Suuressa paastossa on kuusi viikkoa ja viisi sunnuntaita. Ensimmäinen paastoviikko päättyy ensimmäiseen paastosunnuntaihin. Kuudetta paastoviikkoa seuraa sunnuntai ennen pääsiäistä eli palmusunnuntai. Liturgisen järjestyksen osalta suuri paasto muodostuu viikoista septimana, седмица ja sunnuntaipäivistä dominicus, неделя.
Jokaisella viidellä suuren paaston sunnuntailla on kaksi teemaa. Vanhemmat raamatulliset teemat – fariseus ja publikaani, tuhlaajapoika, laupias samarialainen, rikas mies ja Lasarus – ovat Luukkaan evankeliumin vertauksia ja ne ovat varhaiskeskiajalta Jerusalemista.
Paastosunnuntaiden toiset, hagiografiset muistot luotiin Konstantinopolissa 600–1300-lukujen aikana. Luukkaan evankeliumin kertomukset siirrettiin paaston sunnuntaipäivistä niin kutsuttuihin paaston valmistussunnuntaihin.
Kreikkalaisen liturgistin Ioannes Fountouliksen (1927–2007) mukaan syy muutokseen saattoi olla se, että Luukkaan evankeliumien rinnalla haluttiin aloittaa Markuksen evankeliumin lukeminen. Markuksen evankeliumia ei luettu ennen 800-lukua kirkkovuoden aikana.
Ensimmäinen paastoviikko alkaa sovintosunnuntain iltana ja päättyy viikon kuluttua ortodoksisuuden sunnuntain aattona.
Suurin osa triodionin kanoneista on Joosef Hymnografoksen (812–886) kirjoittamia. Hänen laatiminaan pidetään aamupalveluksen kanoneja ensimmäisen paastoviikon maanantaista aina helluntain aattoon asti.
Paaston ensimmäisen viikon ja sitä seuraavan sunnuntain vanhin teema on profeetat, joista kertovat Joosef Hymnografoksen stikiirat.
”Oi kallisarvoinen Paratiisi, Sinä ihana kauneus, Jumalan rakentama asumus, loputon ilo ja nautinto, vanhurskasten kunnia, profeettain riemu ja pyhien asunto, rukoile lehviesi äänellä kaikkien Luojaa, että Hän aukaisisi minulle ne portit, jotka olen rikkomuksellani sulkenut, ja että Hän soisi minun osallistua elämän puusta ja siitä ilosta, josta muinoin sinussa nautin” (sovintosunnuntain ehtoopalveluksen kolmas avuksihuutostikiira 6. sävelmä).
”Suuresti siunattu on pyhän paaston tuottama armo. Sen kautta Mooses kohosi suureen kunniaan ja sai tauluihin kirjoitetun lain, nuorukaiset taas osoittautuivat tulta voimakkaammiksi. Sammuttakaamme siis sillä lihamme himojen liekit ja huutakaamme Vapahtaja Kristukselle: Suo meidän kaikkien tehdä parannus ja pelasta meidät helvettiin joutumasta!” (ensimmäisen viikon tiistain aamupalveluksen katismatropari 2. sävelmä).
Ensimmäisen paastoviikon lauantaina vietetään suurmarttyyri Teodoros Teronin, ”Alokkaan” muistoa.
”Vihollinen käyttäen aseenaan hirmuvaltiasta, tuota, samoin kuin hänkin, Jumalasta luopunutta, yritti saastaisilla uhreilla tahrattujen ruokien kautta kavalasti saastuttaa paastolla puhdistetun hurskaan kansan, mutta Sinä viisaammalla älyllä vahvistettuna kumosit hänen suunnitelmansa, sillä Sinä ilmestyit unessa silloiselle piispalle ja paljastit viekkaan juonen sekä saatoit selville aikeen pahuuden. Nyt viettäessämme tapahtuman vuotuista muistopäivää ja kantaen Sinulle uhriksi kiitospalvelustamme me tunnustamme Sinut ihmisten pelastajaksi. Pyydämme Sinua, marttyyri Theodoros, pelasta vastedeskin meidät rukouksillasi Jumalan edessä, jotteivät pahan hengen juonet pääsisi meitä vahingoittamaan!” (ensimmäisen viikon lauantain ehtoopalveluksen avuksihuutostikiiroiden doksastikon 6. sävelmä).
Suuren paaston ensimmäisen sunnuntain nimeäminen ortodoksisuuden juhlaksi säädettiin Konstantinopolissa vuonna 843. Ortodoksisuuden sunnuntaina muistellaan Nikean toisessa synodissa (787) tehtyä päätöstä kuvakiellon poistamista. Nikean toisella synodilla on kaksi vuosittaista juhlaa: suuren paaston ensimmäinen sunnuntai ja lokakuun 11:nnen ja 19:nnen päivän välinen sunnuntai.
Ortodoksisuuden sunnuntaina näkyy edelleen profeettojen muisto.
”Herra, Sinun Henkesi innoittamat profeetat ennustivat Sinun, käsittämättömän, ennen Kointähteä ja ennen aikaa Isän aineettomasta ja ruumiittomasta povesta säteilleen, tulevan aviontuntemattomasta Neitseestä ruumiillistuneeksi, ihmiskäsin kosketeltavaksi ja maan päällä olevien katseltavaksi Lapsukaiseksi. Sinä, Laupias, suo meidän tulla heidän kauttaan Sinun antamasta valistuksestasi osallisiksi meidän ylistäessämme kiitosvirsin Sinun sanomattoman pyhää ylösnousemistasi” (ortodoksisuuden sunnuntain ehtoopalveluksen ensimmäinen avuksihuutostikiira 6. sävelmä).
Profeettojen muisto tulee esille myös ortodoksisuuden sunnuntain liturgiassa.
Prokimenipsalmi ”Ole kiitetty, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja kunnioitettu olkoon Sinun nimesi iankaikkisesti” (Dan. 3:3) on profeettojen kunniaksi, samoin hallelujalauselmat ”Mooses ja Aaron hänen pappiensa joukossa. He huusivat Herraa, ja Hän vastasi heille” (Ps. 99:6). Epistola kertoo profeetta Mooseksen uskosta (Hepr. 11:24–26, 32–12:2). Evankeliumi muistuttaa Mooseksen laista ja profeettojen kirjoista (Joh. 1:43–51).
15.2.2026
