien käyn­nis­tä­mistä varten.

USB-muisti, muis­ti­tikku

– kan­net­tava tal­len­nus­vä­line, joka toimii tie­to­ko­neen USB‑portissa. Sille voi kopioida tie­dos­toja ja siirtää niitä takaisin tie­to­ko­neelle. Kun tikku on liitetty, se näkyy tie­dos­ton­hal­lin­nan tai Finderin näkymässä kuvak­keena.

Valik­ko­ku­vake (ham­pu­ri­lai­nen)

– kolmen viivan tai pisteen kuvake, joka näkyy monissa verk­ko­se­lai­missa. Kuvakkeen kautta avautuu valikko, jossa voi muuttaa asetuksia tai tar­kas­tella sivun sisältöä.

Valokuitu

– kaapeli, joka siirtää tietoa valon muodossa. Se on yksi parhaista tavoista siirtää dataa nopeasti ja häi­riöt­tö­mästi. Kui­tu­verkko vedetään taloon ja siitä edelleen jokaiseen asuntoon.

Var­muus­ko­piointi

– tapa suojata tärkeitä tie­dos­toja kopioi­malla ne toiseen sijain­tiin, esi­mer­kiksi pilveen tai ulkoi­selle kova­le­vylle. Kopio säilyy, vaikka alku­pe­räi­nen tiedosto menisi rikki.

Verk­ko­pal­velu

– inter­ne­tissä toimiva palvelu, kuten neuvonta, pika­vies­tintä tai ajan­va­raus. Palvelun tuottaa jokin toimija, joka tarjoaa sen kan­sa­lai­sille tai asiak­kaille.

Video­pu­helu

– yhteys, jossa ihmiset puhuvat toi­sil­leen ja näkevät toisensa videon kautta. Puheluun voi liittyä kaksi henkilöä tai isompi ryhmä. Video­pu­he­luja voi tehdä muun muassa What­sAp­pin, Mes­sen­ge­rin, Han­gout­sin ja Facetimen avulla.

Vir­tu­aa­li­va­luutta, kryp­to­va­luutta

– sähköinen raha, joka käyttää loh­ko­ket­jua tietojen var­mis­ta­mi­seen. Sillä voi siirtää arvoa suoraan hen­ki­löltä toiselle ilman välikäsiä. Kryp­to­va­luut­toja on tuhansia, ja bitcoin on tunnetuin esimerkki.

Vlogi

– video, joka toimii blogin tapaan. Sitä jul­kais­taan esi­mer­kiksi You­Tu­bessa. Vlog­gaa­jat tekevät usein päi­vä­kir­ja­tyyp­pi­siä videoita, joissa he kertovat elä­mäs­tään tai aja­tuk­sis­taan.

VPN

– suojattua verk­ko­yh­teyttä, joka salaa kaiken datan. Sen avulla voi muuttaa näkyvää sijain­ti­aan ja peittää IP‑osoit­teensa. VPN mah­dol­lis­taa myös maan­tie­teel­li­sesti rajoi­te­tun sisällön kat­so­mi­sen. Palvelu toimii, kun sen ase­tuk­sista valitaan yhteys päälle.

VR, vir­tu­aa­li­to­del­li­suus

– tie­to­ko­neen tuottamaa ympä­ris­töä, jossa käyttäjä voi liikkua ja katsella ympä­ril­leen VR‑lasien avulla. Sitä hyö­dyn­ne­tään peleissä, kou­lu­tuk­sessa ja kiin­teis­tö­jen esit­te­lyssä.

Väli­tal­len­nus

– muistia, johon laite tallentaa tietoa lyhy­tai­kai­sesti, jotta ohjelmat toimivat nopeammin. Puhe­li­missa tämä on RAM‑muistia, johon tallentuu esi­mer­kiksi selaimen sivuja. Väli­muis­tin tyh­jen­tä­mi­nen vapauttaa tilaa nopeasti.

Webinaari

– verkossa pidettävä tapahtuma, kuten luento, koulutus tai kes­kus­telu. Osal­lis­tu­jat liittyvät mukaan omalta net­ti­lait­teel­taan, eikä fyysistä paikkaa tarvita.

WhatsApp

– Meta‑yhtiön tarjoama pika­vies­ti­pal­velu. Sillä voi lähettää viestejä ja mediaa sekä soittaa ääni‑ ja video­pu­he­luja. What­sAp­pissa voi kes­kus­tella sekä yksit­täis­ten ihmisten että ryhmien kanssa.

Wi-Fi, wifi, wlan

– langaton verkko, jonka avulla laitteet voivat käyttää inter­ne­tiä. Wi‑Fi on tava­ra­merkki, mutta siitä on tullut arki­kie­li­nen nimitys lan­gat­to­malle lähi­ver­kolle. Reititin tai modeemi lähettää wifi‑signaalin, johon laitteet yhdis­ty­vät. Wifin kantama vaihtelee, mutta se toimii yleensä rei­tit­ti­men ympärillä useiden kymmenien metrien alueella.

Wikipedia

– verk­ko­si­vusto, joka sisältää tie­to­kir­ja­mai­sia artik­ke­leita. Käyttäjät voivat kir­joit­taa uusia artik­ke­leita ja korjata vanhoja, kunhan nou­dat­ta­vat Wiki­pe­dian ohjeita.

Youtube

– verk­ko­si­vusto, jossa ihmiset voivat katsoa ja jakaa videoita. Se on maailman käytetyin video­pal­velu. You­Tu­besta löytyy myös laaja valikoima musiikkia.

YY

– lyhenne, jota käytetään somessa, kun halutaan siirtyä yksi­tyi­seen vies­tin­tään.

Zip, zippaus, pakata

– menetelmä, jolla suuret tiedostot voidaan tiivistää yhteen ja pie­nem­pään kokoon. Tämä helpottaa niiden lähet­tä­mistä ja tal­len­ta­mista. Kuvat eivät yleensä pakkaudu paljon. Zip‑tiedoston voi avata ja purkaa lait­teella, jolloin sen sisältö palautuu nor­maa­liksi.

Älylaite

– laite, joka toimii inter­ne­tissä ja käyttää sovel­luk­sia. Äly­pu­he­lin on tyy­pil­li­nen esimerkki, mutta äly­lait­teita ovat myös tabletit, älykellot ja läppärit. Useim­missa äly­lait­teissa on kos­ke­tus­näyttö.

Ääni­viesti

– tar­koit­taa puheella nau­hoi­tet­tua viestiä, jonka voi lähettää What­sAp­pissa. Viesti tal­len­ne­taan pai­na­malla mik­ro­fo­nin kuvaa ja se lähtee heti nau­hoi­tuk­sen jälkeen.