Vapaa­eh­toi­suus- olet ter­ve­tul­lut sel­lai­sena kuin olet  

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta vapaaehtoisuus? Joillekin sana voi herättää kiel­tei­siä tunteita. Olenko minä riittävä? Pitääkö minun olla aina valmis auttamaan? Mitä jos en pystykään hoitamaan omaa osuuttani?  Nämä ajatukset ovat täysin ymmär­ret­tä­viä ja monelle samaistuttavia. Ristiriitaisuuden tunne voi olla joillekin este osallistua vapaaehtoistoimintaan.  

Vapaa­eh­tois­työ ei ole suoritus- se voi olla pieniä tekoja ja kohtaamisia.  Se perustuu yksilön vapaaseen tahtoon edistää itselle mer­ki­tyk­sel­listä asiaa. Seurakunnassa se merkitsee osal­lis­tu­mista Kris­tuk­sen kirkon raken­ta­mi­seen.

Vapaa­eh­toi­sena voi toimia kuka tahansa seu­ra­kun­nan jäsen hyö­dyn­täen omia vah­vuuk­si­aan ja osaa­mi­sa­luei­taan yhteisen hyvän eteen. Tär­keim­piä omi­nai­suuk­sia ovat aito aut­ta­mi­sen halu, luo­tet­ta­vuus ja empa­tia­kyky. Jokai­sella on mah­dol­li­suus osal­lis­tua toi­min­taan omien voi­ma­va­ro­jensa mukaan- kaikkia tarvitaan. Vapaa­eh­tois­työssä toimivan on hyvä pysähtyä kuun­te­le­maan myös omaa jak­sa­mis­taan, sillä vapaa­eh­tois­työn ei ole tarkoitus johtaa kuor­mit­tu­mi­seen.

Par­haim­mil­laan vapaa­eh­tois­työ palkitsee sekä autettavaa että tekijäänsä ja tuo mukanaan mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tunteen. Sen kautta pääsee ver­kos­toi­tu­maan, oppimaan uusia taitoja sekä saamaan uusia koke­muk­sia. Se vähentää yksi­näi­syyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.  Seurakunnan uusille jäsenille vapaaehtoistyö toimii oivana tapana tutustua muihin ihmisiin ja tulla osal­li­seksi yhteisöä- seu­ra­kun­nan hen­gel­listä perhettä.   

Moni saattaa pohtia, miten päästä toi­min­taan mukaan. Kaikille vapaa­eh­toi­sille ei vält­tä­mättä löydy heti sopivaa tehtävää- siitä ei kannata lannistua. Ajan kanssa jokai­selle löytyy oma tapa osal­lis­tua. Seu­ra­kun­nassa vapaa­eh­tois­työstä vastaa kirk­ko­herra yhdessä muiden työn­te­ki­jöi­den kanssa. Heidän tuo tukee vapaa­eh­tois­työn koor­di­naa­tio­ryhmä.

Vapaa­eh­tois­toi­minta perustuu orto­dok­si­sen kirkon ihmis­kä­si­tyk­seen ja teo­lo­gi­aan. Toi­min­nassa nou­da­te­taan suvait­se­vai­suu­den, tas­a­puo­li­suu­den ja yhden­ver­tai­suu­den peri­aat­teita. Jokainen on ter­ve­tul­lut mukaan toimintaan juuri sel­lai­sena kuin on. Monelle vapaa­eh­tois­työn polku alkaa seu­ra­kun­nan keit­tiöstä. Vapaa­eh­toi­sia tarvitaan kirk­ko­kah­veille, Alek­san­dran kahvilaan ja aamiai­selle, sekä eri­lai­siin muihin seu­ra­kun­nan tehtäviin. Vapaa­eh­tois­työn merkitys tulee koros­tu­maan kirkon kor­jaus­hank­keen edetessä.

Mie­les­täni pal­vel­les­samme lähim­mäi­siämme pal­ve­lemme samalla myös Kristusta. Toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen on tapa elää uskoa todeksi. Tähän lopuksi haluan vielä lainata Raamatun jakeen, joka mie­les­täni tiivistää olen­nai­sim­man:

”Joka tahtoo tulla teidän jou­kos­sanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija” (Matt. 20:26)

Pienikin teko voi olla toiselle suuri. Tule mukaan juuri sel­lai­sena kuin olet!  

Mikaela Juvonen

Vapaa­eh­tois­työn koor­di­naa­tio­ryhmä