KIRKKOVUOSI

Sunnuntai helatorstain jälkeen on omistettu Nikean ensimmäisen synodin (325) isien muistolle: ”Tänään me oikeauskoiset, vietämme Nikean loistavaan kaupunkiin koko maailmasta kokoontuneiden jumalankantajaisien vuosijuhlaa” (Pyhien isien

1. veisu Irmossi, 2. sävelmä: ”Meren syvyyteen kukisti muinoin faraon koko sotajoukon kaikkiväkevä voima, kun taas kaikkipahan synnin hävitti lihaksi tullut Sana, ylistetty Herra, joka

Muinaisen kirkollisen tradition mukaan on neljännen evankeliumin kirjoittaja apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli. Ensimmäisen kerran Johannes tapasi Jeesuksen silloin, kun Johannes Edelläkävijä osoitti

Pääsiäisviikkoa kutsutaan termeillä uudelleen ”vihkimisen” (εγκαίνια) viikko ja ”kirkas viikko” (светлая седмица). Kristuksen ilmestyminen opetuslapsille ”viikon kuluttua” (Joh. 20:26) inspiroi apostolisella ajalla apokryfisen Barnabaan kirjeen

Suuren viikon maanantain, tiistain ja keskiviikon aamupalveluksia kutsutaan ”Ylkäpalveluksiksi” (Ακολουθία του Νυμφίου). Ylkä on etymologisesti sulhanen (Sponsus, Νυμφίος Жених), joka tekemällä liiton lunastaa antamansa avioliittolupauksen.

Pääsiäisjuhla kestää kaksi viikkoa. Juhla alkaa Lasaruksen lauantaina ja päättyy Tuomaan viikon lauantaina. Lasaruksen lauantain aaton ehtoopalveluksessa jätetään jäähyväiset 40 päivää kestäneelle suurelle paastolle 800-luvulla

Paaston viidennen viikon torstain aamupalvelus toimitetaan keskiviikkoiltana. Palveluksessa luetaan kokonaisuudessaan pyhän Andreas Kreetalaisen (660–740) suuri katumuskanoni. Andreaksen kanoni luettiin neljässä osassa paaston ensimmäisen viikon maanantain,

On tullut tavaksi rajoittaa patrologian tutkimusalue kahdeksaan ensimmäiseen vuosisataan ja pitää Johannes Damaskolaista (676–749) viimeisenä kirkkoisänä, jonka teoksia patrologia käsittelee. Jotakin niin laajaa kuin kirkollisen