Kupoli-lehti on seurakunnallemme tärkeä viestintäkanava. Uudessa numerossa käsittelemme vapaaehtoistyön elintärkeää roolia seurakuntayhteisön elämässä ja toiminnassa.
Vapaaehtoistyön teologinen perusta ja esikuva on itse Kristus. Pyhän Kolminaisuuden toinen persoona syntyi Neitsyt Mariasta täydellisenä ihmisenä ja täydellisenä Jumalana pelastaakseen langenneen ihmisen synnistä ja kuolemasta. Pakanain apostoli Paavali kirjoittaa kirjeessään filippiläisille:
”Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.” (Fil. 2:7–8)
Seurakuntaelämässä vapaaehtoistyö tarkoittaa tänä päivänä jokaisen vapaaehtoisen uhraamaa aikaa, rahaa sekä muita aineellisia ja aineettomia asioita seurakunnan kasvatustyön, musiikkitoiminnan, hyväntekeväisyystyön ja hallinnon kehittämiseksi.
Valitettavasti nyky-yhteiskunta, joka palkitsee yksilöllisyyttä yhteisöllisyyden sijaan, on myös hämärtänyt vapaaehtoistyön merkityksen. Yhdistykset, järjestöt, poliittiset puolueet ja säätiöt pyrkivät kyllä houkuttelemaan vapaaehtoisia eri tavoin, mutta vallitseva individualistinen ajattelutapa mahdollistaa osallistumisen vain yksilötasolla – ei yhteisön jäsenenä. Yhteiskunta odottaa vapaaehtoisten panosta, mutta ei aina tarjoa heille todellista osallisuutta.
Kirkossa vapaaehtoistyö perustuu kohtaamiseen ja yhteisölliseen osallistumiseen. Osallistumme evankeliumin ikuiseen sanomaan toteuttamalla seurakunnan toimintaa yhdessä.
Seurakuntamme vapaaehtoiset ovat korvaamattomia. Heidän ainutlaatuisen panoksensa ansiosta voimme esimerkiksi nauttia kahvit sunnuntain liturgian jälkeen, pysyä ajan tasalla seurakunnan verkkosivujen kautta, varmistaa seurakunnan hallinnon parhaat mahdolliset päätökset ja rikastuttaa kuoroa lahjakkailla jäsenillä.
Seurakunta kutsuu sinut mukaan sen toimintaan. Tule mukaan – me tarvitsemme sinua!
Ioannis Lampropoulos, kirkkoherra