Teidän Kaikkipyhyytenne patriarkka Bartolomeos, Korkeasti Pyhitetty arkkipiispa Leo, arvoisat juhlavieraat
Kiitän Teidän Kaikkipyhyyttänne siitä rakkaudesta, jota olette osoittanut kansaamme ja sen historiaa kohtaan, arvostamme sitä suuresti.
Kiitän lämpimästi kolttakansan puolesta kutsusta osallistua juhlallisuuksiin Suomen ortodoksisen kirkon satavuotisesta autonomiasta Ekumeenisen patriarkaatin yhteydessä. Iloitsemme siitä, että Euroopan Unionin ainoaan alkuperäiskansaan kuuluvien saamelaisten pieni kolttasaamelainen vähemmistö on huomioitu ortodoksisen kirkon hengellisessä työssä ja tässä juhlassa. Ortodoksikristityt Suomessa tietävät millaista on olla vähemmistössä, ja me kolttasaamelaiset tiedämme mitä on olla moninkertaisessa vähemmistössä.
Jos ei Suomen ortodoksisen kirkon tie ole ollut helppo ja tasainen kuluneen satavuotisen autonomian aikana, on se kolttasaamelaisille ollut vieläkin kuoppaisempaa ja jopa ollut välillä kulkukelvotonkin. Tänä aikana kansamme on joutunut kolmeen otteeseen evakkoon perinteisiltä mailtaan, vesiltään ja asuinsijoiltaan. Kansallisvaltioiden rajojen siirrot, luonnonrikkauksien löytyminen mailtamme ja lopulta toinen maailmansota muuttivat todella merkittävästi kolttasaamelaisten elämäntapakulttuurin edellytyksiä. Aina piti aloittaa tyhjästä uudelleen. Yhteisö kuitenkin säilyi yhtenäisenä, joskin monelta osin hauraampana ja haavoittuneempana.
Kielemme ja kulttuurimme ovat tänä päivänä erittäin uhanalaisia, suorastaan häviämisvaarassa. Perinteiset elinkeinot sekä aktiivinen kielenelvytystyö pitävät sitä edelleen yllä. Ilmastonmuutos ja muut maankäytön paineet puristavat poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä ahtaalle sekä resurssipula tekijöistä, materiaalista ja rahasta hidastavat kielenelvytystyötä, samoin historiallinen taakka kielenmenetyksen syistä. Kulttuurimme säilyminen tarvitsee meidän oman halumme lisäksi merkittävää valtiovallan tukea, sekä henkistä ja hengellistä tukea myös ortodoksiselta kirkolta.
Me teemme kovasti töitä vakavasti uhanalaisen kielemme säilyttämiseksi. Kieli on keskeinen osa kulttuuria. Kielen kulttuurisilla ilmaisuilla kuvastamme mm. asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien merkityksiä laajakantoisesti, usein niihin liittyy myös perinteistä tietoa.
Teidän Kaikki Pyhyytenne, haluamme kiitokseksi saamastamme huomiosta antaa Teille lahjan.
Omana työnämme laadittu ”Kuvitettu käsityösanasto suomi-koltta” kirja ei ole pelkkä sanasto, vaan myös perinnetietoteos. Runsaine kuvineen teos kertoo hyvin paljon meidän luonnonmateriaalien käytöstä sekä kulttuurimme luontosidonnaisuudesta.
Oppimateriaaleista ja muustakin lapsille tarkoitetuista kirjallisuudesta on huutava pula. Kolttakulttuurisäätiö tuotti hankkeessaan ’Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle – kolttasaamelaisten lasten omakielinen koulupolku’ uuden satukirjan pulaa helpottamaan. ”O’lssee o’dinakai pei’vv” kirja julkaistiin kaksi viikkoa sitten Sevettijärvellä Pyhän Trifon petsamolaisen pyhiinvaellusjuhlan yhteydessä ja sitä tullaan jakamaan kouluille oppimateriaaliksi.
Me arktisella Saamenmaalla tarvitsemme lämpimiä villavaatteita suojaksemme, ja lampaanvillaiset lapaset ovat talvisin välttämättömät. Nämä villalapaset on perinteisillä kolttasaamelaisilla kuvioilla koristellut kertoen tekijästään ja kantajastaan. Ilmasto lämpenee huolestuttavasti ja etenkin Välimeren seudulla on todella kuumia ajanjaksoja, mutta uskoisin, että välillä on viileääkin ja tarvetta näille olisi – ainakin mahdollisella Lapin vierailulla.
Kolttasaamelaisten uudelleen asuttamisesta toisen maailmansodan jälkeen tulee ensi vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Tarkoituksenamme on juhlistaa näitä vuosia tulevana syyskesänä. Esitänkin tässä kunnioittaen Teidän Kaikki Pyhyydelle kutsun saapua juhlaamme kunniavieraaksi. Mikäli itse olette estynyt saapumasta, niin toivomme edustajanne tervetulleeksi vieraaksemme.
Pyydän vastaanottamaan nöyrimmät kiitoksemme. Spä’sseb!