Kaste ja lapsen syntymä

Kaste on kirkon jäseneksi tulemisen mysteerio. Se merkitsee Jumalan yhteyteen tulemista, uudeksi ihmiseksi syn­ty­mistä ja vanhasta elämästä luo­pu­mista. Kasteen sakra­men­tin perusta löytyy Raa­ma­tusta (Matt. 28:19–20; Mark. 16:16) Kris­tuk­sen omasta kasteesta Jor­da­nilla.

Näin sovit kasteesta

1. Ota yhteyttä seu­ra­kun­taan mah­dol­li­sim­man pian lapsen syntymän jälkeen. Kaste toi­mi­te­taan yleensä lapsen ollessa noin kahden kuukauden ikäinen, mutta pappiin kannattaa olla yhtey­dessä jo aiemmin.
2. Sovi papin kanssa ajasta ja paikasta. Kaste toi­mi­te­taan mieluiten kirkossa, mutta papin kanssa sovit­taessa se voidaan toimittaa myös esi­mer­kiksi kotona.
3. Valitse kummit. Lapsella tulisi olla vähintään yksi kummi, joka on orto­dok­si­sen kirkon jäsen. Pappi auttaa tar­vit­taessa kummin etsi­mi­sessä. Mah­dol­li­set muut kummit voivat olla myös muista kris­til­li­sistä kirkoista.
4. Valitse nimi. Lapselle valitaan perin­tei­sesti yksi nimi, joka on lapsen tai­vaal­li­seksi esi­ru­koi­li­jaksi valitun pyhän nimi. Vaikka lapselle valit­tai­siin useampia nimiä, yhden näistä tulisi olla pyhän nimi. Sen mukaan määräytyy myös lapsen nimipäivä.

Kuka voidaan kastaa

Orto­dok­si­sen kirkon jäseneksi voidaan kastaa orto­dok­si­van­hem­pien lapsi tai lapsi, jonka van­hem­mista toinen on orto­dok­si­sen kirkon jäsen. Kas­tee­seen tarvitaan molempien van­hem­pien suostumus.

Kas­te­toi­mi­tuk­sen kulku

Kas­te­toi­mi­tus on kak­sio­sai­nen: se sisältää sekä kasteen että mir­ha­voi­te­lun sakra­men­tin.

Toimitus alkaa nimen­an­nolla, jos sitä ei ole toi­mi­tettu ennen kastetta. Kas­tet­tava lapsi riisutaan, ja kummi tuo lapsen pyyh­kee­seen suo­jat­tuna kasteen toi­mit­ta­van papin luokse. Nimen­an­to­ru­kouk­sen jälkeen orto­dok­si­kummi lukee uskon­tun­nus­tuk­sen lapsen puolesta uskon vakuu­deksi.

Var­si­nai­nen kaste alkaa veden­py­hi­tyk­sellä. Kas­tet­tava upotetaan kolmesti veteen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Veteen upot­ta­mi­nen kuvaa kas­tet­ta­van osal­lis­tu­mista Kris­tuk­sen kuolemaan ja vedestä nouse­mi­nen osal­lis­tu­mista hänen ylös­nouse­mi­seensa. Kasteen jälkeen kastettu puetaan uuden elämän merkiksi val­koi­seen pukuun.

Mir­ha­voi­telu

Heti kasteen jälkeen toi­mi­te­taan mir­ha­voi­te­lun sakra­mentti, jossa pappi voitelee mirhalla ris­tin­mer­kin kastetun otsaan, silmiin, sie­rai­miin, suuhun, molempiin korviin, rintaan, käsiin ja jalkoihin. Jokaista ris­tin­merk­kiä piir­täes­sään hän lausuu ”Pyhän Hengen lahjan sinetti”, johon seu­ra­kunta vastaa ”Aamen”.

Mir­ha­voi­telu on Pyhän Hengen vuo­dat­ta­mi­sen toimitus. Suomen orto­dok­si­sessa kirkossa käy­tet­tä­vää mirhaa val­mis­te­taan Kons­tan­ti­no­po­lin pat­riar­kaa­tin kirkossa pää­siäistä edel­tä­vällä suurella viikolla kymmenen vuoden välein. Val­mis­tuk­sessa ja siu­naa­mi­sessa käytetään 700-luvulta peräisin olevaa kaavaa.

Kun kaste nähdään lupaukseksi yhdistyä Jumalaan, mirhavoitelu on tämän lupauksen vahvistus eli sinetti.

Aikuisena kirkkoon liittyvä

Jos haluat liittyä orto­dok­si­seen kirkkoon aikui­siällä ja sinut on aikai­sem­min kastettu kris­til­li­sessä kirkossa Pyhän Kol­mi­nai­suu­den nimeen, kastetta ei toimiteta uudelleen. Tällöin liit­ty­mi­sen yhtey­dessä toi­mi­te­taan ainoas­taan mir­ha­voi­te­lun sakra­mentti. Kas­ta­ma­ton aikuisena kirkon jäseneksi aikova liitetään kirkkoon toi­mit­ta­malla sekä kasteen että mir­ha­voi­te­lun sakra­men­tit.

Lue lisää: Liity kirkkoon.

Lisää kasteesta ja mir­ha­voi­te­lusta Suomen orto­dok­si­sen kirkon sivuilla.