Karjalan valistajien kirkko Karjalankadulla vihittiin syyskuussa 1969. Tuolloin vasta valmistuneessa ortodoksisen kirkon keskustalossa Kuopiossa aloitti toimintansa myös pappisseminaari. Kirkko oli vuosina 1969–1988 ortodoksisen pappisseminaarin kotikirkko.
Karjalan Valistajien kirkon ikonostaasin ikonit on maalattu Pietarissa hovin ikoniateljeessa, jota johti tunnettu ikonimaalari Vasili Pešehonov (1818–1888). Ikonit sijaitsivat vuoteen 1940 asti Laatokan Valamon hautausmaan kirkossa. Talvisodan aikana ikonit pelastettiin Suomeen.
Osa Karjalan Valistajien kirkon ikoneista on erityisen arvokkaita.
Akatistosikoni ”Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän Ylistys” (Похвала Пресвятой Богородицы) on Laatokan Valamosta 1700-luvulta. Ikonia kunnioitetaan ihmeitätekevänä, koska rukoukset sen edessä pelastivat Käkisalmen asukkaat koleralta.
Pyhän Serafim Sarovilaisen ihmeitätekevä ikoni on maalattu vuonna 1904 Divejevossa. Ikonin alaosaan on kiinnitetty pyhittäjän hiuksia ja pala mantiasta.
Jumalansynnyttäjän Kazanin ikoni on maalattu 1890-luvulla Pyhän Panteleimonin luostarissa Athosvuorella Pohjois-Kreikassa.
Venäjän vallankumouksen jälkeen keisarin suojeluksessa toimineen Pešehonovin hoviateljeen työt tuhottiin. Karjalan valistajien kirkossa Kuopiossa olevat ikonit muodostavat ainoan kokonaan säilyneen kokoelman Pešehonovin ateljeen töistä.
Karjalan valistajien kirkko on Kuopion ja Karjalan metropoliitan kotikirkko.
1.3.2025
Kuvat Sergei Veretennikov: Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän Ylistys; Pyhä Serafim Sarovilainen; Jumalansynnyttäjän Kazanin ikoni; Pyhittäjäisät; Kristus Kaikkivaltias; Jumalansynnyttäjä ja Jeesus-lapsi; Karjalan pyhät; Pyhittäjä Athanasios Athoslainen; Kiovan luolaluostarin pyhät.
