Paaston kolmannen viikon teema on tuhlaajapoika (Luuk. 15:11–32). Joosef Hymnografoksen (812–886) kirjoittama maanantain aamupalveluksen kanoni kertoo hänestä:
”Kun olen tuhlannut isäni omaisuuden haureuteen, on minut karkotettu armon esipihasta, mutta Isä, ota minut vastaan mittaamattoman armosi tähden!” (kolmannen viikon maanantain aamupalveluksen 8. veisun tropari).
”Isä, ota tuhlaajapojan tavoin vastaan minut, joka olen joutunut kauaksi Sinun rakkaudestasi ja tullut vapaaehtoisten hekumain kiihkon orjaksi, sillä Sinä olet ainoa armorikas!” (kolmannen viikon maanantain aamupalveluksen 9. veisun tropari).
Vertaus tuhlaajapojasta on esillä kolmannella paastoviikolla maanantaista perjantaihin.
”Tuhlaajapoikana minä tunnustan Sinulle, Herra: Minä olen syntiä tehnyt! En rohkene nostaa katsettani taivaaseen, sillä sieltä langettuani olen tullut kurjaksi. Minä olen syntiä tehnyt taivasta ja Sinua vastaan, enkä ole sen arvoinen, että minua kutsuttaisiin Sinun pojaksesi. Itse minä itseni kiellän enkä tarvitse syyttäjiä enkä todistajia. Irstauteni minusta todistaa, huono vaellukseni minut paljastaa; tämä alastomuuteni minua hävettää ja häpeällisiä ovat ne lumputkin, joihin olen pukeutunut. Laupias Isä, ainosyntyinen Poika, Pyhä Henki, ota minut katuessani vastaan ja armahda minua!” (kolmannen viikon tiistain aamupalveluksen ensimmäinen virrelmästikiira 7. sävelmä).
”Irstaasti tuhlattuani isän rikkauden olen asunut pahojen kansalaisten maassa ja tullut autioksi. Järjettömyydessäni olen tullut ymmärtämättömien eläinten kaltaiseksi ja olen riisuttu jumalallisesta armosta. Sen tähden minä käännyttyäni huudan Sinulle, laupiaalle ja armolliselle Isälle: Jumala, minä olen syntiä tehnyt! Ota minut katuessani vastaan ja armahda minua!” (kolmannen viikon keskiviikon ehtoopalveluksen ensimmäinen avuksihuutostikiira 4. sävelmä).
Kolmannen paastoviikon lauantaina muistellaan edesmenneitä.
”Saata, oi Vapahtaja, Sinun palvelijasi lepoon vanhurskasten joukkoon, ja ota heidät asumaan Sinun majoihisi, niin kuin siitä on kirjoitettu. Hyvyytesi tähden älä ota lukuun heidän erehdyksiänsä, joihin he ovat vapaasta tahdostaan tai tahtomattaan, tietäen tai tietämättään joutuneet, oi ihmisiä rakastava!” (kolmannen viikon lauantain aamupalveluksen katismatropari 5. sävelmä)
Ristinkumartamisen juhla kolmantena paastosunnuntaina oli ennen ristin löytämisen päivä, jota vietettiin 6. maaliskuuta. Juhla siirrettiin paaston kolmanteen sunnuntaihin 800-luvulla.
”Kristus, meidän Jumalamme! Sinä antaaksesi ihmissuvulle yleisen ylösnousemuksen vapaaehtoisesti annoit naulita itsesi ristiin ja rakkaudesta ihmisiä kohtaan Sinä ristilläsi ikään kuin kynällä, tahraten sormesi vereen, kuninkaallisesti allekirjoitit punakirjaimilla meidän anteeksiantamuksemme. Älä hylkää meitä, kun me olemme taas Sinusta eroamisen vaaraan joutuneet! Sinä, ainoa pitkämielinen, ole armollinen pahoissa koettelemuksissa olevalle kansallesi ja kaikki voimallisena nouse taisteluun vihollisiamme vastaan!” (ristinkumartamisen sunnuntain ehtoopalveluksen avuksihuutostikiiroiden doksastikon 3. sävelmä).
Kirkkovuodessa on ristinkumartamisen sunnuntain lisäksi kolme muuta juhlapäivää ristin kunniaksi: ristin ylentämisen juhla 14. syyskuuta, ristin ilmestymisen muisto 7. toukokuuta ja ristin esiintuomisen juhla 1. elokuuta.
1.3.2026
