KANONIT

Kanonien historia VIII
Kristillisyyden nouseminen enemmistöuskonnoksi kesti idässä ja lännessä tuhat vuotta. Kristinuskon leviämisen mukana länsi joutui kasvotusten tutun kanonisen kysymyksen, hengellisen ja maallisen vallan työnjaosta. Yhtä ääripäätä

Pyhien tekstien kääntämisestä
Jo esikristillisellä ajalla koettiin vaikeutena eri uskontojen pyhien tekstien kääntäminen sellaiselle kielelle, jota kansa ymmärtää. Meitä kiinnostavista uskonnoista juutalaiset eivät ilmeisesti koskaan voineet täysin ongelmaa

Kanonien historia VII
Itä– ja Länsi–Rooman yhteiskuntajärjestelmien ero tiivistyi läänitysjärjestelmään. Länsi– ja Pohjois–Eurooppa oli hajonnut läänitettyihin alueisiin. Niissä hallitsijat ottivat asteittain itselleen oikeuden kohdella alaisiaan karjana (feudum). Se

Kanonit ja identiteetti
Artikkeli muodostuu kolmesta julkaisusta. Ensimmäinen osa ”Ortodoksisen kirkon kanoneista” julkaistiin 7.5.2009. Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Nikean metropoliitan Johanneksen (1923–2010) kanssa. Väliotsikkoa”Ortodoksisesta identiteetistä” seuraava artikkeli on

Kanonien historia VI
Trullon synodi (691–692) oli yrittänyt luoda kontrollia kristillisille taikauskoille. Amuletit, ikonit, mosaiikit ja reliikit olivat saaneet sakraalin välitystehtävän rinnalle merkityksen kauppatavarana ja magian välineinä. Suurin

Kanoneista ja niitten luonteesta
Kanoneita kutsutaan usein Kirkon laeiksi, ja sellaisia ne epäilemättä eräässä mielessä ovatkin. Pyritäänhän niitten avulla varsin usein säätelemään Kirkon maanpäällistä hallintoa yksityiskohtia myöten. On kuitenkin

Kanonien historia V
Diocletianus oli valmistellut lakireformit pääkaupungissaan Nikomediassa. Justinianos Suuri halusi yhdistää lain ja hallinnon Uuteen Roomaan, Konstantinopoliin. Rooman imperiumin suuruuden ja yhtenäisyyden palauttaminen oli Justianokselle kaikki

Kanonien historia IV
Roomalainen lakimies Cicero on todennut, että oikeudenkäytön tarkoituksena ei ole kansalaisten ja ystävien edut vaan universaalit velvollisuudet (de officiis). Hän puhuu laeista (de legibus), jotka

Raamattu – kristinopin alkeiskirja
Raamatun kanoniksi tai kaanoniksi kutsumme sitä luetteloa, joka sisältää Raamattuun, sekä Vanhaan että Uuteen testamenttiin kuuluvien kirjojen nimet, siis eräänlaista sisällysluetteloa. Tällaisia luetteloita meille on