Reissuni alkoi 2024-vuoden kriparista. Astuin Kustaviin jännittyneenä, mutta
valmiina muuttumaan. En tiennyt paljoa ortodoksisuudesta. Kaikki tämä
muuttui Lomavalkamassa Kustavissa. Pasin laulutuntien kautta, Isä Ioanniksen
oppitunneista ja totta kai leirin ohjaajien leikeillä, unohtamatta Henrin
teologiaa. Se rakensi minusta sen mitä minä olen ja miksi puhun täällä
edessänne tänään. Lomavalkaman saunan ulkopuolella puhuin isä
Ioanniksen kanssa, että Salossa on tsasouna, missä voisimme tavata
kriparin loppuessa.
Kriparin päättyessä aloin käymään salon tsasounassa. Jokainen kerta, kun
pystyin niin tulin paikalle. Tapasin esim. Valtterin ja Raijan. Raijan, Leenan ja
muiden kanssa alettiin suunnittelemaan toimintaa Salon tsasounassa. Kaverini
Niklaksen kanssa me testattiin aluksi korupajaa ja se meni hyvin.
Olen kirkosta saanut monia asioita, kuten tarkoituksen, tietoja, taitoja ja erittäin
monta uutta kaveria unohtamatta kahvituksen jälkeen jääneitä herkkuja. Olen saanut myös
ohjaajakoulutuksen, työelämään tutustumisen paikan ja ensimmäisen kesätyöpaikkani, mutta mitä minä tsasounassa nytten teen? Jumalanpalveluksissa olen ponomarina, tykkään myös olla muissa
tapahtumissa, kuten korupajassa. Kyllä minä tsasounalla myös siivoilen silloin,
kun pääsee ovesta läpi.
Tsasounassa on niin paljon mukavia ihmisiä ja jokaisella on oma kiinnostava
tarina ja tässä oli ainakin vähäsen minun tarinaani. Kyllä ne korupajat ja
muutkin jatkuvat vielä, jos joku on niistä nytten kiinnostunut. Ei tässä muuta
kiitos, että kuuntelitte!
Kesän 2025 kristinoppikoululainen Matias Salosta,
puhe Salon tsasounan praasniekkajuhlassa ravintola Puistos 14.9.2025