Vuoden 2025 ensimmäistä suurta juhlaa vietettiin Pyhän Nikolaoksen katedraalissa 5.–6. tammikuuta. Herran ilmestymisen juhlan eli teofanian vigilian toimitti Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni. Juhlaliturgian toimittivat metropoliitat Arseni ja Panteleimon.
Liturgiassa opetuspuheen pitänyt metropoliitta Panteleimon kertoi juhlan alkuperästä ja merkityksestä. Metropoliitta muistutti, miten teofania on ortodoksisessa perinteessä samanarvoinen suuri juhla kuin pääsiäinen ja joulu.
”Suomalaisessa perinteessä loppiainen on joulunpyhien päätösjuhla. Ortodoksisessa liturgisessa perinteessä juhla on kuitenkin paljon merkityksellisempi: teofania on suurempi juhla kuin loppiainen” totesi metropoliitta Panteleimon homiliassaan.
Teofanian yhteys kirkkovuoden kahteen muuhun suureen juhlaan jouluun ja pääsiäiseen näkyy siinä, että itse juhlapäivä kestää kaksi vuorokautta. Tästä syystä teofanian suuri vedenpyhitys toimitetaan kaksi kertaa, sekä aattona että juhlapäivänä. Jouluaatto, suuri lauantai ja teofanian aatto aloittavat pitkillä jumalanpalveluksilla kaksi vuorokautta kestävän juhlapäivän.
Teofaniajuhlan liturgiset tekstit ovat samojen kirkkoisien kirjoittamia kuin joulun ja pääsiäisen veisut. Niiden kirjoittajia ovat Romanos Melodos (490–560), patriarkka Germanos (650–740), Johannes Damaskolainen (676–749) ja Teodoros Graptos (775–842).
Teodoros Graptos on kirjoittanut vedenpyhityksen anomukset, jotka metropoliitta Arseni luki perinteen mukaan teofanian suuressa vedepyhityksessä kolmeen kertaan:
”Suuri olet sinä, Herra, ja ihmeelliset ovat tekosi, eikä yksikään sana ole ihmeittesi ylistämiseen riittävä.”
”Sinä itse, ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän Henkesi laskeutumisen kautta, ja pyhitä tämä vesi.”
”Sinä olet meidän Jumalamme, joka vedellä ja tulella Eliaan avulla johdit Israelin pois Baalin eksytyksestä. Sinä, Valtias, pyhitä tämä vesi Pyhällä Hengelläsi.”
Joululla ja teofanialla on historiallisesti sama alkuperä. Varhaiskeskiajalla talvipäivän seisausta vietettiin idässä ja lännessä eri päivinä. Lännessä vuoden pimeintä päivää juhlittiin 25. joulukuuta, idässä tuo päivä oli 6. tammikuuta.
Egyptissä vuoden lyhin päivä oli uuden ajan alku, jolloin neitsyt Koreion synnytti ajan jumalan Aionin. Egyptin kristityt aloittivat perinteen pyhittää 6. tammikuuta maailman pisimmän joen Niilin vedet. Tämä perinne levisi kaikkialle ortodoksiseen maailmaan.