Liturginen raamatuntulkinta on typologista, eli Vanhan testamentin tapahtumat liitetään Jeesuksen elämään ja persoonaan. Typologian systematisoi 300-luvulla kolme kappadokialaista kirkkoisää: Basileios Suuri, Gregorios Nazianzilainen ja Gregorios Nyssalainen.
Kappadokialaisien mukaan psalmit on nähtävä Jumalihmistä kuvaavina kertomuksina. Psalmit liittyvät profeettojen ennustukseen Kristuksesta. Psalmien kirjan kertomus Israelin kansan matkasta luomisesta maanpaon ja vankeuden kautta voittoon on kuvausta siitä, miten kristitty kamppailee profeettojen ja Jeesuksen esimerkin mukaan pahuuden voimia vastaan.
Edellä mainittu selittää sen, miksi psalmien ja Uuden testamentin ohella myös Vanhan testamentin profeettojen kirjoituksilla on keskeinen sija ortodoksisessa jumalanpalveluksessa. Psalmien kirjan jälkeen oktoehoksen hymneissä on eniten lainauksia Jesajan kirjasta.
Septuagintan psalmit ja hymnirunous muodostavat liturgisen tradition kahdensuuntaisen perustan: septuagintan psalmikäännös on inspiroinut hymnirunoutta, joka puolestaan määrittää, miten psalmeja käännetään tai tulkitaan.
Psalmien merkitystä korostaa Nikean kirkolliskokouksen (787) sääntö (2. kanoni), jonka mukaan jokaisen piispaksi valittavan on osattava psalmien kirja ulkoa.
Graduaalipsalmit
Psalmien käyttöön ortodoksisessa jumalanpalveluksessa kuuluu juutalaisuudesta peritty tapa rukoilla kolmesti päivässä: ”Illoin, aamuin ja keskipäivälläkin minä julistan, ja hän kuulee ääneni” (Ps. 54:18).
Psalmit ovat ortodoksisen jumalanpalveluksen ydin. Jumalanpalveluksissa toistetaan lukemalla ja laulamalla viikoittain noin 300 psalmia.
Psalmeja käytetään jumalanpalveluksessa eri tavoin. Psalmeja luetaan numerojärjestyksessä katismoina. Niitä lauletaan vakiopaikoilla jumalanpalveluksissa ehtoo- ja aamupsalmeina ja liturgian antifoneina. Psalmien jakeita resitoidaan hymnien yhteydessä prokimeneina ja liitelauselmina.
”Katismarekisteri, καθίσματα” luetaan ehtoo- ja aamupalveluksissa läpi viikoittain. Suuren paaston kuuden viikon aikana psalttari luetaan kokonaisuudessaan kaksi kertaa viikossa. Jokainen 20 katismasta on jaettu kolmeen jaksoon, jotka on erotettu toisistaan Kolminaisuuden doksologialla ”Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, nyt aina ja iankaikkisesti. Aamen.” ja kolminkertaisella akklamaatiolla ”Halleluja, halleluja, halleluja. Kunnia olkoon sinulle, Jumala”.
Juutalaisen perinteen mukaan vuorokausi alkaa ehtoolla. Uuden viikon aattona lauantai-iltana ehtoopalveluksessa aloitetaan etenevässä järjestyksessä graduaalisesti psalmit yksi ja kaksi.
Psalmien lukemista varten vuosi on jaettu kolmeen jaksoon. Ensimmäinen jakso alkaa viikon kuluttua pääsiäisestä apostoli Tuomaan sunnuntaina ja päättyy 21. syyskuuta ristin ylentämisen juhlaviikon päätösjuhlana. Toinen jakso alkaa 22. syyskuuta ja päättyy keväällä suuren paaston alussa. Kolmas jakso sisältää kuusi paastoviikkoa. Paaston aikana ja talvella aamupalveluksessa luetaan kahden sijasta kolme katismaa.
Prokimenipsalmit ja –rukoukset
Psalmien jakeita kuullaan eniten vuorolauluina veisattavissa prokimeneissa.
Kuninkaasta puhuvia psalmeja lauletaan Kristus-kuninkaan ylistykseksi ja Israelin pelastuksesta kertovia psalmeja Jeesuksen lunastustyön kunniaksi. Babylon on saatanan asuinsija ja Jerusalem kuvaa taivasten valtakuntaa. Viattoman ja vainotun kärsimyksistä kertovat psalmit puhuvat Kristuksen kärsimyksistä.
Pääsiäisenä prokimenina lauletaan psalmia 117 ”Tämän on se päivä, jonka Herra teki, iloitkaamme ja riemuitkaamme tänä päivänä!” (Ps. 117:24) ja jouluna psalmin 2 jaetta ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä Minä Sinut synnytin” (Ps. 2:7).
Palmusunnuntain prokimenissa kuvataan psalmin 8 sanoin ratsastamista Jerusalemiin lasten huutojen saattelemana: ”Lasten ja imeväisten suusta sinä valmistit itsellesi kiitoksen” (Ps. 8:3).
Suuren lauantain aamupalveluksessa ylösnousemuksen voittoa julistetaan psalmin 109 sitaatilla: ”Istu oikealle puolelleni, kunnes minä panen vihollisesi korokkeeksi jaloillesi.” (Ps. 109:1).
Ehtoo- ja aamupalveluksen kaksi vanhinta rukousta on juutalaisia. Pappi lukee ne salaisesti anomusektenioiden jälkeen.
Aamupalveluksen rukous ”Pyhä Herra! Sinä asut korkeuksissa ja sieltä katsot nöyrien puoleen nähden kaikkinäkevällä silmälläsi koko luomakunnan” muodostuu psalmeista 10 (Ps.10:4), 32 (Ps.32:13), 112 (Ps. 112:5) ja 137 (Ps. 137:7). Ehtoopalveluksen rukous ”Herra, meidän Jumalamme” Sinä olet taivuttanut taivaat ja tullut sieltä alas ihmissukua pelastamaan” on koottu psalmeista 17 (Ps. 17:10) ja 143 (Ps. 143:5).
Ehtoopalveluksen saattorukous ”Nouskoon rukouksemme niin kuin suitsutussavu Sinun kasvojesi eteen” on septuagintan psalmista 140 (Ps. 140:2,4,8) ja ”Suo Herra” -rukouksen ”Herra, sinun laupeutesi pysyy iankaikkisesti. Älä kättesi töitä hylkää” on sitaatti psalmista 137 (Ps. 137:8).
Ehtoopalveluksen vakiopsalmeja ovat alkupsalmi ”Kiitä Herraa, minun sieluni” (Ps. 103) ja ehtoopsalmi ”Herra, minä huudan Sinua” (Ps. 140). Aamupalveluksen vakiopsalmeja ovat ”Kiittäkää Herran nimeä” (Ps. 140) ja aamupsalmi ”Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa!” (Ps. 150).
Jokaisen aamupalveluksen alussa vuorolauluna on psalmi 117 ”Jumala on Herra ja hän ilmestyi meille” (Ps. 117:27).
Antifonit ”Kiitä, sieluni Herraa” (Ps. 102), ”Ylistä minun sieluni Herraa” (Ps. 145) ja kiitospsalmi ”Minä kiitän Herraa joka aika, hänen kiitoksensa on alati minun suussani” (Ps. 33) kuuluvat liturgian vakiopsalmeihin.
Vuorokauden jokaisen jumalanpalveluksen alussa toistetaan kolmesti psalmin 94 jae ”Tulkaa, kumartukaamme” (Ps. 94:6). Katumuspsalmi ”Armahda minua Jumala” (Ps. 50) lauletaan ja luetaan aamu- ja hetkipalveluksissa.
Myös ruokarukoukset ”Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, Herra, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan” (Ps. 144:15) ja ”Köyhät syövät ja tulevat kylläisiksi ja Herraa etsivät ylistävät häntä” (Ps. 21:27) ovat psalmeja.
Psalmit ja oktoehos
Viikoittaisissa ehtoo- ja aamupalveluksissa käytetään kahdeksansävelmistöksi kutsuttavaa runokokoelmaa, jonka luojana pidetään Johannes Damaskolaista.
Oktoehoksen stikiirat, troparit ja kanonit ovat täynnä lainauksia psalmeista.
Ensimmäisen sävelmän toinen avuksihuutostikiira ”Ihmiset, ympäröikää Siion, syleilkää sitä ja kantakaa siinä kunnia kuolleista ylösnousseelle” on kielikuva septuagintan psalmista 47 ”Lähtekää, kulkekaa Siionin ympäri” (Ps. 47:13).
Kolmannen sävelmän ylösnousemustroparin alku ”Riemuitkoot taivaalliset ja iloitkoot maan päällä olevat” on lainaus psalmista 96 ”Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa!” (Ps. 96:11)
Sunnuntain neljännen sävelmän dogmistikiira ”Kuningar seisoi Sinun oikealla puolellasi. Sillä Äidiksi ja meidän elämämme puoltajaksi teki Sinut Kristus Jumala” lainaa psalmia 45 ”kuningatar seisoo oikealla puolellasi” (Ps. 45:10).
Neljännen sävelmän antifonin kielikuvat ”Monet himot minua hamasta minun nuoruudestani minua ahdistavat” ja ”Te, jotka Sionia vihaatte, teidät Herra saattaa häpeään” on psalmista 128 (Ps. 128:1,5–6).
Viidennen sävelmän toinen ylösnousemusstikiira ”Hänen tullessaan alas tuonelaan joutuivat sen ruhtinaat pelon ja vavistuksen valtaan ja vaivan portit nostivat päänsä” viittaa septuagintan psalmiin 23 ”Kohottakaa portit, oi te kansanne hallitsijat, kohotkaa korkeiksi, oi ikiaikaiset ovet: kirkkauden kuningas on astuva sisään!” (Ps. 23:7–8).
Kuudennen sävelmän kolmannen ylösnousemusstikiiran ”Oi Herra, kaikkialla luomakunnassa oleva, minne me syntiset voisimme paeta Sinun kasvosi edestä? Taivaassa Sinä asut. Tuonelassa Sinä olet kuoleman rikkipolkenut. Meren syvyyksiinkö? Sielläkin on Sinun kätesi, Valtias” metaforat ovat psalmista 138 ”Minne menisin sinun henkesi ulottuvilta, minne pakenisin kasvojesi edestä? Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka laskeutuisin tuonelaan, sielläkin sinä olet” (Ps. 138:7–10).
Kahdeksannen sävelmän kolmas ylösnousemusstikiira ”Iloitse, pyhä Siion, kirkkojen äiti ja Jumalan asunto” viittaa psalmiin 131 ”Sillä Herra valitsi Siionin, sen hän otti asunnokseen” (Ps 131:13).
Ehtoopalveluksen litanian ensimmäinen rukous ”Pelasta Herra sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi” on psalmista 27 (Ps. 27:9). Litanian loppurukouksen kielikuvat ”Kuule meitä Jumala, meidän Vapahtajamme, Sinä kaikkien maan äärien ja kaukana merellä olevien turva” ja ”peitä meidät siipiesi suojaan” tulevat psalmeista 64 (Ps. 64:6) ja 16 (Ps. 16:8).
Aamupalveluksen ylösnousemustroparin ”päästit kaikki vihollisen verkoista” on lainaus psalmista 90 (Ps. 90:3). Samasta psalmista on Basileos Suuren rukous ehtoonjälkeisessä palveluksessa: ”Sinä et pelkää öistä kauhua etkä päivällä lentävää nuolta, et sitä, joka liikkuu pimeässä, et onnettomuutta tai keskipäivän demonia” (Ps. 90: 5–6).
Aamupalveluksen suuri ylistysveisu päättyy psalmin 35 jakeeseen ”sillä sinussa on elämän lähde, sinun valkeudessasi me valkeuden näemme, jatka laupeuttasi niille, jotka sinut tuntevat!” (Ps. 35:10–11).
Myös juhlien stikiirat ja troparit ovat täynnä septuagintan psalmisitaatteja.
Suuren perjantain aamupalveluksen ensimmäinen antifoni ”Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat” on psalmista 46 (Ps. 46:10). Suuren perjantain ehtoopalveluksen prokimenissa on psalmin 21 kielikuva: ”Jumalani, Jumalani, tarkkaa minua! Miksi hylkäsit minut?” (Ps. 21:1).
Ristin juhlan tropari ”Pelasta Herra Sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi” alkaa psalmin 27 sanoin (Ps. 27:9). Teofanian suuri vedenpyhitys alkaa stikiiralla ”Herran ääni huutaa vetten päällä”, joka on psalmista 28 (Ps. 28:3).
Tällaisia psalmien kielikuvia ja ylösnousemususkoa yhdisteleviä hymnejä on ehtoo- ja aamupalveluksissa satoja. Johannes Krysostomoksen ja Basileios Suuren liturgiateksteissä sitaatteja ja viittauksia psalmeihin – septuagintan psalmeihin – on myös satamäärin.
Hymnien ja psalmien koherenssi osoittaa, ettei psalmeista voi tehdä uutta käännöstä, ellei käännä samalla uudelleen myös oktoehoksen tekstejä.
23.10.2025
Kuvat: Valamon luostarin 1800-luvun liturgisia kirjoja Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.
