Marian vanhempien Joakimin ja Annan kotitalon yhteyteen Jerusalemin Stefanoksen portille vihittiin vuonna 438 ensimmäinen kirkko Marian syntymän kunniaksi.
Nykyinen Marian syntymäjuhlan kirkko samalle paikalle Jerusalemissa valmistui vuonna 1140. Kirkko on Jerusalemin patriarkan katedraali.
Marian syntymäjuhla 8. syyskuuta on kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla. Sillä on päivän mittainen esijuhla (7.9.) ja neljä päivää kestävä jälkijuhla (9.–12.9.).
Jumalansynnyttäjän syntymäjuhlan ehtoopalveluksessa luetaan kolme profetiaa Mariasta.
Ensimmäinen parimia (1. Moos. 28:10–17) on kertomus Jaakobin unesta, jossa kuvatut portaat ovat ennusmerkki maan ja taivaan yhdistävästä Mariasta.
Toinen profetia kuvaa Neitsyttä taivaan porttina: ”Tämä portti pysyy suljettuna. Sitä ei ole lupa avata, eikä kukaan saa kulkea siitä. Herra, Israelin Jumala, on tullut siitä temppeliin” (Hes. 43:27–44:4).
Kolmas parimia (Sananl. 9:1–11) vertaa Jumalansynnyttäjää Jumalan viisauteen.
Kolmas teema on erityisen tärkeä ortodoksisessa mariologiassa. Pavel Florenski kirjoitti vuonna 1914 julkaistussa monumentaalisessa tutkimuksessaan Столп и утверждение истины Mariasta Jumalan viisautena.
Sergei Bulgakovin mukaan juuri Neitsyt Maria on jumalallisen viisauden, sofian, inkarnaatio ja feminiininen prinsiippi luodussa maailmassa. Bulgakov näki, että Marian syntymän kautta kirkosta tulee silta, jolla Luojan ja luodun välinen olemuksellinen ero katoaa.
Maria, ”Taivaan Kuningatar” esitellään syyskuun 8:nnen päivän juhlan jumalanpalvelusteksteissä myös psalmien kautta: ”Minun sydämeni tulvii ihania sanoja; minä lausun: kuninkaasta on minun lauluni” (Ps. 45:2), ”Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle, korokkeeksi valtaistuimesi eteen” (Ps. 110:1), ”Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki” (Ps. 132:10).
Neitsyt Marian elämästä kertovat keskiajan homiliat perustuvat apokryfievankeliumeihin. Ne jaetaan kahteen ryhmään: kanonisiin ja epäkanonisiin.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Marian lapsuutta kuvaava Jaakobin protoevankeliumi ja Kristuksen tuonelaan laskeutumisesta kertova Nikodemuksen evankeliumi. Epäkanonisia apokryfievankeliumeja ovat muun muassa gnostilaiset Tuomaksen, Filippuksen, Pietarin ja Juudaksen evankeliumit.
Marian syntymäjuhlan (8.9.) ja temppeliintuomisen juhlan (21.11.) liturgiset tekstit on tehty Jaakobin protoevankeliumin pohjalta. Nikodemuksen evankeliumi on suuren lauantain hymnien lähde.
7.9.2025
