Lapinlahdella Kaikkien pyhien kirkossa vietettiin 17.9. ekumeenista kristittyjen Yhteyspäivää. Tapahtuma kokosi runsaasti osallistujia paikallisista kristillisistä yhteisöistä. Yhteisöitänsä edustivat Kuopion ortodoksisen seurakunnan puolesta pohjoisen alueen pappi Mikael Hyytiäinen, evankelis-luterilaisen seurakunnan puolesta kirkkoherra Olli Viitaniemi ja helluntaiseurakunnan puolesta pastori Petri Korhonen.
Korkeasti Pyhitetty Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni piti tilaisuudessa alustuksen elämän puusta, sitoen kirkkomme perinteen mukaisesti tämän puun ennuskuvallisuuden yhteen Herran ristinpuun pelastusta kantavan voiman kanssa.
_________________________
Elämän puu Raamatussa ja ikonitaiteessa
Puu liittyy vahvasti Raamatun opetukseen ja kristilliseen teologiaan. Vanhassa testamentissa puu mainitaan 93 kertaa ja Uudessa testamentissa 43 kertaa. Keskeisinä ovat Paratiisin hyvän- ja pahan tiedon puu, elämän puu ja viinipuu. Elämän puu on yksi Raamatun merkittävimmistä symboleista. Se esiintyy sekä Raamatun ensimmäisissä luvuissa että sen viimeisillä sivuilla. Elämänpuu kuvaa Jumalan lahjoittamaa elämää, yhteyttä Jumalaan ja ihmisen ikuisen pelastuksen toivoa. Kristillisessä ikonitaiteessa elämänpuu saa syvän hengellisen merkityksen, joka liittyy Kristukseen, Kirkkoon ja pyhien yhteisöön.
- Elämän puu Raamatussa
Elämän puu Eedenin puutarhassa eli Paratiisissa
Ensimmäinen maininta elämän puusta ja hyvän- ja pahantiedon puusta löytyy Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta (Moos. 2:9). Elämän puu oli Jumalan lahja ihmiselle ja merkki ihmisen yhteydestä Luojaansa. Hyvän- ja pahantiedon puusta syömisen Jumala kielsi luodultaan perustellen kieltoa sillä, että sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma. (Moos. 2:17)
Syntiinlankeemuksen jälkeen Aadam ja Eeva menettivät pääsyn elämän puun luo ja Jumala asetti kerubit vartioimaan elämän puulle vievää tietä. (Moos. 3:24)
Elämän puu viisauskirjallisuudessa
Sananlaskujen kirjassa elämän puuta käytetään vertauskuvana viisaudesta. Viisaus, vanhurskaus, täyttynyt toivo ja lempeät sanat kuvataan elämän puuna. Näin elämän puu edustaa hengellistä elämää ja Jumalan siunauksia. ”Viisaus on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat.” (Sananl. 3:18)
Elämän puu Ilmestyskirjassa
Raamatun viimeisessä kirjassa elämän puu ilmestyy uudelleen (Ilm. 2:7, 22:2, 14, 19). Uudessa Jerusalemissa elämän puu kasvaa elämän veden virran haarojen keskellä ja puu kantaa uuden sadon kaksitoista kertaa vuodessa, eli joka kuukausi, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden.
Raamatun kirjojen kokonaisuus alkaa elämän puulla ja päättyy elämän puuhun. Tämä osoittaa, että ihmiselle palautetaan Kristuksessa se yhteys Jumalaan, joka syntiinlankeemuksessa menetettiin.
2. Elämän puun teologinen merkitys
Ortodoksisen kirkon opetuksessa elämän puu nähdään usein Kristuksen esikuvana. Kristus antaa ihmiselle todellisen elämän ja voittaa kuoleman omalla ristillään ja ylösnousemuksellaan.
Kirkkoisät ovat myös nähneet yhteyden elämän puun ja Kristuksen ristin välillä:
- Eedenin puu liittyi elämän menettämiseen.
- Golgatan risti avasi tien takaisin elämään.
- Rististä tuli uusi elämän puu, jonka kautta ihmiselle avautuu pelastus.
Tämän vuoksi ortodoksisessa hymnografiassa ristiä kutsutaan usein elämää kantavaksi puuksi. On myös huomattava, että kirkkovuoden kierrossa on kolme Herran ristille omistettua päivää, joista ensimmäinen on kirkkovuoden kierrossa 14. 9. vietettävä Kunniallisen Ristin ylentämisen juhla. Juhlan aaton ehtoopalveluksessa lauletaan avuksihuutostikiroita, joissa on viittauksia vanhatestamentillisiin ristin ennuskuviin.
”Mooses ojensi kätensä ylös ja voitti siten julman Amalekin. Näin hän kuvasi edeltä Sinua, oi kallis risti, uskovaisten kerskaus, uskon tähden vainottujen tuki, apostolien kaunistus, vanhurskasten puolustus ja kaikkien pyhien pelastus. Sen tähden luomakunta nähdessään Sinut ylennettynä riemuitsee ja viettää juhlaa ylistäen Kristusta, joka äärettömän hyvyytensä tähden on synnin särkemän ihmisluonnon uudistanut. Kaikkein kunnioitettavin risti, kun Sinut tänään ylennetään, Sinä korotat Jumalan tahdosta kaikki ne, jotka petollinen puusta syöminen muinoin karkotti pois paratiisista ja langetti kuolemaan. Sen tähden me uskovaiset syleilemme ja rakkaudella kunnioitamme Sinua sekä ammennamme pyhitystäsi huutaen: Korottakaa Kristus, laupias Jumala, ja kumartukaa Hänen jalkojensa pyhän astinlaudan eteen!”
Seuraava ristille omistettu päivä on suuren paaston kolmas sunnuntai, jota kutsutaan Ristinkumartamisen sunnuntaiksi. Paaston puolivälissä se muistuttaa yhtäältä Vapahtajan kärsimyksistä mutta toisaalta siitä, kuinka Kristuksen ristinkuolema avasi tuonelan portit ja tien paratiisiin. Ristinkumartamisen sunnuntain vigilian ehtoopalveluksen avuksihuutostikira kiteyttää ristin merkityksen kristitylle seuraavin sanoin:
”Terve, elämää kantava risti, sinä lannistumattoman hurskauden voittomerkki, paratiisin ovi, uskovaisten luja tuki, seurakunnan linnamuuri! Sinun kauttasi on kirous hävitetty ja kuoleman voima kukistettu, ja me olemme maasta taivaaseen kohonneet. Sinä olet voittoa kantava ase, riivaajahenkien vastustaja, marttyyrien kunnia, pyhittäjäin totinen koristus, pelastuksen satama, ja sinä annat maailmalle suuren armon.”
Kolmantena on 1. elokuuta vietettävä Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin esiintuominen. Juhlan aamupalveluksen kanonin 1. veisun irmossissa viitataan Herran ristiin seuraavasti:
”Mooses teki ristinmerkin, kun hän löi sauvallaan suoraan ja jakoi kahtia Punaisenmeren jalan kulkevalle Israelille. Sitten hän löi poikittain faaraon sotavaunuja vastaan ja yhdisti jälleen meren vedet. Näin hän piirsi ilmaan voittamattoman sota-aseen. Sen tähden veisatkaamme Kristukselle, meidän Jumalallemme, sillä Hänen kunniansa on suureksi tullut.”
Ortodoksisessa teologiassa ja jumalanpalvelusteksteissä Vanhan testamentin tapahtumia luetaan esikuvina Uuden testamentin tapahtumille. Edellä lukemassani kirkkoveisussa Mooseksen fyysiset teot Punaisella merellä nähdään ennusmerkkinä Kristuksen rististä: Mooses löi ensin sauvallaan merta pystysuoraan jakaakseen sen vedet ja pelastaakseen Israelin kansan. Seuraavaksi hän löi poikittain eli vaakasuoraan palauttaakseen vedet faaraon armeijan päälle. Nämä kaksi liikettä muodostivat ilmaan näkymättömän ristinmerkin. Risti kuvataan tässä ”voittamattomana sota-aseena”, joka pelastaa uskovat kuolemasta ja synnin orjuudesta – aivan kuten Mooses pelasti kansansa faaraon käsistä.
3. Elämän puu ikonitaiteessa
Ortodoksisessa ikonitaiteessa tunnetaan ikoni nimeltä ”Kristus, elämänpuu” tai toiselta nimeltään ”Kristus, tosi viinipuu”. Tässä ikoneissa Kristus on kuvattu viiniköynnöksen keskelle, ja siitä haarautuvilla oksilla näkyvät neljä evankelistaa evankeliumikirjat käsissään ja kahdeksan muuta apostolia kirjakääröt käsissään. Ikonin kuvaus perustuu Kristuksen sanoihin: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat.” (Joh. 15:5) Viinipuu mainitaan Vanhassa testamentissa vain kerran ja viiniköynnös 49 kertaa. Uudessa testamentissa viinipuu esiintyy vain kaksi kertaa ja viiniköynnös neljä kertaa.
”Kristus, tosi viinipuu” -ikoni kuvaa sitä, kuinka kaikki hengellinen elämä virtaa Kristuksesta. Ikonissa puun runko kuvaa Kristusta ja oksat apostoleja, joitten työllä rakennettiin pohja varhaiskristilliselle kirkolle. Kristuksen sanat: ”Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään”, viittaavat juuri tähän. Apostolit, marttyyrit, tunnustajat ja pyhittäjät ovat saman hengellisen puun eläviä oksia. Näin ikoni kuvaa kirkon ykseyttä kautta aikojen.
Elämän puun teema liittyy myös tunnettuun ”Iisain kanto” -ikoniin, joka esittää Jeesuksen Kristuksen sukupuun ja Hänen kuninkaalliset sekä profeetalliset esi-isänsä. Aihe perustuu suoraan Vanhan testamentin Jesajan kirjan profetiaan (Jes. 11:1): ”Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.” Iisai oli kuningas Daavidin isä, ja profetia ennustaa tulevan Messiaan eli Kristuksen syntyvän tästä samasta sukulinjasta.
Ikonin alaosassa kuvataan yleensä makuuasennossa tai unessa oleva vanhus, Iisai. Hänen kupeestaan tai sydämestään nousee ja kasvaa suuri, haarautuva puu. Puun lehtevillä oksilla istuu tai seisoo Messiaan kuninkaallisia esi-isiä, kuten kuningas Daavid ja Salomo sekä Vanhan testamentin profeettoja, jotka pitävät kädessään ennustuksia sisältäviä kirjakääröjä.https://www.google.com/goto?url=CAESZQHrOzAVpv5PV2W1jxYIqylPh9U7VyX84dQkYR_-qZqBE_Y8G4KJNiJhuk17p-mc_e9kT1RqeMlGv09txUmHFjBNQVa0Ti5dzyprJh1b9Q0JKCxjBuF8Fz681pcx-z7S5ANwgFbV Puun runko huipentuu sen latvaan, jossa kuvataan Jumalanäiti ainainen Neitsyt Maria ja hänen sylissään tai yläpuolellaan itse Jeesus Kristus puun kauneimpana kukkana ja hedelmänä. ”Iisain kanto” -ikoni toimii eräänlaisena visuaalisena oppikirjana, ”Jeesuksen perhepuuna”. Se sitoo yhteen Vanhan ja Uuden testamentin osoittaen, kuinka Kristus on täyttymys vuosisatoja vanhoille ennustuksille. Tämä kuva-aihe nousee erityisen vahvasti esille Kristuksen syntymäjuhlan odotusaikana (erityisesti pyhien isien sunnuntaina juuri ennen joulua), jolloin kirkossa muistellaan Kristuksen lihaksitulemista ja Hänen maallisia sukujuuriaan.
Nämä edellä mainitut, kuten muutkin ikonit on maalattu pääsääntöisesti puupohjalle. Yleensä käytetään paikallisesti helposti saatavaa ja kestävää puuta. Kreikassa ja etelän maissa pohja on usein sypressiä tai tammea. Venäjällä joko lehmusta tai leppää, mutta pohjoisessa käytettiin myös mäntyä. Vaikka haapa on pehmeä ja helposti työstettävä puu, niin sitä ei Venäjällä ole käytetty, koska Juudaksen uskottiin hirttäytyneen juuri haapaan. Oletus ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä haapa ei kasva Palestiinassa.
4. Elämän puun sanoma nykyihmiselle
Elämän puu muistuttaa ihmistä siitä, että todellinen hengellinen elämä ei ole vain biologista olemassaoloa, vaan yhteyttä Jumalaan. Maailmassa, jossa ihmiset etsivät merkitystä, turvallisuutta ja toivoa, elämän puu julistaa että:
- Jumala on elämän lähde.
- Kristus on tie ikuiseen elämään.
- Kirkko on elämän yhteisö.
- Kuolema ei ole viimeinen sana. (Itse asiassa se on sopimaton sana kristilliseen käyttöön. Sen sijaan kreikan kielen kimisis tai slaavin uspenie sanat kertovat, että kyse on kuolonuneen nukahtamisesta eikä mistään lopullisesta)
Elämän puu kutsuu ihmistä kasvamaan hengellisesti ja pysymään Kristuksessa, kuten oksa pysyy puussa.
Elämän puu yhdistää koko Raamatun sanoman alusta loppuun. Eedenissä ihminen menetti pääsyn elämän puun äärelle, mutta Kristuksessa tie avautuu jälleen. Ortodoksisessa ikonitaiteessa elämän puu kuvaa Kristusta, Kirkkoa ja pyhien yhteyttä. Se on toivon, pelastuksen ja iankaikkisen elämän symboli.
Näin elämän puu ei ole vain menneisyyden kuva, vaan elävä muistutus siitä, että Jumala kutsuu tänäänkin jokaista ihmistä osallisuuteen omasta elämästään.
